Suomen kaunein murre on valittu!
Suomen kaunein murre on nyt selvä!
Me Naiset -lehti järjesti äänestyksen, jossa pyydettiin suomalaisia äänestämään mielestään Suomen kauneinta murretta. Voittaja oli selkeä. Artikkelin lopussa selviää kaunein murre, joka meille savolaisille kelpaa
Viisi kauneinta suomen kielen murretta ovat:
- Pohjois-Karjalan murre
Elävän soiva mie-sie-murre. Näin kuvaillaan viidenneksi eniten ääniä saanutta Pohjois-Karjalan murretta, joka kuuluu savolaismurteisiin. Se keräsi äänestyksessä vajaat 8 prosenttia äänistä.
– Pohjois-Karjalassa mötkäytellään puhheen sekkaan ihan ite kassaan lässäytettyjä sanoja. Kuulijan pittää niitä vallan pohttii ja paekoin jopa tulukita omassa pienessä piessään. Ovat semmosia huumorin hujahuksia raakoja tottuuksia maustamassa helepommin sulateltaviksi, 54-vuotias Heikki kuvailee hersyvästi murretta.
Pohjois-Karjalan murretta kuvaillaan vastauksissa myös hauskaksi ja sopivan konstailemattomaksi. Moni kertoo murteen tulleen tutuksi, koska on itse kotoisin seudulta tai on kuullut murretta isovanhempien suusta.
– Leppoisa ja lämmin murre, joka tuo aina lapsuuden muistot mieleen, 54-vuotias Kirsi kertoo.
- Lounaismurre
– Lyhkäst ja helppo. Kaik tiet heti mist päi Suamee olek ko puhu turkkuu, 59-vuotias Sari summaa.
Muun muassa Turussa ja muualla Varsinais-Suomessa puhuttava lounaismurre sijoittui äänestyksessä sijalle neljä. Se kahmaisi osakseen noin 8 prosenttia äänistä ja päihitti täpärästi Pohjois-Karjalan murteen.
Tunnistettavaksi ja raivorehelliseksi kehuttu murre kerää pisteitä huvittavasta särmikkyydestään sekä suoruudestaan.
– ”Et sä mitte kaffee ota?” on kaunein suomalainen lause. Lauserakenteessa ei ole mitään järkeä, ja perisuomalaisittain tärkeintä nautintoainettakin lähestytään negatiivisuuden kautta, perustelee suosikkiaan 40-vuotias Olli.
Moni innostuu kehaisemaan murretta myös ”Suomen seksikkäimmäksi”:
– Siinä on jotain todella seksikästä. Turun murretta puhuva mies sytyttää, toteaa 40-vuotias Sini Helsingistä.
- Etelä-Pohjanmaan murre
– Notta ristus! Sukat pyörii jaloissa ja pöksyt kastuu, kun joku puhuu komiaa ja leviää pohojammaata.
Näin suosikkimurrettaan kehuu 42-vuotias Elina.
Karismaa ja auktoriteettia hehkuvan Etelä-Pohjanmaan murteen valitsi äänestyksessä suosikikseen yli 800 suomalaista. Murre sai siis noin 12 prosenttia äänisaaliista ja jäi täpärästi kolmannelle sijalle.
Länsimurteisiin kuuluvaa murretta puhutaan pääosin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, mutta myös Pohjanmaan maakunnan alueella ja Karvialla Satakunnassa.
- Kaakkoismurre eli Karjalan murre
Karjalan murteenakin tunnettu kaakkoismurre päihitti Etelä-Pohjanmaan murteen vain muutamalla kymmenellä äänellä. Se sai niin ikään noin 12 prosenttia äänistä.
Sujuvaksi, luistavaksi ja ”ihmisen suuhun sopivaksi” kuvailtu Karjalan murre on Pohjois-Karjalan murteen tavoin monille tuttu lapsuudesta. Murretta äänestäneet vastaajat kertoivat, että suhde murteeseen on läheinen omien vanhempien tai isovanhempien kautta.
– Isäni suku oli Karjalasta. Jo lapsena tykkäsin kuunnella heidän hersyvää ja iloista puhettaan. Vieläkin kun kuulen Karjalan murretta puhuttavan, tulen hyvälle tuulelle, tosin myös haikealle, 73-vuotias Outi muistelee.
– Olen evakkojen lapsi. Sielu lepää, kun kuulee Karjalan Kannaksen murretta, pohtii 62-vuotias Tuula.
Kaakkoismurteet ovat hajanainen murteisto, joita puhutaan nykyisin Etelä-Karjalassa. Murreryhmä on syntynyt muinaiskarjalan kielestä, johon sekoittui suomen länsimurteita.
- Savon murre
– Kyllä se vuan niin somalle kuullostaa kun aletaan huastella aetoo Savon kieltä, toteaa 40-vuotias nainen Jyväskylästä.
– Ossoo olla kaanein murteista vuan ossoo olla olemattakin.
Selvään, lähestulkoon ylivoimaiseen voittoon äänestyksessä siivitti tiensä itämurteisiin kuuluva Savon murre. Se kahmaisi noin 18 prosenttia koko äänisaaliista.
Tosiasiassa savolaismurteet jaetaan murteiden tutkimuksessa useaan alaryhmään, muun muassa Pohjois-Savon murteisiin, Etelä-Savon murteisiin, Pohjois-Karjalan murteeseen sekä Kainuun murteeseen. Näiden murteiden alue kattaa lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun sekä Etelä-Pohjanmaan itäisiä pitäjiä ja ison osan Koillismaasta.
Vastaajat kuvailivat savon murretta leppoisan lupsakaksi ja mukavasti suussa ”viäntyväksi ja kiäntyväksi” ja totesivat, että sen kuuleminen saa hyvälle tuulelle. Savon murretta kehutaan vastauksissa myös ilmaisultaan laajaksi ja monipuoliseksi. Onpa savoa kutsuttu myös murteista kieroimmaksi.
– Savon murteessa on jotain sellaista, ettei sitä nauramatta kuuntele, toteaa 68-vuotias Risto.
70-vuotiaan Tuulan mielestä murre kuulostaa ”ikiaikaiselta kieleltä”.
– Savon murre saa poikkeuksetta kuulijan hyvälle tuulelle. Siitä välittyy lupsakka ja hyvä fiilis. Tulee aina sellainen rento olo, että ei sitä elämää pidä liian vakavasti ottaa, toteaa 27-vuotias Vera Helsingistä.
Näin kuvailee 42-vuotias savolainen, joka kertoo nimekseen Hilima:
– Minulle on sanottu niin kotimaassa kuin ulkomailla, että puheeni on kuin laulua. Olen Savosta kotoisin ja äidinkieleni on savon murre. Meillä isovanhemmat ja vanhemmat puhuivat leveää savon murretta. Savon murre on nuotikasta, välillä venyttelevää ja eläväistä, josta laulumaisuus tulee. Huumori tuo oman osansa kauneuteen, koska nauru ja hyvä mieli on kaunista.