TALAKKUNA JA TIRRIPAESTI MAESTUIVAT

 

Kotiseutu kiinnostaa edelleen entisiä yläsavolaisia. Kuva Ylä-Savon Seuran kevätkokouksesta 25.3.2023.

 

Putkola ja Aminoff kiinnostivat

Putkolan tavaratalon ja Aminoffien suvun vaiheet kiinnostivat Ylä-Savon Seuran jäseniä. Kevätkokoukseen Malmin työväentalolle 25.3.2023 oli kokoontunut 50 yhdistyksen jäsentä seuralaisineen. Iisalmelainen toimittaja Vuokko Nissinen kertoi ja näytti aiheesta valokuvia. Nissinen on kirjoittanut Putkolan ja Aminoffien vaiheista kirjan.

Ylä-Savon Seuran tarkoituksena on toimia Ylä-Savosta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä sekä muidenkin Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä sekä lisätä Ylä-Savon ja sen perinteiden tuntemusta pääkaupunkiseudulla. Erityisesti vaalitaan yläsavolaista ruokakulttuuria.

Putkonen, Kärkkäinen, Aminoff

Putkolan alkuvuodeksi katsotaan 1854, jolloin Joakim Putkonen sai viralliset oikeudet kaupan tekoon Iisalmessa. Perustajan kuoltua 1882 vävy Lauri Kärkkäinen alkoi johtaa jo konkurssiuhan alla ollutta liikettä. Seurasi parinkymmenen vuoden ”loistoaika”. Kauppahuoneella oli vientiä, tuontia, tiilitehdas, saha, metsää, maatiloja.

Aikansa kutakin. Kärkkäisen kuoltua Putkola siirtyi Aminoffien omistukseen. Putkolan toinen ”loistoaika” oli ekonomi Lassi Aminoffin johtamiskautena. 1950-luvun lopulla Putkolaa voitiin kutsua jo tavarataloksi. Niin monipuolinen oli Putkolan tarjonta.

Kevätkokouksen osallistujilla oli useita muistoja myös kuuluisasta ”Putkolan pamauksesta” 14.9.1965. Tavaratalo tuhoutui yöllisessä tulipalossa täysin. Onneksi kuolonuhreilta säästyttiin. Syttymissyy jäi epäselväksi. Uusi, uljaampi tavaratalo saatiin pystyyn runsaassa vuodessa; kolme kerrosta, monipuolinen tarjonta, hyvä palvelu. Monella oli erityisesti muistoja Putkolan leveistä liukuportaista. Putkola palveli tukkukauppana myös ympäristön vähittäiskauppoja.

Putkolan myynti oli shokki

Yli 20 vuotta Iisalmi ja Putkola olivat alueen kaupan keskus. Silloisen TUKOn hallintoneuvoston jäsen Lassi Aminoff näki kuitenkin jo 1980-luvulla ketjuuntumisen merkityksen ja voiman. Lassi pohti poikansa Mikon kanssa eri vaihtoehtoja. Päädyttiin myymään Putkola v.1990. Autokauppa jäi vielä Aminoffeille.

Putkolan myynti oli shokki henkilökunnalle. Putkola oli ollut vuosikausia hyvän työnantajan maineessa. Tilalle tuli Anttila, joka toimi 10 vuotta.

Kevätkokouksessa hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilit. Hetken hiljaisuudella muistettiin edesmenneitä seuran jäseniä Terhikki Miettistä ja Paavo Tuovista. Useita vuosia seuran johtokunnan jäsenenä olleelle Raija Komulaiselle luovutettiin seuran viiri.

Ja lopuksi syötiin yläsavolaista tirripaistia ja talkkunaa. Voe että oll hyvvee.

Teksti ja kuvat Risto Kauppinen

Takaisin kotiseudulleen Iisalmeen muuttanut Raija Komulainen sai kevätkokouksessa seuran viirin. Komulainen toimi usean vuoden ajan Ylä-Savon Seuran johtokunnan jäsenenä. Viirin luovutti seuran puheenjohtaja Vesa Lappalainen.

Vuokko Nissinen on toiminut useita vuosia mm. Iisalmen Sanomien ja Savon Sanomien toimittajana. Nyt vapaana toimittajana hän on kirjoittanut kirjan mm. Ylä-Savon voimamiehestä Veikko Hakkaraisesta. Uusin kirja, Putkola – 150 vuotta kaupankäyntiä ilmestyi elokuussa 2022.

Pielavedellä syntynyt Mikko Raatikainen toimii Ylä-Savon Seuran sihteerinä. Hän on ollut aktiivisesti edistämään mm. Talvisodan leivän käyttöä. Talvisodan leipää valmistetaan Lottaperinneyhdistyksen reseptin mukaisesti Leipomo Puustellissa Pielavedellä. Neliskulmainen leipä pakataan paperipusseihin heti tuoreeltaan. Paperipussissa leipä kovettuu näkkileipämäiseksi – vanikaksi. Ylä-Savon Seuran  kevätkokouksesta Talvisodan leipä lähti monen osanottajan mukana kotiin maisteltavaksi.