Tapaaminen Iisalmen torilla la 11.7.2015 klo 12 ja Koljonvirran kesäteatteri la 11.7.2015 klo 15 "Kaappa-aato tulloo"
Hyvät seuran jäsenet, jotka olette kotitanhuvilla tulkaa tapaamaan torikahvilaan tai jos on kovasti meteliä, niin tavataan kauppahallin kahvilassa. Seura tarjoaa pullakahvit! Sen jälkeen voimme mennä Koljonvirran kesäteatteriin klo 15. Lippu maksaa norm. 25 e, eläkeläinen 23 e. Tilaa lippusi anjasahrakorpi@hotmail.com, p. 050 912 6605 su 31.5.2015 mennessä. Lippu maksetaan seuran tilille ilmoittautumisen yhteydessä OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 1070). Kesällä koetaan Iisalmella Koljonvirta Teatterissa nostalgisen naurattavia hetkiä, kun Markku Pölösen uusi musiikkikomedia Kauppa-auto kurvaa lavalle. Ehdalla autolla tehdään iloinen ja laulattava aikamatka 70-luvulle maaseudulle, jossa lapsuuden päivät olivat huolettomia, mutta arki kovaa. Ensimmäiset C-kasettisoittimet aloittivat viihdemaailman kaikkinielevän vallankumouksen ja kauppa-auto toi syrjäkylillekin tuulahduksen toisesta maailmasta. Musiikkikomedian ohjaa piällysmiehemme Ismo Apell. Rooleissa Antti Heikkinen, Ismo Apell, Jamppa Kääriäinen, Santeri Niskanen, Kati Rissanen, Pekka Tikkanen ja Kaarina Tikkanen. Musiikista vastaa Kai Hyttinen. Näytelmän tuottaa Tuotantotalo Turpatalli Oy yhteistyössä Suomen Filmiteollisuus. Juha Vidgrén on näytelmän tukijana.

Kylpylälomaa 8 päivää Haapsalun kylpylä Fra-Mare
AKT:n Helsingin seudun eläkeläiskerhon ja Ylä-Savo seuran yhteinen kylpylämatka su 18.10. - su 25.10.2015. Matkan hinta on 320 ?, johon kuuluu laivamatkat, bussimatkat Tallinna-Haapsalu, majoitus 2-hengen huoneissa 1-hengen huoneen lisämaksu 112 e. Täyshoito, lääkärin konsultaatio sekä 3 hoitoa/pv. Matkalle ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat tiedot hoidoista ja laiva-aikatauluista, maksusta ym. elokuussa. Jos olet kiinnostonut matkasta tee ennakkovaraus ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittaumiset pekka.rusanen@netti.fi tai p. 041 501 7924.

Muita Ylä-Savon tapahtumia:
Graafikko Silja Nikulan näyttely 27.6. - 29.8. Iisalmen Ateljee-talo, Kankaankatu 1 D. Näyttely on avoinna la klo 11 -15 tai sopimuksen mukaan p. 050 3673 189. Vapaa pääsy. Kainuun murremestaruuskisa 4.-5.7. Kajaanissa.
Kuhmon musiikkijuhlien tapahtuma Iisalmen kulttuurikeskus ti 21.7. klo 19 -20 "Paholaisen ja enkelten tangoja."
Kulttuurikeskuksessa on Ylä-Savon seuran puuveistos, jonka on seuralle lahjoittanut taiteilija, piällysmies Eva Ryynänen. Käykää katsomassa!
Yli 30 vuotta kesäteatteria Varpaisjärven Korpisilla, Korpiteatterissa sisällä, Rautavaarantie 2090 "Harmaat pantterit" esitysaika 24.6. - 4.8., ohjaus Kari Summanen. Liput 15 e, eläkeläiset 14 e p. 0400 743 456.
Alapitkän kesäteatteri, Räsäläntie 3, "Kesä Kuteman kylässä" Esitykset 18.7. - 4.8. p. 0400 181 376.
Eukonkantoo Sonkajärvellä 3.-4.7. Varpaisjärven yömaraton 3.7. Oluset Iisalmi 10.-11.7. Vihreät niityt Kiuruvesi 14.7.-19.7. Varpaisjärven maalaismarkkinat 18.7. ym. Lisätietoja Ylä-Savon kesätapahtumista www.iisalmi.fi.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät "Rakkaudesta kotiseutuun" Espoo 6.-9.8.
Valtakunnallisia Kotiseutupäiviä vietetään Espoo Leppävaarassa. Torstaina pidetään seminaareja ja perjantaina avajaiset sekä vuosikokous. Lauantaina tehdään retkiä. Sunnuntai on pyhitetty jumalanpalveluksille sekä päätöstilaisuudelle. Seuran edustaja osallistuu päiville ja sinne toki voi muutkin osallistua. Perjantain ja lauantain markkinoilla esitellään seuramme toimintaa, jos saadaan vapaaehtoisia päivystäjiä. Halukkaat voivat ilmoittautua Kaijalle p. 040 7160 264 mahdollisimman pian. Lisätietoja ja ohjelma www.kotiseutuliitto.fi/kotiseutupaivat2015.

Kevätkokous
Pääkaupunkiseudulla toimiva Ylä-Savon seura ry piti kevätkokouksen. Sääntömääräisen kokouksen lopuksi nautittiin yläsavolaista perinneruokaa: tirripaistia, talkkunaa sekä kahvia, munkkeja ja simaa. Ohjelmasta vastasi kuopiolainen posetiivari Matti Pasanen. Arpajaisilla kartutettiin seuran varoja.

Kevätkokousasioita Ylä-Savon seura ry toimii pääkaupunkiseudulle Ylä-Savosta muuttaneiden henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä sekä muiden Ylä-Savon perinteitä kunnioittavien yhdyssiteenä. Seuran toiminnassa alkoi 44. vuosi. Kokouksessa käytiin läpi ja hyväksyttiin vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös. Puheenjohtajana toimi Kaija Pulli ja sihteerinä Leena Vatanen. Seuran jäsenmäärä on pysynyt lähes entisenä ja maksaneita jäseniä on 175. Jäsenmaksu on 15 e/vuosi/henkilö ja kannatusjäsenmaksu 80 e. Jäsenet saavat ilmaiseksi seuran pinssin, 3 kertaa/v Pihlajanlehden sekä alennuksia retkistä ja ruuista. Loppuvuoden suunnitelmassa ovat mm. teatteriretki Turkuun, tapaaminen Iisalmen torilla kesällä, kylpylämatka yhdessä AKT:n eläkeläisten kanssa ja sääntömääräinen syyskokous ohjelmineen.

In memoriam Urho "Urkki" Virkkunen 12.3.1940 - 8.3.2015 Seuran puheenjohtaja Urho Virkkunen 2004 -2007 menehtyi juuri ennen 75-vuotispäiväänsä. Urkki syntyi Leppälahden kylässä Lapinlahdella maanviljelijän poikana. - Minä olin 5 lapsesta nuorin, pahnan pohjimmainen. Järven rannalla oltiin, ongella käytiin ja variksen saappaat oli jalassa. Olin kuulema pahankurinen pikkupoika, kirjoitti Urkki itsestään. Hän toimi erikoissairaanhoitajana eri sairaaloissa sekä Punaisen Ristin ensiapukouluttajana. Eläkkeelle siirtyessään hän teki vapaaehtoistyötä mm. Ylä-Savon seurassa sekä oli savolaisuuden puolestapuhuja pääkaupunkiseudulla. Suurta huomiota sai hänen tempauksensa maaseudun puolesta. Urkki matkusti yksin 2001 Valmet 20:lla vuosimallia 1955 Helsingistä Utsjoelle. Menomatka kesti 14 vuorokautta ja tulomatka 10, kun oli alamäki. - Ihmiset tarjosivat ruokaa ja yösijan, muisteli Urkki matkaansa Suomen halki. Urho Virkkunen oli myös aloitteen tekijänä Veikko Vennamon muistomerkin pystyttämiseksi Alapitkälle. Itse toimin sihteerinä Urkin puheenjohtajakautena. Muistan hänet lupsakkana savolaisena ja jämptinä puheenjohtajana. Sain häneltä hyvät puheenjohtajan opit. Urkki luopui puheenjohtajuudestaan, kun muutti vaimonsa kanssa Kiikalaan asumaan. Marjo-vaimo toimi myös aktiivisesti seuramme kevät- ja syyskokouksissa. Saimme maistella hänen suussa sulavia leivoksiaan. Kyllä Urkki vielä muuttonsa jälkeenkin kävi kokouksissamme. Urkkia jäivät kaipaamaan vaimo, 3 tytärtä perheineen sekä Ylä-Savon seuran jäsenet, sukulaiset, laaja tuttavien ja ystävien piiri. Urkki siunattiin Kiikalaan samaan aikaan kuin pidimme kevätkokouksen. Kokouksessa muistelimme häntä lämpimästi. Kokouspöydällä paloivat kynttilät Urkin kuvan ympärillä.

In memoriam Aarno Antero Kellberg 2.2.1932 - 12.2.2015 Seuran piällysmies 1982 Aarno Kellberg oli iisalmelainen kirjailijä, taidemaalari ja Savon kielen seuran varapuheenjohtaja. Hänen kirjallinen tuontantonsa on hyvin laaja, kattaen yli 30 kirjaa. Hän toimi opettajana, läänintaiteilijana ja oli jäsenenä hyvin monessa yhdistyksessä. Lukuisista ansioistaan hänet nimitettiin kotiseutuneuvokseksi 2006. Hänen siunaus Iisalmessa oli myös samaan aikaan kevätkokouksemme kanssa. Kevätkokouksessa vietettiin hiljainen hetki Urho Virkkusen, Aarno Kellbergin ja seuran jäsenen Aune Kääriäisen muistoksi.

Seuran jäsenmaksu on 15 e/hlö/vuosi Pihlajanlehden nro 1:n välissä olevassa tilisiirtolomakkeessa oli viitenumero väärin. Oikea numero on 822 kuten Pihlajanlehdessä oli. Seuran tilinro: OP FI17 5780 0740 0004 06 Jäsenmaksut tulivat kyllä perille, vaikka viitenumeroa ei ollutkaan. Ylä-Savon seuraan voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö, vaikka ei olisikaan Ylä-Savosta lähtöisin. Lisätietoja: Puheenjohtaja Kaija Pulli, Urputie 14 H, 00410 HELSINKI, p. 040 71 60 264, kaijapulli@yahoo.com, www.yla-savonseura.fi. Ilmoita email-osoitteesi Tellervolle!

Puheenjohtajan palsta

Toiminnassamme alkoi 44. vuosi. Ensi vuonna seuramme täyttää 45 vuotta, joka on hyvä ikä aktiivisesti toimivalle seuralle. Tehkää ehdotuksia, kuinka juhlapäivää vietämme kevätkokouksen yhteydessä. Kiitos hyvin toimivan johtokunnan sekä aktiivisten jäsenten. Meillä oli oikein kiva teatteriretki Riihimäen teatteriin ja bussi oli täynnä iloisia ihmisiä.

Kesä tulee ja helatorstai, jolloin menen perheineni ensimmäisen kerran kotipaikalleni Varpaisjärven Petäys-kylälle. Kävin talvilomalla Tahkovuorella ollessani katsomassa ja siellähän tuo mökki nökötti lumen keskellä. Kyllä kylä on hiljentynyt. Ei juuri ketään näkynyt. Paloisten kauppa kuuluu loppuneen. Sukulaiseni Kainulaisen Ension poika sitä vielä piti, mutta ei ollut seuraavasta polvesta enää jatkajaksi. Korpijärvellä oli ainakin viime kesänä kesäkauppa. Muutoin saa mennä kirkolle ostoksille. Samapa taitaa olla muissakin kunnissa. Tänne Helsinkiin ne kaikki änkeevät. Myyrmäkeen rakennetaan kerrostaloja aivan liukuhihnalla. On se harmi, kun maaseutu tyhjenee.

No nyt oli vaalit. Kaikki on hyvin, jos noihin vaalilupauksiin on uskomista. Maaseudulle hommataan töitä. Sote-uudistus tuo palvelulut jokaiselle sopiviksi ja eläkkeet nousevat jo yli minimitoimeentulotason. Kun katseli noita ehdokkaita, niin suurin osa oli tohtoreita, maistereita, notaareja, jopa vasemmistopuolueen edustajat. Miten nuo tavallisen kansalaisen, lapsiperheen ja eläkeläisen tarpeista mahtavat tietää. Puhumattakaan ökyrikkaista edustajista. Olen aina ihmetellyt, miten jopa yli 80-vuotiaita kansanedustajia valitaan. Minusta kansanedustajan työ ei ole harrastus, vaan vaativa työ maamme asioita päätettäessä. Toinen lohdutusvirka näyttää olevan EU-parlamentin edustus. Ennen tällainen oli maaherran virka. Tuonne EU:hun näytäävät änkeevän sellaisetkin henkilöt oikein innolla, jotka ovat koko EU:ta henkeen ja vereen vastustaneet. Se tuo ideologia helposti muuttuu, kun hyvä palkka on tiedossa. No, sielähän väkeä piisaa 48.000 erilaista virkailijaa.

Enpä nyt käy tämän enempää politikoimaan. Nauttikaa kesästä! Minullakin ensimmäinen täysin vapaa kesä edessä ja työsiirtola kutsuu. Kaija

Eläinystävällinen vitsi: Muurahainen, hämähäkki ja etana pelasivat korttia ja ottivat pientä "näkäräistä". Juomat loppuivat ja alettiin kysellä, kuka lähtisi hakemaan lisää. Valittiin etana. Aika kului ja suita kuivasi. Alettiin moitia juoman hakijaa. Pian eteisestä kuului kolinaa. Etana vastasi: "En lähde kohta ollenkaan, jos niin minua moititte."

Oikein hyvää kesää!
Tavataan Iisalmen torilla/kauppahallissa La 11.7.2015 klo 12 ja Koljonvirran kesäteatterissa klo 15!

Pihlajanlehti nro 1/2015

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 21.3.2015 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä. Kevätkokouksen esityslista
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan tarkastajan valinnat.
3. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4. Vuoden 2014 toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
5. Vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.
6. Äänivaltaisen edustajan valitseminen Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen
7. Muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai asiat, jotka johtokunta haluaa kevätkokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen nautimme savolaisen Posetiivari Pasasen nautittavasta musiikkipitoisesta ohjelmasta. Jäsenet saavat ilmaisen pinssin, jotka eivät ole vielä sitä saaneet. Laittakaa pinssi rintaanne yläsavolaisen yhteishenkemme viritykseksi. Pinssia myydään ei-jäsenille 15 e/kpl. Arpajaiset pidetään ja palkintoina mm. Lippupalvelun lahjakortti, ostoskori, ym. hyviä palkintoja. Arvan hinta 1 e/kpl. Seuralaiset voivat halutessaan tuoda omia palkintojaan. Ruoka tarjotaan n. klo 15.00 kevätperinteisesti tirripaistia, talkkunaan, leipää, juomaa, simaa, munkkeja, kahvia/teetä. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö, joten se on kokonaisuudessaan jäsenille 10 e/hlö ja ei-jäsenille 15 e/hlö. Vegetaristeille kasvispiirakka 5 e/hlö.

Ilmoittautumiset ke 18.3. mennessä Anja Sahrakorpi p. 050 912 6605, anjasahrakorpi@hotmail.com. Samalla ilmoitetaan, jos on erikoisruokavalio. Ilmoittautuminen siksi, että osaamme varata tarpeeksi ruokaa ja muita tarvikkeita. Laitamme nimilaput valmiiksi, että oppisimme tuntemaan toisemme. Mikäli ruokaa jää, niin se myydään lopuksi jäsenille. Jos ei ole ehtinyt ilmoittautua, niin toki kokoukseen voi tulla. Vuoden 2015 jäsenmaksu 15 e maksetaan seuran tilille FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 822) tai kevätkokouksessa. Tervetuloa kokkookseen ja kuuntelemmaan kevvään mukavista retkistä! Kokkookseen suap tulla turisemmaan jo klo 12 jäläkeen. Kulkuyhteydet: ainakin bussi 66 Rautatientorilta.

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2014
Johtokunta ja toimihenkilöt:

Johtokunta: Kaija Pulli pj., Aimo Ollikainen varapj., Leena Vatanen siht., Anja Laukkanen, Anja Sahrakorpi ja Pekka Rusanen virkistystoimikunta, Mauno Rahikainen isäntä, Mirja Kärkkäinen emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri ja rahastonhoitaja. Johtokunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa.

Toimihenkilöt: Anja Tapaninen kirjanpitäjä, Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta toimminnantarkastajat, varalla Suoma Söderholm.

Jäsenasiat: Maksaneita jäseniä oli 156, kannattajajäseniä 8 ja piällysmiehiä 11, joten rekisteröityjä jäseniä 175. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2014 tuli 17 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo kokonaisuudessaa oli 4.934,32 euroa.

Pihlajanlehti: Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia.

Kevätkokous: Kevätkokous pidettiin 8.3. Ristolassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja mietittiin seuran toimintaa ja retkiä. Jäsenille jaettiin ilmaiseksi seuran pinssejä. Ruuaksi tarjottiin tirripaistia, talkkunaa, kahvia ja pullaa. Se maksoi jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö. Seuran entistä isäntää Ensio Leskistä muistettiin seuran viirillä ja kukkakimpulla. Simo Ronkainen lauloi, soitti kitaraa ja laulatti seuralaisi yhteislauluilla. Naisten päivän kunniaksi kaikille naisille annettiin ruusu. Seuran varoja kartutettiin arpajaisilla. Paikalla n. 50 jäsentä

Syyskokous: Syyskokous pidettiin 8.11. Ristolassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valittiin 2015 seuran pj. Kaija Pulli. Johtokunnan erovuorossa: Mirja Kärkkäinen, Anja Laukkanen, Pekka Rusanen ja Anja Sahrakorpi. Mirja Kärkkäisen tilalle valittiin Aino Hyvönen. Muut jatkavat sekä entiset Aimo Ollikainen, Mauno Rahikainen, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Toiminnantarkastajiksi Pirkko Jaatinen ja Raija Komulainen. Varalle Suoma Söderholm. Toiminnantarkastajaa Eila Karvista muistettiin kukkakimpulla. Seuran 25. piällysmies ohjaaja, näyttelijä, yrittäjä Ismo Apell julkistettiin. Jorma ja Jari Klubiorkesterista järjestivät seuralaisille jouluvisan. Erla Pulli soitti pianoa ja laulettiin yhdessä joululauluja. Vietettiin pikkujoulua mykyrokan (Väisäsen Kotilihasta) ja kahvin sekä joulutorttujen kera. Seuran varoja kartutettiin arpajaisilla. Tarjottiin glögiä, piparkakkuja, mykyrokkaa, kahvia ja joulutorttuja. Ruoka mykyrokka lisukkeineen maksoi jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö. Joulupukki kävi. Paikalla n. 90 jäsentä.

Retket Käytiin Avoimet ovet -teatterissa 12.4. katsomassa Minna Canthin Työmiehen vaimoa. Seura sponsoroi jäsenlippuja 6 e/jäsen. Väliajalla seura tarjosi vieraille kahvin ja leivoksen seuran pitkäaikaisen jäsenen Irma Kettusen 80-vuotispäivän kunniaksi. Paikalla oli 29 jäsentä. Savolaiseen osakuntaan tutustuttiin 28.4. Paikalla oli 11 jäsentä ja heille seura tarjosi lounaan. Pj. kertoi seurasta ja osakunnalle lahjoitettiin seuran viiri. Tutustuttiin taiteilija Risto Vilhusen veistospuistoon 24.5. Hänelle vietiin muistolahja. Paikalla oli 18 jäsentä omin kulkuneuvoin. Perinteinen teatterimatka tehtiin Tampereelle musiikkiteatteri Palatsiin. Kappale oli Rauli "Badding" Somerjoesta kertova Paratiisi. Paikalla oli 50 jäsentä. Seura sponsoroi jäseniä 10 e/hlö. Seuralaisia kokoontui Iisalmen torille 12.7., jossa seura tarjosi pullakahvit. Seuralaiset pääsivät mukaan myös AKT:n järjestämälle Haapsalun kylpylämatkalle. Mukana oli 12. Seuran toimintaa pohdittiin yhdessä 28.11. Seura tarjosi jäsenille leivoskahvit.

Tiedotus
Seuran www.yla-savonseura.fi pidettiin ajan tasalla. Seura osallistui yhteiseen savolaisseurojen toimintaan ja 31.1.2015 Voe tokkiisa - Muikkuja -tapahtuman järjestämiseen. Yläsavolaisiin seuroihin, tapahtumiin ja medioihin on pidetty yhteyttä: Helsingin Rantasalmi-Seura, Helsingin Savonlinna-Seura, Kiuruvesi-Seura, Savon Kielen Seura, Helsingin Ristiina-seura, Helsingin Puumala-seura, Savolaisen osakunnan seniori ry ja Suomen Kotiseutuliitto. Kaija Pulli ja Anja Sahrakorpi osallistuivat Pohjois-Savon liiton ja Pohjois-Savon valtuuskunnan järjestämään seminaariin. Ylä-Savon seura kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon. Kaija Pulli edusti seuraa Hämeenlinnan kotiseutupäivillä ja esitteli siellä seuran toimintaan kuten Savolaisen osakunnan seniori ry:n 9.12. Annan-päivän tapahtumassa. Yläsavolaisiin sekä valtakunnallisiin lehtiin ja radioihin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia mm. Piällysmiehen julkistamisesta. Iisalmen Sanomat, Savon Sanomat, Matti ja Liisa, Aakusti-lehti, Kiuruvesi-lehti ym. ovat julkaisseet seuran tiedotteita. Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita on jaettu Ylä-Savon tapahtumissa, matkailutoimistoissa, kirjastoissa sekä johtokuntalaiset ja seuralaiset tuttavilleen. Seuran adresseilla muistettiin jäsenien tasavuotissyntymäpäiviä: Aino Hyvönen, Irma Kettunen, Eino Keränen, Juhani Ruotsalainen, Pekka Rusanen sekä kunnioitettiin Arvo Hyvösen muistoa. Adressilla onniteltiin myös Ylä-Savon lahjakkaita urheilijoita: Antti Ruuskanen, Kerttu ja Iivo Niskanen. Seuralaisille on lähetetty syntymäpäiväkortteja, joiden syntymäpäivä on jäsenrekisteriluettelossa. Joulukortteja lähetettiin seuraa tukeneille tahoille, piällysmiehille sekä Ylä-Savon medioihin. Kiitos kaikille tukijoille!

Syyskokousuutisia
Syyskokous pidettiin sääntöjen mukaan. Puheenjohtajaksi vuodelle 2015 valitiin Kaija Pulli. Johtokunnassa jatkavat Anja Laukkanen, Aimo Ollikainen, Mauno Rahikainen, Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Mirja Kärkkäisen tilalle valittiin Aino Hyvönen. Uusiksi toiminnantarkastajiksi valittiin Pirkko Jaatinen ja Raija Komulainen. Ensistä toiminnantarkastajaa Eila Karvista muistettiin kukkasin. Marja-Leena Lohiranta ei ollut paikalla. Heille lämpimät kiitokset vuosien työstä! Seuramme uudeksi 25. piällysmieheksi julkistettiin ohjaaja, näyttelijä, yrittäjä Ismo Apell. Hänet otettiin sydämellisesti vastaan seuramme toimintaan. Hänen valintansa sai huomiota yläsavolaisissa lehdissä. Muuta ohjelmaa oli Erla Pullin soitto sekä Jari ja Jorma Komulaisen esitys. Pikkujoulua vietettiin ja syötiin mykyrokkaa. Kiitos kaikille arpajaispalkintoja lahjoittajille!

Tulevia tapahtumia:
Riihimäen teatteri "Harmony Systers" pe 13.3.2015 klo 15
Ohjelma:
Klo 11.15 Kiasman edestä bussilla
Klo 13. Lounaspöytä Ravintola Obelixissa: salaattipöytä, keitto, 2 eri lämmintä ateriaa, kahvi/tee
Klo 15 teatteriesitys, kesto väliaikoineen 3 h
Klo 18 lähtö Helsinkiin, jossa n. klo 19.
Elina Snicker HARMONY SISTERS - Kolmannen valtakunnan sisaret
Kantaesitys 13.9.2014. Harmony Sisters on tavallisten tyttöjen tarina tavattomissa olosuhteissa, tarina sisaruudesta ja vieraudesta, unelmista ja todellisuudesta. Se on kunnianosoitus suomalaisen naisen elämänvoimalle, kyvylle haaveilla, elää, laulaa ja rakastaa olosuhteista huolimatta. Rooleissa: Katja Peacock, Oskari Perkki, Pia Piltz, Petriikka Pohjanheimo, Marko Puro, Esko Rissanen Maija Siljander, Kate Viljamaa. Ohjaus: Markku Arokanto ja Saana Lavaste. Kapellimestari: Marko Puro. Lippuja on varattu 50 ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Teatterimatkan hinta on 40 e/jäsen ja 50 e/ei-jäsen (sis. matka, ruokailu, teatteri). Seura sponsoroi jäseniään 10 e/hlö. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään 28.2.2015 Anja Laukkanen p. 050 5900 185, anja.laukkanen@pp1.inet.fi tai Anja Sahrakorpi: p. 050 912 6605, anjasahrakorpi@hotmail.com. Teatteri maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä seuran tilille: FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 945). Tervetuloa teatteriin jäsenet ja ystävät!

Tapaaminen Iisalmen torilla la 11.7.2015 klo 12 Tapaamme torilla. Jotka ovat paikalla Ylä-Savossa. Kannattaa katsoa kauppahallin kahvilasta, jos torilta ei tavoita.

Perinteinen teatteriretki lokakuussa. Tehkää ehdotuksia!

Sääntömääräinen syyskokous la 14.11.2015 klo 13 Ristolassa

Puheenjohtajan palsta
Toivotan uudet ja entiset jäsenet tervetulleeksi seuramme 44. toimintavuotemme toimintaan. Olen hyvin tyytyväinen seuramme aktiiviseen ja mukavaan toimintaan. Johtokunta kaipaa uusia vinkkejä vielä paremman toiminnan kehittämiseksi sekä Pihlajanlehti-aineistoa. Itselläni vapaaherrattaren aika alkoi 1.12. Täytyy sanoa, että nyt uskon, miksi eläkeläisillä on ainainen kiire. Minun kohdalla se pitää 100 % paikkansa.

Olin viime viikolla Äkäslompolossa hiihtämässä. Siellä oli kaunis, talvinen sää. Lunta n. 70 cm. Ihmiset liikkuivat potkurilla kauppoihin ja muihin tapaamisiin. Sellaista iloa en ole Helsingissä asuessani kokenut yli 40 vuoteen. Meillä on liukasta ja hiekkaa pitää työntää vähän väliä. Ei Lapissa ole kaamosta, vaan se pimeys on täällä etelässä. Siellä valkoinen puhdas lumi heijastaa valon ja voi pimeälläkin liikkua ihan turvallisesti.Tuokaa kokouksiimme ja retkiimme yläsavolaisia paikallislehtiä luettavaksi. Kokouksissa jäsenet voivat lainata seuran kirjoja. Kaunista kevättä! Kaija

KAUPPA-AUTO TULEE!
Kesällä 2015 koetaan Iisalmella Koljonvirta Teatterissa nostalgisen naurattavia hetkiä, kun Markku Pölösen uusi musiikkikomedia Kauppa-auto kurvaa lavalle. Ehdalla autolla tehdään iloinen ja laulattava aikamatka 70-luvulle maaseudulle, jossa lapsuuden päivät olivat huolettomia, mutta arki kovaa. Ensimmäiset C-kasettisoittimet aloittivat viihdemaailman kaikkinielevän vallankumouksen ja kauppa-auto toi syrjäkylillekin tuulahduksen toisesta maailmasta. Musiikkikomedian ohjaa piällysmiehemme Ismo Apell. Rooleissa Antti Heikkinen, Ismo Apell, Jamppa Kääriäinen, Santeri Niskanen, Kati Rissanen, Pekka Tikkanen ja Kaarina Tikkanen. Musiikista vastaa Kai Hyttinen. Näytelmän tuottaa Tuotantotalo Turpatalli Oy yhteistyössä Suomen Filmiteollisuus. Juha Vidgrén on näytelmän tukijana. Ennen yleisöesityksiä näytelmästä esitetää kaksi yksityistä juhlanäytöstä osana Ponsse Oyj:n 45-vuotisjuhlintaa Vieremällä. Esitysaika 4.7.-2.8. Liput norm. 25, eläkel. 23 e. P. 0400 720 600 Turpatalli tai p. 06 822 9800 lipputsto. Mikäli halukkuutta löytyy voimme varata yhteislippuja esim. Tapaamispäivän la 11.7. klo 15 näytökseen.

Menneitä tapahtumia: Olipa mukava teatterireissu la 4.10.2014 Palatsiin Tampereelle Kiitos kaikille ja etenkin reissun järjestäjille. Esitys oli upea. Jussi Selon valinta Baddingiksi oli nappivalinta. Kaivoin heti kotiin tultuani hänen CD:n ja kuuntelin vielä uudelleen unohtumattomat sävelet, joita mekin bussissa lauloimme. Ruoka oli taivaallista ja seura kivaa. Mitäpä sitä muuta enää näin vanha ihminen kaipaa.

Voe tokkiissa - Muikkuja! La 31.1.2015 klo 13 Ravintola Kaisaniemi Olen oikein tyytyväinen, että seuramme jäsenet ja heidän ystävänsä osallistuivat muikkujen syöntiin niin monilukuisasti. Seuramme voitti jäsenmäärällään kaikki muut seurat. Olen oikein ylpeä Teistä! Juhla meni hyvin ja kirjailija Antti Heikkinen piti komiikallaan huumoria yllä. Muutenkin ohjelma oli oikein onnistunut ja kiitos osallistuneille!

Haapsalun kylpyläreissu
Mukana oli 10 seuralaista ja saimme kaksi uutta jäsentä lisää. Tervetuloa seuraamme! Kylpyläreissu tarjosi rentoutusta ja mukavaa yhdessäoloa. Meillä oli yhteinen kahvitilaisuus, jossa mietimme seuramme toimintaa. Kiitos, kun pääsimme mukaan AKT:n yhteiselle matkalle.

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan
Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630, tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Ilmoittakaa Tellervolle: osoite ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Näin voisimme viettää hiljaisen hetken jäsentemme poismenon johdosta. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Tulevaisuudessa voimme lähettää Pihlajanlehden emailina. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikäli et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Uudelleen toki voi liittyä seuraan.

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan
Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630, tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Ilmoittakaa Tellervolle: osoite ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Näin voisimme viettää hiljaisen hetken jäsentemme poismenon johdosta. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Tulevaisuudessa voimme lähettää Pihlajanlehden emailina. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikäli et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Uudelleen toki voi liittyä seuraan.

Johtokunta:
Kaija Pulli, pj. puh. 040 7160 264, kaijapulli@yahoo.com Urputie 14 H, HKI 41
Aimo Ollikainen, varapj. puh. 045 262 9515, aimo.ollikainen@kolumbus.fi, Ukkotuomarinkuja 4, HKI 69
Leena Vatanen, siht. puh. 044 029 0971, leenaliisa.vatanen@luukku.com Kauniinilmankuja 5 A 12, HKI 99
Aino Hyvönen, emäntä puh. 050 599 6054, aino.hyvonen@pp2.inet.fi Viides linja 1 B 37, Hki 53
Anja Laukkanen, virkistys puh. 050 5900 185, anja.laukkanen@ppl.inet.fi Eskolantie 8-10, A 4, HKI 72
Mauno Rahikainen, isäntä puh. 040 515 4611, mauno.rahikainen@pp.inet.fi, Kontulankuja 2 F 184, HKI 94
Pekka Rusanen, virkistys puh.041 501 7924, pekka.rusanen@netti.fi Äimäkuja 5, 01260 VANTAA
Anja Sahrakorpi, virkistys puh. 050 912 6605, anjasahrakorpi@hotmail.com Koivikkotie 20 F, HKI 63
Tellervo Ukkonen puh. 050 529 1630, rahastonhoit. jäsenrek. tellervo.ukkonen@elisanet.fi Lokitie 3 A, HKI 98
Toimihenkilöt:
Anja Tapaninen, kirjanp. puh. 050 375 6843
Pirkko Jaatinern, toiminnantarkastaja
Raija Komulainen " puh. 050 910 2136

Pihlajanlehti nro 3/2014

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous Seuramme sääntömääräinen syyskokous pidetään pikkujoulun merkeissä lauantaina 8.11.2013 klo 14.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä. (HUOM! Aika on muuttunut uuden piällysmiehen aikataulun vuoksi.)

Syyskokouksen esityslista: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. 2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Hyväksytään vuoden 2015 toimintasuunnitelma 4. Määrätään vuoden 2015 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus. 5. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. 6. Hyväksytään vuoden 2015 talousarvio. 7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. 8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle. 9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa. 10. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta. 11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai, jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen juhlistetaan seuramme 25. piällysmies ja vietetään neljännesvuosisadan piällysmiesjuhlaa. Ennen mykyrokkaa Jouluvisan vetävät Jorma ja Jari Klubiorkesterista. Jouluisia yhteislauluja laulattaa Erla Pulli (piano). Eila Kouvalainen esittelee ja myy käsitöitään. Ohjelman jälkeen syödään Savosta tuotua, aitoa Väisäsen mykyrokkaa. Ruokailu alkaa noin klo 16. Muistakaa syödä tuhti aamiainen. Mykyrokan nauttimisen jälkeen seuraa kahvia ja joulutorttu. Ruokailu maksaa 10 e/jäsen ja 15 e/ei-jäsen. Vegetaristeille on tarjolla kasvispiirakkaa 5 e/hlö. Ilimottakkee tulostanne, että osataan varata ruokoo tarpeeks ja laetetaan nimilaput jotta opitaan tuntemaan toisemme, viimeestään 5.11. mennessä: anjasahrakorpi@hotmail.com, puh. 050 912 6605 tai anja.laukkanen@pp1.inet.fi, puh. 050 5900 185. Kokoukseen voet tok tulla, vaekka ee oo ehtinyt ilimottoo. Pika-arpajaiset 1 e/kpl. Pääpalkintoina ovat Ruotsin risteily ja monipuolinen ostoskori sekä paljon muita hyviä palkintoja. Seuralaiset voivat tuoda halutessaan arpajaisiin omia palkintojaan. Vuoden 2014 maksamattoman jäsenmaksun 15 e voi vielä maksaa kokouksessa tai seuran tilille OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 165). Lopuksi tulee joulupukki. Ota pikkujoululahja, hinta n. 5 e mukaasi pukinkonttiin. Ne jäsenet, jotka eivät ole vielä saaneet seuran pinssiä saavat sen kokouksessa. Ei-jäsenet voivat ostaa sitä 15 e/kpl. Tervetulloo tutustummaan uuteen piällysmieheen ja syömään oekeeoppista mykyrokkoo ja huastelemmaan kunnon kielellä! Mykyrokka on myös Antti Ruuskasen lempiruoka. Bussit Rautatietorilta 66 ja 623 sekä N-juna.

Tulevia tapahtumia 2015

Savolaisseurojen yhteinen tilaisuus: Voe tokkiissa -muikkuja! la 31.1.2015 klo 13 Ravintola Kaisaniemi.

Yhteiseen juhlaan ovat kaikki savolaisseurojen jäsenet tervetulleita ystävien ja tuttavien kanssa. Ruokailun ohessa vieraat saavat nauttia korkeatasoisesta ohjelmasta. Tässä vaiheessa ohjelma ei ole ihan tarkalleen loppuun lyöty. Juontajana toimii Martti Nissinen. Tervetuliaistoivottajaksi on pyydetty joku Helsingin päättäjistä. Pääpuhujaksi on kaavailtu nilsiäläistä toimittajaa, kirjailijaa Antti Heikkistä. Häneltä ilmestyi juuri uusi kirja Risainen elämä, joka kertoo Juice Leskisen elämästä. Hänen esikoisromaaninsa Pihkatappi voitti vuoden 2014 Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntin palkinnon. Kirjoittamistöiden ohessa monilahjakas Heikkinen näyttelee, laulaa ja tekee stand-up -keikkoja. Puumalalaislähtöinen Kylvösiemenet-ryhmä esittää muutaman laulun.

Osallistumismaksu on 30 euroa. Menu: alkusalaatti, muikut, perunamuusi, mustikkakukko ja kahvi. Ilmoittautumiset Mervi Hagsberg tekstiviestillä p. 050 357 3108 tai mervihagsberg@gmail.com. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 16.1.2015. Viestissä ilmoitettava nimi ja seura. Maksu 30 e maksetaan Ristiina-seuran tilille FI77 1416 3500 1667 72. Hyvät savolaiset ja savolaismieliset tervetuloa oikeaan seuraan ja paikkaan. Ravintola Kaisaniemi on Helsingin vanhimpia ravintoloita. Siellä sai mm. kantaesityksensä maamme vanhin kansallislaulu Savolaisen laulu 9.12.1852. Olin mukana laulun 150-vuotisjuhlassa 2002.

Sääntömääräiset kokoukset 2015: Kevätkokous la 14.3.2015 klo 13 ja syyskokous la 14.11.2015 klo 13. Molemmat Ristolassa.

Menneitä tapahtumia 2014: Toukokuun loppupuolella 18 yläsavolaista vieraili taiteilija Leonardo da Vilhun (Risto Vilhunen) veistopuistossa. Sää oli alkukesäisen kaunis ja aurinkoinen. Taiteilija oli meitä vastassa ja esitteli hyvin monipuolista taidepuistoaan. Sen voi sanoa taiteilijasta, että harvoin tapaa niin työteliästämiestä. Hän on itse raivannut historialisen puistonsa ihan pystymetsästä. 300 kg painavia veistoksia on ympäri puistoa. Puistossa on vesiputous, Riksan vetäjät ja jopa kuusiaitakin "juoksen kustuna" eli ei suorana. Puistossa on myös valmiina taiteilijan hautakivi teksteinään: "Tähän on koira haudattu." Taiteilija on kerännyt vanhoja hautakiviä Tsehovin puistoonsa ja siellä oli myös korvasieniviljelmä. Leonardo on omintakeinen ruokailunsa suhteen. Joka ei ole Sotungissa vieraillut, niin kannattaa mennä. Se on kesäisin auki. Netistä näkee aukioloajat.

Tavattiin Iisalmen torilla Olvin Oluset aikaan Noin kymmenkunta seuralaista tapasi kauppahallissa, kun torilla pauhasi kova musiikki ja siellä ei voinut puhua. Seuramme perustajajäsen Annikki Hartikainen kävi meitä jututtamassa ja lähetti seuralaisille lämpimät savolaisterveiset. Saimme myös terveisiä piällysmieheltämme Seppo Kääriäiseltä. Seura tarjosi kävijöille pullakahvit.

Kotiseutupäivät "Kotiseutu kullan kallis" Hämeenlinna 7.-10.8 Kotiseutuliitto perustettiin 1949 ja täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Varsinainen kotiseutuliike viettää 120-juhliaan. Kotiseutupäiviä vietettiin Aulangolla sekä torilla 375-vuotisessa Hämeenlinnassa. Seuraamme edusti puheenjohtaja Kaija Pulli. Osallistuin to Kotiseudun ja suvun tarinat - seminaari suku- ja kotiseutukirjallisuudesta. Seminaarissa Vuokko Joki käsitteli Lähdeaineistoa - kotiseutuarkistot osana tutkimusta. Jouko Hannu esitteli tietoiskun hyvästä kotiseutuarkistosta ja Raine Raitio puhui Kotiseutu- ja sukukirjojen välinen harmaa alue - mikä on sukukirja, mikä on kotiseutukirja. Seminaarissa oli muitakin kiinnostavia aiheita. Lopuksi Erkki Korhonen esitti Sibeliuksen musiikkia hämeenlinnalaisittain. Sibeliuksen syntymästä tulee ensi vuonna 150 vuotta. Sibelius vietti ensimmäiset 20 vuotta Hämeenlinnassa. Pe aamuna vierailin aluetoimijoiden kammareissa ja kerroin seurastamme. Tapasin siellä seuramme entisen sihteerin Maija Kauppisen. Häneltä lämpimät terveiset seurallemme. Lisäksi tapasin Savon Kielen Seura ry:n hallituksen varajäsenen, toimitta Marja-Riitta Saastamoisen. Hänen kanssaan olen ollut kirjeenvaihdossa monet kerrat.

Avajaiset olivat Hämeenlinnan torilla. Eipä ilma olisi voinut olla kauniimpi. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta ja varjoa ei löytynyt. Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander avasi tilaisuuden ja puhui yhdessä olemisesta, voimaannuttavasta olemisen perinteestä ja kotiseuturakkaudesta. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen puhevuoro kosketteli sukujuuria, kotipaikkaa sekä niiden merkitystä ihmisen olemiseen. Ilman kotiseututyötä ei moni kaunis asia olisi säilynyt.

Kaupunginhallituksen tervehdyksen toi puheenjohtaja Sari Rautio. Hänen puheensa keskeisiä sanomia olivat: Sibeliuksen 150-vuotissyntymäjuhla 2015, Luoto ja vesi -tapahtuma 2016 ja Suomen 100-vuotinen itsenäisyys 2017. Ilkka Teerijoki esitteli Hämeenlinnan historiaa.

Vuosikokouksen aluksi professori Pekka Laaksonen ja fil. tri Markku Tanner julkistettiin kunniajäseniksi. Tampereen Pispala valittiin vuoden kaupunginosaksi ja vuoden kotiseututeoksi nimettiin lahtelaisen kuva-, ääni- ja filmimateriaalin keräyshanke. Valtuuston henkilöt valittiin. Ilta huipentui kaupungin vastaanottoon Raatihuoneella. Teija Arvidsson, Sari Rautio ja Lulu Ranne vastaanottivat vieraat. Kaunis Raatihuone on valmistunut 1888. Sibeliusta sielläkin esitettiin. Hämeenlinna on siitä merkittävä kaupunki, että ensimmäinen rautatie rakennettiin sinne 1882. Päivien anti oli se, että olemme hyvin onnellisia, kun meillä on oma seuramme ja voimme muistella yhdessä kotiseutuamme ja ammentaa kertyneistä muistoista voimaa. Ensi vuonna tavataan Espoossa.

Olipa mukava teatterireissu la 4.10.2014 Musiikkiteatteri Palatsiin Tampereelle Kiitos kaikille ja etenkin reissun järjestäjille. Esitys oli upea. Jussi Selon valinta Baddingiksi oli nappivalinta. Kaivoin heti kotiin tultuani hänen CD:n ja kuuntelin vielä uudelleen unohtumattomat sävelet, joita mekin bussissa lauloimme. Ruoka oli taivaallista ja seura kivaa. Mitäpä sitä muuta enää näin vanha ihminen kaipaa. Enää 12 työpäivää ja 42 työvuotta on takana. Viimeinen työpäiväni Invalidiliito ry:ssä on 29.10. Siellä on työvuosia kertynyt 34.

Puheenjohtajan palsta Kaunis kesä on takanapäin ja syksyn kuulas ruska hehkuu. Vietin viimeisen kesälomani. Tästä lähtien elämä on pelkää lomaa. Kuulemma eläkeläiselläkin pitää olla kesä- ja talvilomat, että pysyy mukana elon kirjoissa. Itselläni kesä kului Kanadan vieraiden ja perheeni parissa kotitanhuvillani Varpaisjärvellä, Iisalmessa ja välillä Helsingissä. Päivät täyttyivät ohjelman sekä ruokailun järjestämisessä heille. Juhannusta vietettiin perinteisesti savusaunassa uusilla vastoilla kylpien ja kokkoa polttaen. Juhannuskalaksi miehet saivat Sonkajärven koskista taimenta. Kanadan suomalaisetkin vietiin savusaunaan ja se oli heille suuri elämys. Emme unohtaneet Mikkelin musiikkijuhlia ja Gergijev oli yhä hyvässä iskussa. Kävimme Korpijärven kesäteatterissa katsomassa Eero Schrodeniuksen kirjoittamaa näytelmää Rikas-rakas-köyhä-varas. Heinäkuussa seuralaisten tapaamisen ohella Iisalmessa alkoivat Kuhmon musiikkijuhlat flamenco-esityksellä. Serkkupoikani teki joka kesäisen vierailun Ruotsista. Saimme muistella lapsuuden kesiä Mäntylän metsissä. Iisalmen Invalidien kesäpaikassa pojan tytär Jenna oppi uimaan. Vesi oli yli 20 astetta koko ajan ja ilmakin lähenteli 30 astetta. Enpä muista moisia lämpötiloja olleet pitkiin aikoihin. Siellä minä sain virvelillä kuhan, mutta mieheni sai tietenkin kolme. Jatkoimme kalastusta Varpaisjärvellä Jumisen aalloilla. Minun saalis jäi nollaksi. Onneksi mieheni sai haukia ja säynävän. Siitä tulikin aika hieno päivällinen savustuksineen. Kesän kohokohta oli kuitenkin Koljonvirran kesäteatterissa esitetty Aleksis Kiven Olviretki. Ohjaaja Ismo Apell onnistui täydellisesti niveltämään Kiven tekstin Koljonvirran historiaan. Röhkivä sika sai raikuvat aplodit.

Lehtiaineistoa kaivataan Lähettäkää Pihlajanlehteen aineistoja; juttuja, savolaisia sananlaskuja, vitsejä omakohtaisia kertomuksia lapsuuden ajoilta, tarinoita ym. Aineistot mielellään kaijapulli@yahoo.com. Voi toki paperilla ja käsinkirjoitettujakin juttuja lähettää. Varsinkin kulttuuripalstalle lähettäkää yläsavolaisista tapahtumista.

Ylä-Savon seuran kirjojen lainaus Jäsenillä on oiva tilaisuus lainata seuramme omistamia kirjoja. Kirjat pitää sitten seuraavassa syys- tai kevätkokouksessa tai retkillä palauttaa, että muutkin voivat niitä lainata.

Yläsavolaisia lehtiä Seuralaiset tuokaa yläsavolaisia lehtiä tapahtumiin muiden luettavaksi. Laitetaan lehdet kiertoon ja ollaan ekoihmisiä. Itselle tulee Lapinlahden paikallislehti Matti ja Liisa. Tuon aina niitä kokouksiin.

Pihlajanlehti nro 2/2014

Teatteriretki la 4.10.2014 klo 14 Musiikkiteatteri Palatsi Tampere Rauli "Badding" Somerjoesta kertova musiikkinäytelmä "Paratiisi"

klo 10.00 Lähtö bussilla Helsingistä Kiasman edestä
" 12.00 Ruokailu: Musiikkiteatteri Palatsissa
Menu: alkuruoka: antipastisalaatti ja grissini
pääruoka: A) härän Entrecote, juurespaistos, palatsin kasvikset, bernaiskastike
B) tomaattipestolla kuorutettu lohi, juuresperuna- paistos, paadettu raitajuuri, sitruuna-aioli jälkiruoka: vadelmaparfait ja suklaakastike
" 14.00 Teatteriesitys
" 16.30 Lähtö Helsinkiin

Retki (sis. matka, teatterilippu, ruokailu) maksaa jäseniltä 85 e ja ei-jäseniltä 95 e. Seura sponsoroi jäseniään 8 e/hlö. Lippuja on varattu 50. Sitovatilmoittautumiset su 31.8. mennessä anjaliisalaukkanen@hotmail.com tai puh. 050 5900 185 tai anjasahrakorpi@hotmail.com tai puh. 050 912 6605. Samalla ilmoitetaan kumpi ruokavaihtoehto A vai B sekä erikoisruokavaliot. Esteestä on heti ilmoitettava. Seura laskuttaa perumatta jääneet ilmoittautumiset. Retki maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä seuran tilille OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 880) tai hätätilassa bussissa.

Rauli Badding Somerjoki (1947-1987) tunnetaan miehenä, joka pohjusti suomirockin. Musikaali on kunnianosoitus hänen uralleen suurena laulajana ja lauluntekijänä. Musikaali kertoo Baddingin elämäntarinan vaatimattomasta lapsuudesta aina 1970-luvun läpimurtoon. Badding teki uuden nousun 80-luvun alussa, jolloin hänen taustabändinään toimi Agents. Musikaalissa kuullaan Baddingin suurimmat hitit: Fiilaten ja höyläten, Ja rokki soi, Jykevää on rakkaus, Paratiisi, Bensaa suonissa, Ikkunaprinsessa, Tähdet tähdet, Valot, Pilvet karkaa, niin minäkin ja Laivat. Rauli Badding Somerjokea esittää Uniklubi-yhtyeen keulakuva, rocktähti Jussi Selo. Hänen tyttöystävänään nähdään Aikakoneesta tuttu Sani Aartela. Sani esittää myös Muska Babitsinia. M.A. Nummisena yleisöä hauskuuttaa Palatsin oma tähti Ari Myllyselkä. Legendaarista Topi Sorsakoskea ja Timo Kojoa esittää Palatsin oma näyttelijä, farssin mestari Miro Honkanen. Musikaalissa kuullaan myös Muskan, Topi Sorsakosken ja Elvis Presleyn kappaleita.

Kevätkokousuutisia
Seuramme kevätkokousta vietettiin Kansainvälisenä naistenpäivänä. Päivän kunniaksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ojensivat kaikille naisille ruusut. Puheenjohtajaksi valittiin Kaija Pulli ja sihteeriksi Leena Vatanen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Vuoden 2013 toimintakertomus hyväksyttiin ja tilinpäätös vahvistettiin. Keskusteltiin seuran vuoden toiminnastaja sekä yläsavolaisten seurojen yhteistoiminnasta. Simo Ronkainen kitaroineen viihdytti seuralaisia ja lauloimme yhdessä keväisiä lauluja. Nautittiin Pekan tekemää tirripaistia ja emäntien valmistamaa talkkunaan. Lopuksi juotiin pullakahvit ja pidettiin arpajaiset. Kiitos kaikille arpajaispalkintoja lahjoittaneille! Jäsenmaksu 15 e/v/hlö, tilinro: FI17 5780 0740 0004 06 (viitenro 165).

"Työmiehen vaimo" ihastutti seuralaisia
Teatteri Avoimet ovet tarjosi miellyttävän, modernisoidun elämyksen kuopiolaisen kirjailijan Minna Canthin kirjoittamasta näytelmästä. Musiikillisesti laulettuna ja soitettuna näytelmä sai synkänkin juonen kulkemaan nautinnollisesi läpi vuosikymmenien. Canth kirjoitti näytelmän vuonna 1885. Kirjailija oli aikaansa edellä ja otti rohkeasti kantaa sen ajan epäkohtiin naisen ja miehen välisen liiton eriarvoisuuteen. Canth latasi kovilla ja osui suoraan kohteeseensa. Viina ja miesten ylivalta avioliitossa joutuvat siten kritiikin kohteeksi. Kirjailija asui Kuopiossa, jossa piti sukunsa kauppaa sekä kirjallisuuspiiriään. Kaupunki muisti suurta kirjailijaa Emil Halosen valamalla patsaalla. Patsas sijaitsee Minna Canthin puistossa, jota seunustaa myös Minnan muistoksi nimetty Minna Canthin katu.

Savolaiseen osakuntaan tutustuminen
Seuramme teki tutustumismatkan Savolaiseen osakuntaan, joka sijaitsee Mannerheimintie 5. Tilat ovat hyvin historialliset ja monipuoliset. Toiminnanjohtaja Riikka Ruuth esitteli osakunnan sekä kerhojen toimintaa. Seuralaisilla oli mahdollisuus tutustua eri soittimiin, kirjallisuuteen ja kyllä me pari lauluakin laulettiin osakunnan uudesta laulukirjasta. Seura tarjosi osakuntalaisten valmistaman lounaan. Seuramme lahjoitti osakunnalle seuramme viirin ja Pihlajanlehtiä. Jaoimme jäsenkaavakkeita ja kerroimme seuramme historiasta. Toivomme, että saamme osakunnan Senioreista uusia jäseniä seuraamme.

Retki Risto Vilhusen veistospuistoon la 24.5. klo 15 Sepänrinne 2 Vantaan Sotunki

Bussi 742 laituri 11 Rautatieasema, kokoontuminen klo 13.45 tai voi toki mennä omalla autolla. Ilmoittautuminen anjaliisalaukkanen@hotmail.com tai p. 050 5900 185 viimeistään pe 23.5.

Risto Vilho Olavi Vilhunen, alias Leonardo da Vilhu syntyi Kuopiossa. Vilhunen valmistui Taideakatemian koulusta vuonna 1968. Vilhunen tunnettiin 1960-luvulla pop-taiteen tekijänä. Tuolloin hänen tavaramerkkinään olivat kirkkain värein maalatut kehyksen muotoa rikkovat teokset ja ulkomaisista lehdistä kerätyt vanhat mainokset. 1970-luvun alussa Vilhunen innostui Italian renessanssin taiteesta ja otti taiteilijanimekseen Leonardo da Vilhu. Samalla hän jätti pop-taiteen ja alkoi maalata maisemia. Maisemissa on usein vanhoja puurakennuksia kuten latoja ja aittoja. Samoihin aikoihin Vilhunen perusti veistospuiston, joka on Sotungin kylässä Itä-Vantaan ja Sipoon rajalla.

Puuta ja romumetallia keskellä viheriöä
Kun Vilhun taidepuistoon löytää, näkymä on kaunis ja rauhallinen. Pirut kyllä reunustavat matkaa perille, ja portilla haukkuu ja heiluttaa häntää taidekoira Giotto. Riikinkukot ja kanat juoksentelevat vihreällä kestonurmella. Kain Tapperin kahdeksan komeaa puuveistosta on sijoitettu miljööseen kuin ne olisivat kasvaneet siihen.

Taidekokoelma Vilhunen alkoi kerätä taidetta 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2009 taidekokoelmassa oli 4 140 teosta, joista ikoneita yli 500. Vilhunen lahjoitti kokoelman Kuopioon Vantaan kaupungin jahkailtua liian pitkään asiassa. Kokoelman pohjana oli 1 500 piirustusta ja grafiikan- lehteä suomalaisilta taiteilijoilta. Vilhunen on ostanut, vaihtanut ja saanut lahjoituksena teoksiaan mm. Pierre-Auguste Renoir, Goyan, Rembrandt, Berthe Morisot, Ilja Repin, von Wright, Wäinö Aaltonen, Tyko Sallisen, Marc Chagall ja Fanny Churberg. Vilhusen kokoelman sanotaan olevan yksi suurimmista yksityisen taiteilijan kokoelmista. Ranskalaisen Edgar Degasin kokoelmassa oli noin 5 000 työtä. Näistä teoksia voi käydä ihailemassa Kuopion taidemuseossa, Kauppakatu 35. Risto on vieraillut kerran meidän syyskokouksessa.

Ylä-Savon seuralaisten kokoontuminen Iisalmen torilla la 12.7. klo 12.
Ken sattuu olemaan tuolloin Iisalmessa, niin tervetuloa torikahville! Samana päivänä kuin kulttuurikeskuksessa alkavat Kuhmon musiikki- juhlat Flamencokonsertilla klo 15.

Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen näyttely Iisalmen Ateljee-talossa, Kankaankatu 1 D 5.7. - 27.9.2014 la klo 11-15

Ylä-Savolaisten seurojen Voe tokkiinsa muikkutapahtuma 1.2.2014
Yläsavolaisten seurojen yhteistyö: Helsingin Rantasalmi-seura ry, Ylä-Savon seura ry, Kiuruvesi-seura ry, Helsingin Ristiina-seura ry, Helsingin seudun Puumala-seura, Helsingin Savonlinna-Seura ry, Savolaisen osakunnan seniori ry ovat kokoontuneet ja yhteinen juhla järjestettiin. Juontajana toimi Savolaisen osakunnan inspehtori Martti Nissinen. Savon historiaa esitteli emeritusprofessori Eino Murtorinne. Opettaja Jarmo Siltaoja kertoi, että mitä se savolaisuus oikein on. Musiikin lomassa syötiin muikkuja. Puheenjohtaja esitteli seuraamme sekä Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita jaettiin. Niille seuralaiset, jotka ovat ilmoittaneet email-osoitteensa lähetettiin tapahtumasta tieto. Valitettavasti Pihlajanlehti oli jo ehtinyt ilmestyä ennen kuin tapahtuma lopullisesti varmistettiin. Siksi olisi tärkeää, että jäsenemme ilmoittaisivat email-osoitteensa sekä osoitemuutokset.

Tuleva Urbaani Baana -seminaari
Anja Sahrakorpi ja Kaija Pulli kävivät Pohjois-Savon liiton ja Pohjois-Savon valtuuskunnan järjestämässä seminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin Helsingistä Kuopioon -tulevaisuuden kaupunkipolitiikkaa, kaupunkikulttuurin muuttumista ja pohdittiin miten uusi urbanismi rantautui Suomeen. Musiikkipuolesta vastasi laulaja, näyttelijä Katriina Honkanen.

Kotiseutupäivät "Kotiseutu kullan kallis" Hämeenlinna 7.-10.8.
Valtakunnalisia Kotiseutupäviä vietetään Aulangolla historiallisessa 375-vuotisessa Hämeenlinnassa. Päivien ohjelma on hyvin monipuolinen. Torstaina pidetään seminaareja ja perjantaina avajaiset. Lauantaina tehdään retkiä ja samalla pidetään Elomessuja Hämeensaaressa. Sunnuntai on pyhitetty jumalanpalveluksille. Seuran edustaja osallistuu päiville ja sinne toki voi muutkin osallistua. www.hame.fi/kotiseutupaivat.

Syyskokous 8.11.2014 klo 13
Tänä syksynä valitaan seurallemme 25. piällysmies ja samalla vietetään neljännesvuosisadan piällysmiesjuhlaa. Olisi erittäin hyvä, jos kaikki elossa olevat piällysmiehet saapuisivat juhlan viettoon. Mykyrokkaa, torttuja ym. hyvää syödään ja vieteään pikkujoulua. Puheenjohtajalle ja johtokuntalisille voi ilmoitella piällysmiesehdokkaita.

Kylpylälomaa 8 päivää Haapsalun kylpylä Laineessa
AKT:n Helsingin seudun eläkeläiskerhon ja Ylä-Savo seuran yhteinen matka Haapsaluun kylpylä Laineeseen jälleen syksyllä 23.-30.11.2014. Matkan hinta on 330 e, johon sisältyy täyshoito, majoitus standart luokan 2-hengen huoneissa 1-hengen huoneen lisämaksu 50 e, laivamatkat, bussikuljetukset Tallina-Haapsalu-Tallina. Tulolääkärikonsultaatio 2-3 hoitoa/pv kylpylävieraan kunnon mukaan hoitoja annetaan kuutena päivänä. Matkalle ilmoittauneille lähetämme tarkemmat tiedot hoidoista ja laiva aikatauluista, sekä muista matkaan liittyvistä asioista syyskuussa. Jos olet kiinnostunut matkasta ota yhteyttä ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti ja ne annetaan ilmoittaumisjärjestyksessä. pekka.rusanen@netti.fi tai p. 041 501 7924. Tervetuloo matkaan oikeehin immeesten kanssa toivoo matkanjohtaja Pekka.

In memoriam Arvo "Arkki" Hyvönen 25.3.1936 - 7.2.2014
Seuramme lupsakka savolaismies ja joulupukkimme on poissa. Nuorena urheilijanuorukaisena hän oli opettajani 2 vuotta Petäyksen kansakoulun yläluokalla Varpaisjärvellä. Hänen vaimonsa Pia oli opettajani alakoulussa yhden vuoden. Ruotsinkielinen Pia tuli Hangosta Sydän-Savoon, jossa ei juuri ruotsinkielistä sanaa kuulunut. Syksyn pimeinä aikoina nuorten lempi roihahti ja he menivät naimisiin. Vanhin poikakin syntyi siellä. Sitten minä läksin oppikouluun ja Arvokin taisi muuttaa pois perheineen. Arvo kannusti oppilaitaan pyrkimään Varpaisjärven kunnalliseen keskikouluun, kun sellainen viimein saatiin. Minä olin kolmansia, jotka sieltä valmistuivat.

Arvo oli kova urheilemaan. Hän pisti tytötkin pakkasella pelaamaan jalkapalloa. Hiihdettin joka välitunti pitkiä Arvon tekemiä hiihtolatuja. Palkinnoksi saimme hiihtomerkkejä eri sarjoista. Arvo oli myös hyvä suunnistaja. Hän hyppeli pitkin metsiä taskulampun kanssa. Opetti meille kompanssin käytön ja teki meille rastit. Urheilun ohessa kuitenkin läksyt tehtiin ja kyllä Arvo osasi myös vaatia. Kerrankin jätti minut laiskaan, kun en osannut katekismusläksyä. Olin unohtanut kirjan koululle, joten on voinut sitä ulkoa opetella. Minä sitkeä sissi istuin 3 tuntia poikien veistoluokassa, mutta en opetellut läksyä. Katsoin, että olin syytön siihen. Lopulta Arvo laski minut kotiin. Äiti oli kyllä ollut aika huolissaan.

Pia jätti kerran koko kolmannen luokan laiskaan, kun emme osanneet aakkosia. Minä olin kuitenkin isoveljeni opastuksella ne oppinut. Kävin Pialle ostamassa Karhumäen kaupasta pyykkipulveria ja sain karkkipussin. Toisenkin kerran jäimme laiskaan, kun emme osanneet näyttää kartalta Suomenselkää. Pia lähti omalle puolelleen ja käski meidän opetella. Joku keksi, että repästään lehti maantiedon kirjasta ja sanotaan, että ei me voida opetella, kun ei ole lehteä. Jotkut rohkeat repäisivät. Minäkin repaisin ja rutistelin sen, mutta en heittänyt uuniin kuten muut. Pönttöuunissa oli hiillos ja pellit oli jo laitettu kiinni. Siitähän hirveää savua tuli ja Pia ryntäsi puoleltaan avaamaan pelttejä. Lehtiä yritettiin sorkkia uunista huonoin tuloksin. Seuraavan vuoden oppilaat eivät tarvinneet opetella Suomenselkää, kun sellaista lehteä ei kirjassa ollut. Kuulin kyllä, että joku onneton sain kirjan, jossa oli rutisteltu lehti. Silloin oppikirjat käytettiin moneen kertaan eri oppilailla.

Kerran Arvo kutsui petäyskoululaisia poikansa asuntoon kyläilemään Helsingissä. Meitä oli kymmenkunta petäyskoululaista keskellä Arvon pojan remontin alla olevassa asunnossa. Maailma on pieni. Pia oli Helsingin Sihteeriopistossa minun opettajani konekirjoitustekniikassa 1980-luvulla. Arvo oli Savon murteelle uskollinen ja piti Kampissa sekä Kinaporissa murretoria. Arvo keksi Savoon murreviikon. Arvoa jäi vaimon lisäksi kaipaamaan 3 poikaa perheineen sekä Ylä-Savon seuralaiset.

Sattumia Ylä-Savosta
Kirjailija, piällysmieheltämme Leo Puuruselta on jälleen ilmestynyt kirja. Se kertoo Puurusen kirjoittamista jutuista Töllöttimeen. Kirjan kuvitukset ovat Jukka Lappalaisen käsialaa. Takakannen on suunnitellut Petri Järveläinen. Kirjaa 25 e on myynnissä Iisalmen, Lapinlahden ja Kiuruveden kirjakaupoissa.

Ylä-Savon kesätapahtumat
En ole vielä saanut Iisalmen matkailutoimistosta listaa ja nyt on niin paljon asioita, ettei ne tähän lehteen sovi. Tapahtumia kannattaa katsoa mm. www.iisalmi.fi. Paljon on tarjolla kulttuuria, konsertteja sekä kesäteattereita mm. Varpaisjärven Korpiteatteri esittää Eero Schroderuksen kirjoittaman ja Ulla Schroderuksen dramatisoiman näytelmän RIKAS-RAKAS-KÖYHÄ-VARAS. Näytelmän on ohjannut Kari Summanen. Iisalmen ympäristön kesäteatterit tarjoavat erilaisia näytelmiä lähes koko kesän ajan.

Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita Kaijalta!
Minulta saatte näitä molempia ja voitte jakaa niitä Ylä-Savon tapahtumissa. Uusia jäseniä kaivataan. Seuramme www.yla-savonseura.fi saat lisätietoja. Kiitos alkuvuodesta ja oikein valoisaa Suomen suvea!

Pihlajanlehti nro 1/2014

KOKOUSKUTSU
Sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 8.3.2014 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä.
Kevätkokouksen esityslista
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirja tarkastajan valinnat
Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Vuoden 2013 toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
Vuoden 2013 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.
Äänivaltaisen edustajan valitseminen Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen
Muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai asiat, jotka johtokunta haluaa kevätkokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen nautimme hyvästä musiikkipitoisesta ohjelmasta. Jäsenet saavat ilmaisen pinssin, jotka eivät ole vielä sitä saaneet. Laittakaa pinssi rintaanne yläsavolaisen yhteishenkemme viritykseksi. Pinssia myydään ei-jäsenille 15 e/kpl. Arpajaiset pidetään ja palkintoina mm. Ruotsin risteily, ostoskori, ym. hyviä palkintoja. Arvan hinta 1 e/kpl. Seuralaiset voivat halutessaan tuoda omia palkintojaan. Ruoka tarjotaan n. klo 14.30 kevätperinteisesti tirripaistia, talkkunaan, leipää, juomaa, makeisia, kahvia ja kahvileipää. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö, joten se on kokonaisuudessaan jäsenille 10 e/hlö ja ei-jäsenille 15 e/hlö. Vegetaristeille kasvispiirakka 5 e/hlö.

Ilmoittautumiset ke 5.3. mennessä Anja Laukkanen p. 050 5900 185, anja.laukkanen@pp1.inet.fi tai Anja Sahrakorpi: p. 050 912 6605, anjasahrakorpi@hotmail.com. Samalla ilmoitetaan, jos on erikoisruokavalio. Ilmoittautuminen siksi, että osaamme varata tarpeeksi ruokaa ja muita tarvikkeita. Laitamme nimilaput valmiiksi, että oppisimme tuntemaan toisemme. Mikäli ruokaa jää, niin se myydään lopuksi jäsenille. Jos ei ole ehtinyt ilmoittautua, niin toki kokoukseen voi tulla. Vuoden 2014 jäsenmaksu 15 e maksetaan seuran tilille FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 165) tai kevätkokouksessa. Tervetuloa kokkookseen ja kuuntelemmaan kevvään mukavista retkistä! HUOM! Naisille kiva yllätys! Kulkuyhteydet: ainakin bussi 66 Rautatientorilta

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2013

Johtokunta ja toimihenkilöt:
Johtokunta: Kaija Pulli pj., Aimo Ollikainen varapj. Leena Vatanen siht., Anja Laukkanen, Anja Sahrakorpi ja Pekka Rusanen, virkistystoimikunta, Ensio Leskinen isäntä, Mirja Kärkkäinen emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri ja rahastonhoitaja. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Toimihenkilöt: Anja Tapaninen kirjanpitäjä, Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta toim.tarkastajat, varalla Suoma Söderlund. Jäsenasiat: Maksaneita jäseniä oli 170, kannattajajäseniä 8 ja piällysmiehiä 10, joten rekisteröityjä jäseniä 188 e. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2013 tuli 14 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo vuoden lopussa oli 6.064,60 euroa.

Pihlajan lehti: Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia.

Kevätkokous: Kevätkokous pidettiin 16.3. Ristolassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja mietittiin seuran toimintaa ja retkiä. Jäsenille jaettiin seuran pinssejä. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö. Ruuaksi tarjottiin tirripaistia, talkkunaa, kahvia ja pullaa. Se maksoi jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Kirjanpitäjä Annikki Partasta muistettiin kukkasin ja seuran adressin. Arpajaiset pidettiin. Aimo ja Lea Ollikainen muistelivat valokuvien innoittamana kotiseutuaan ja lapsuuttaan. Simo Ronkainen lauloi. Paikalla n. 70 jäsentä.

Syyskokous: Syyskokous pidettiin 6.11. Ristolassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valittiin 2014 seuran pj. Kaija Pulli. Erovuorossa: Ensio Leskinen, Aimo Ollikainen, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Ensio Leskisen tilalle valittiin Mauno Rahikainen. Muut jatkavat sekä entiset Mirja Kärkkäinen, Anja Laukkanen, Pekka Rusanen ja Anja Sahrakorpi. Toiminnantarkastajiksi Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta. Varalle Suoma Söderlund. Ensio Leskistä muistettiin seuran viirillä ja kukkakimpulla. Eila Karviselle ojennettiin muistokukat hänen miehensä muistolle. Oopperalaulaja Veli-Pekka Väisänen lauloi ja Erla Pulli soitti pianomusiikkia ja laulettiin yhdessä joululauluja. Kahvikonsertissa esiintyivät Jussi & Old Boys. Vietettiin pikkujoulua mykyrokan (Väisäsen Kotilihasta) ja kahvin sekä joulutorttujen kera. Seuran varoja kartutettiin arpajaisilla. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö. Tarjottiin glögiä, piparkakkuja, mykyrokkaa, kahvia ja joulutorttuja. Ruoka mykyrokka lisukkeineen maksoi jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Pidettiin arpajaiset. Paikalla n. 120 jäsentä.

Retket:
Käytiin tutustumassa juutalaisten synagogaan 18.4. Varpaisjärven Korpijärvellä kasvanut Rabbi Simon Livson esitteli synagogaa ja kertoi juutalaisten seurakunnan toiminnasta. Järjestetty Viipurin matka peruuntui osanottajapulan vuoksi. Perinteinen teatterimatka tehtiin Riihimäelle 28.9. Esitys oli Tatu Pekkarisen "Kaksi Vihtori ja Klaara." Käytiin Riihimäen Lasimuseossa ja ruokailtiin Scandic Hotellissa. Seura tarjosi jäsenille virvokkeita bussissa. Mukana oli 50 jäsentä. Seuralaisilla oli myös mahdollisuus osallistua eläkeläiskerhon Haapsalun kylpylämatkalle 13.-20.10. Jäsenistä 11 oli mukana. Tehtiin vierailu Valiolle. Tutustuttiin tehtaan toimintaan ja maisteltiin Valion juustoja. Mukana oli 30 jäsentä.

Tiedotus:
Seuran www.yla.savonseura.fi pidettiin ajan tasalla. Yläsavolaisiin seuroihin, tapahtumiin ja medioihin on pidetty yhteyttä: Helsingin Rantasalmi-Seura, Helsingin Savonlinna-Seura, Kiuruvesi-Seura, Savon Kielen Seura, Helsingin Ristiina-seura, Helsingin Puumala-seura, Savolaisen osakunnan seniori ry ja Suomen Kotiseutuliitto. Ylä-Savon seura kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon. Kaija Pulli edusti seuraa Seinäjoen kotiseutupäivillä 10. - 11.8. Yläsavolaisiin sekä valtakunnallisiin lehtiin ja radioihin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia. Iisalmen Sanomat, Savon Sanomat, Matti ja Liisa, Aakusti-lehti ovat ainakin julkaisseet seuran tiedotteita. Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita on jaettu Ylä-Savon tapahtumissa, matkailutoimistoissa sekä johtokuntalaiset ja seuralaiset tuttavilleen. Seuran adresseilla muistettiin jäsenien 90-vuotipäiviä: Mauno Turunen, Olavi Sonninen ja Viljo Ronkainen, Helsingin Savonlinna-seura 60-vuotispäivänä. Adresseilla kunnioitettiin myös Arvo Karvisen ja Liisa Hyppösen muistoa. Seuralaisille on lähetetty syntymäpäiväkortteja, joiden syntymäpäivä on jäsenrekisteriluettelossa. Joulukortteja lähetettiin seuraan tukeneille tahoille, piällysmiehille sekä Ylä-Savon medioihin. Johtokuntalaiset osallistuivat yhteisiin yläsavolaisten seurojen kokouksiin. Kiitos kaikille tukijoille!

Syyskokousuutisia
Johtokunta: pj. Kaija Pulli, jäsenet: Mirja Kärkkäinen, Anja Laukkanen, Aimo Ollikainen, Mauno Rahikainen (Ensio Leskisen tilalle) Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Toiminnantarkastajat: Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta, varalle Suoma Söderlund, kirjanpitäjä Anja Tapaninen. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 hyväksyttiin. Jäsenmaksu on edelleen 15 e/jäsen/vuosi. Kannattajajäsenmaksu 80 e. Oopperalaulaja Veli-Pekka Väisänen lauloi ja Erla Pulli soitti pianomusiikkia ja laulettiin yhdessä joululauluja. Kahvikonsertissa esiintyivät Jussi & Old Boys. Vietettiin pikkujoulua mykyrokan (Väisäsen Kotilihasta) ja kahvin sekä joulutorttujen kera. Seuran varoja kartutettiin arpajaisilla.

Johtokunnan järjestäytymiskokous 13.1.2014 Johtokunta on kokoontunut ja päättänyt johtokuntalaisten vastuista. Vastuualueet ja yhteystiedot löydät viimeiseltä sivulta.

Tulevia tapahtumia:
Teatteri la 12.4.2014 klo 16 Avoimet ovet: Työmiehen vaimo Kirjailija Minna Canth syntyi 170 vuotta sitten Tampereella. Kuopiossa asuneen ja vaikuttaneen kirjailijan kunniaksi Teatteri avoimet ovet esittää hänen kirjoittamansa näytelmän "Työmiehen vaimo." Lippuja on varattu 40 ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Teatterin hinta on 27 e/jäsen ja 33 e/ei-jäsen. Väliajalla on varattu kahvi ja leivos. Seura kustantaa jäsenille kahvin ja leivoksen. Ilmoittautumiset viimeistään 14.3. Anja Laukkanen p. 050 5900 185, anja.laukkanen@pp1.inet.fi tai Anja Sahrakorpi: p. 050 912 6605, anjasahrakorpi@hotmail.com. Teatteri maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä seuran tilille: FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 204). Teatteri Avoimet ovet osoite: Erottajankatu 5. Tapaaminen teatterin aulassa viimeistään klo 15.45, jolloin jaetaan teatteriliput. Tervetuloa teatteriin!

Työmiehen vaimo - kertomus eriarvoisuudesta
Työmiehen vaimo -näytelmän päähenkilö, Johanna, menee naimisiin Riston kanssa. Nopeasti käy selväksi, että aviomies ei kanna vastuutaan, vaan tuhlaa vaimonsa omaisuuden, tuhoaa maineen ja lopulta terveydenkin. Myös Riston entinen kihlattu, romanityttö Homsantuu, tulee hylätyksi. Aikoinaan kirjailijan verbaalinen ruoska iski räikeään kaksinaismoralismiin, epäoikeudenmukaisiin valtarakenteisiin ja lainsäädäntöön. Moni asia on muuttunut sitten Minna Canthin ajan, mutta samat asiat koskettavat yhä tämän päivän katsojaa: köyhyys, työttömyys ja ihmisten eriarvoisuus. Teksti: Minna Canth. Sovitus ja ohjaus: Heini Tola. Lavastus ja puvut Veera-Maija Murtola. Musiikki: Suvi Isotalo. Valosuunnittelu: Antti Kujala. Rooleissa: Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Miika Laakso (Teak), Jukka Pitkänen, Petriikka Pohjanheimo ja Hanna Seppä.

Vierailu Savolaiseen osakuntaan ma 28.4. klo 18
Aluksi ruokailu, toiminnan esittely ym. Tutustumista osakunnan toimintaan. Tilaisuuteen pääsee 20 ensiksi ilmoittautunutta jäsentä. Ilmoittautumiset 19.4. mennessä: Anja Laukkanen p. 050 5900 185, anja.laukkanen@pp1.inet.fi. Tavataan Ylioppilastalon aulassa klo 17.50. Ei hissiä viimeiseen kerrokseen.

Kaijan tietovisa Ylä-Savon seurasta:
Milloin Iisalmesta tuli kaupunki?
Milloin Lapinlahden kunta perustettiin?
Kauanko Varpaisjärvi toimi itsenäisenä kuntana ennen Lapinlahteen liittämistä?
Minä vuonna Sonkajärven kunta perustettiin?
Minä vuonna Kiuruvesi muuttui kaupungiksi?
Milloin Pielavesi erosi Iisalmen seurakunnasta?
Milloin Vieremä aloitti itsenäisenä kuntana?
Milloin perustettiin Keitele?
Entäpä milloin Rautavaara perustettiin?
Kuka on säveltänyt, sanoittanut Savolaisen laulun? Milloin ja missä se sai kantaesityksensä? Montako säkeistöä siinä on?

Puheenjohtajan palsta:
Seuramme 43. toimintavuosi alkoi ja 7. puheenjohtavuoteni ja 14. vuoteni seuran johtokunnassa. Ensi lokakuun lopussa olen päättänyt lopettaa yli 40 vuotta kestäneen työurani. Kyllä ihan saavutankin oikean eläkeiän ensimmäisen etapin. Olen jo harjoitellut kolme vuotta osa-aikaeläkeläisenä. Minusta on aika ikävää, että eläkeläiset ajatellaan yhteiskunnan luopioiksi. Olemme tehneet pitkän työrupeaman. Varsinkin se sukupolvi, joka sota-ajan jälkeen rakensi tämän maan lähes tyhjästä, ansaitsee kyllä kaiken kunnioituksen. Meidän länsimainen, ahneen ihmisen näkökulma on laittaa raha kaiken tärkeimmäksi asiaksi. Rahalla ei saa fyysistä terveyttä, psyykkistä mielenterveyttä. Toki rahalla saa apua moneen asiaan ja sitä ilmankaan ei voi olla.

Pitkän uhrautuvaisen uran tehneet työntekijät laitetaan työelämän loppupuolella hanttihommiin ja aletaan "vihjailla" eläkkeelle lähtemisestä. Ei osata käyttää hyödyksi sitä kokemusta, mitä heillä on. Samat virheet toistetaan vain siksi, ettei voida kysyä "vanhoilta fossiileilta mitään". Luullaan, että he eivät ymmärrä tätä nykyistä teknologiaa. Kyllä me vanhatkin ymmärrämme, kun saamme vain tarvittavaa opetusta. Työn tekee edelleen ihminen, joka osaa ajatella ja osaa käyttää kokemusta hyväkseen. Olen itsekin ollut nuori työuraani aloittaessani. Silloin ihan mielellään neuvottiin, jos joku apua tarvitsi. Nyt ei ole aikaa eikä halua neuvoa eikä opettaa. Meidän pitää alkaa vaatia kunnioitusta. Ehkä me olemme liian kilttejä. Suomalainen yhteiskunta kaipaisi idän viisautta, jossa kunnioitetaan ikäihmisiä ja osataan hyödyntää heidän kokemuksiaan.

En halua mustamaalata ikäkysymystä. Kyllä tästä iästä on hyötyäkin. Voi elää ja harrastaa mitä tykkää. Toivoa vaan pitää, että terveyttä ja jaksamista piisaisi ja saisi edelleen nauttia perheen ja ystävien seurasta. Onneksi meillä on tämä mukava seura, jossa voimme muistella kotiseutuamme ja ystäviämme. Oekeen mukavoo kevväättä Teelle ja kohta se talitintti laaloo lurittaa. Kaeja.

Tietovisan vastaukset 1) 24.10.1860 2) 1874 3) 100 vuotta 4) 1922 5) 1993 6) 1830 7) 1922 8) 1879 9) 1879 10) sanoitus A. Oksanen, sävellys Karl Collan. Kantaesitys 9.12.1852 Ravintola Kaisaniemi. 11 säkeistöä. Se on Suomen ensimmäinen maakuntalaulu.

Pihlajanlehti nro 3/2013

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous Seuramme sääntömääräinen syyskokous pidetään pikkujoulun merkeissä lauantaina 16.11.2013 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä. Voitte tulla jo klo 12 jälkeen tutustumaan johtokuntamme jäsenen Anja Laukkasen vesivärimaalauksiin ja samalla nauttia seuran tarjoamaa jouluglögiä ja piparkakkuja.

Syyskokouksen esityslista: 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään vuoden 2014 toimintasuunnitelma
4. Määrätään vuoden 2014 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus.
5. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
6. Hyväksytään vuoden 2014 talousarvio.
7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
10. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.
11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai, jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.

Ennen varsinaista pikkujoulua seuralaisia viihdyttää oopperalaulaja/trubaduuri Veli-Pekka Väisänen. Jouluisia yhteislauluja laulattaa Erla Pulli (piano). Ohjelman jälkeen syödään Savosta tuotua, aitoa mykyrokkaa. Mykyrokan nauttimisen jälkeen seuraa kahvia ja joulutorttu. Kahvin aikana Jussi & The Old Boys soittavat entisten nuorten mielimusiikkia 50- ja 60-luvuilta iskelmää, rautalankaa ja jytääkin. Yhtyeen laulaja-kitaristi on Jussi Ollikainen ja Old Boys (Ukot) yhtyeen jäsenet ovat: Pekka Aaltonen (rummut), Jyrä Häkli (kitara, urut) ja Aimo Ollikainen (basso).

Ruokailu maksaa 10 e/hlö/jäsen ja 15 e/hlö/ei-jäsen. Vegetaristeille on tarjolla kasvispiirakkaa 5 e/hlö. Ilimottakkee tulostanne, Ruokailu maksaa 10 e/hlö. Vegetaristeille on tarjolla kasvispiirakkss 5 e/hlö. Ilimottakkee tulostanne, että osataan varata ruokoo tarpeeks ja laetetaan nimilaput jotta opitaan tuntemaan toisemme, viimeestään 8.11. mennessä: anja.laukkanen@pp1.inet.fi, puh. 050 5900 185 tai anjasahrakorpi@hotmail.com, puh. 050 912 6605. Kokoukseen voet tok tulla, vaekka ee oo ehtinyt ilimottoo. Pika-arpajaiset 1 e/kpl. Pääpalkintoina ovat Ruotsin risteily ja monipuolinen ostoskori sekä paljon muita hyviä palkintoja.Seuralaiset voivat tuoda halutessaan arpajaisiin omia palkintojaan. Vuoden 2013 maksamattoman jäsenmaksun 15 e voi vielä maksaa kokouksessa tai seuran tilille OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 903). Lopuksi tulee joulupukki. Ota pikkujoululahja, hinta n. 5 e mukaasi pukinkonttiin, niin saat ensimmäisen joululahjan! Ne jäsenet, jotka eivät ole vielä saaneet seuran pinssiä saavat sen kokouksessa. Ei-jäsenet voivat ostaa sitä 15 e/kpl. Tervetulloo syömään oekeeoppista mykyrokkoo ja huastelemmaan kunnon kielellä! Tonttuhatun kun pannoo piähän, niin on niin joulunen fiilinki! Bussit Rautatietorilta 66 ja 623 sekä N-juna.

Yläsavolaisia lehtiä Seuralaiset tuokaa yläsavolaisia lehtiä tapahtumiin muiden luettavaksi. Laitetaan lehdet kiertoon ja ollaan ekoihmisiä. Itselle tulee Lapinlahden paikallislehti Matti ja Liisa. Tuon aina niitä kokouksiin.

Ohjaajakin joutui näyttämölle Aurinko paistoi ja syksyn ruska hehkui, kun 50 yläsavolaista lähti bussimatkalla Riihimäen lasimuseoon ja teatteriin. Tutustuimme museoon oppaan johdolla. Lasiesineiden ohella museossa oli myös erilaisia näyttelyitä. Kierroksen jälkeen ihailimmen tehtaan työläisten kauniita puutaloja, jotka on muutettu asunnoiksi. Hotelli Scandicissa söimme maukkaan 3 ruokalajin lounaan ja väliajalle joimme pullakahvit.

Suomen lasimuseo perustettiin Riihimäelle vuonna 1961. Museokokoelman perustana oli Hämäläisen osakunnan opiskelijoiden keräämä 500 esineen peruskokoelma. Lasimuseo avattiin 1965. Museo toimi aluksi v. 1919 valmistuneessa, tilanomistaja Rudolf Gestrinin Alli-vaimolleen rakennuttamassa tanskalaista kartanotyyliä edustavassa Allinna-nimisessä rakennuksessa Riihimäen Harjukylän kaupunginosassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Lasimuseo toimi Allinnassa vuoteen 1980. Nykyiseen paikkaansa lasimuseo asettui vuonna 1980, jonne museonäyttelyt suunnitteli akateemikko Tapio Wirkkala.Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Riihimäen lasi Oy muutti rakennuksen lasitehtaaksi v. 1921. Rakennuksessa on toiminut myös muovitehdas ja silkkipaino, sekä viimeksi Riihimäen lasin kristallihiomo.

Kuopiolaisen Tatu Pekkarisen kirjoittama näytelmä pisti nauruhermot koville. Komedian kruunasivat 30-luvun hilpeät kupletit. Näyttelijät vetivät viiden hengen ryhmänä koko näytelmän läpi. Edellisenä iltana sairastuneen toisen Vihtorin saappaisiin joutui itse ohjaaja Markku Arokanto. Pappismiehenä hän keksi oivan tavan luntata vuorosanoja raamatusta. Tulomatka kului hilpeästi näytelmää muistellen ja seurustellen sekä seuran kustantamaa puolukkamehua juoden. Kiitokset kaikille mukannaolijoille ja erityisesti järjestäjille Anjoille ja Pekalle.

Vierailu Valiolle pe 22.11.2013 klo 13
Tervetuloa Valion vierailulle Vantaan Vaaralaa. Vierailun aikana tutustutaan Valion toimintaan, maistellaan juustoja ja juodaan päiväkahvit. Retki on ilmainen. Kuljetukset jokainen hoitaa itse. Tehtaalla pitäisi olla viimeistään jo klo 12.50. Retkelle mahtuu 30 henkilöä. Nopeat syövät hitaat eli ilmoittautumisjärjestyksessä 30 nopeita pääsee mukaan. Ilmoittautuminen pekka.rusanen@netti.fi, puh. 041 501 7924. Syyskokouksessa puhutaan tästä vielä tarkemmin ja ilmoittautumisia voi tehdä vielä silloin, jos tilaa on. Valion osoite Fazerinkatu 2, Vantaa. Valitettavasti julkisella ei ihan lähelle pääse, mutta metrolla Mellunmäkeen ja bussit 741 ja 77 Rautatietorilta aika lähelle. Omalla autolla mentäessä parkkipaikkoja löytyy kyllä Valiolta.

Kulttuuripalsta:
IN-Teatteri esittää Kultalampea Iisalmen kulttuurikeskuksessa 2.11.2013 – 6.4.2014 Ernest Thompsonin näytelmä sai ensi-iltansa New Yorkissa vuonna 1978. Tunnetuin versio siitä on vuonna 1981 valmistunut elokuva, joka sai kolme Oscar-palkintoa. Pääosissa Marjatta Miettinen ja Mauri Saikkonen. Liput puh. 044 082 3010. Samalla voit käydä ihailemassa Ylä-Savon seura ry:n omistamaan ja taiteilija Eeva Ryynäsen tekemää ja seuralle lahjoittamaa Pihlajaveistosta

Lentojätkä – Vikke Nilon tarina Iisalmen teatteri esittää Kalle Päätalon romaanista Viimeinen Savotta ja Kairankävijä romaanista dramatisoitua näytelmää Iisalmen kulttuurikeskuksess. Näytelmän on ohjannut Pentti Pesä. Lippuja netistä, kultturikeskuksesa ja lippupalvelusta. Syksyn 2013 esitykset: la 9.11., su 10.11. ja pe 15.11.

Jaakko Teppo 60 vuotta HUUMORIN YTIMESSÄ su 24.11. klo 19 Finlandia-talo Sakari Kuosmanen, Ilja & Johannes Tepon Kaukolasipartio, Johanna Heimonen ja Markku Purho. Kunniavieraana kiikkustuolissa komeilee itse maestro Jaakko Teppo. Konsertin kesto noin 2,5 tuntia sisältäen väliajan.

Tietovisa Ylä-Savon kunnan/kaupunginjohtajista
1. Kuka on Lapinlahden kunnanjohtaja?
2. Entäs kuka johtaa Iisalmen kaupunkia?
3. Sonkajärven nuijaa heiluttaa?
4. Kiuruveden kaupungin rattaita pyörittää?
5. Kuka huseeraa Keiteleellä?
6. Korpipitän Rautavaaran johdossa on kuka?
7. Pielavedellä viihtyy parhaiten?
8. Pohjoista kuntaa Vieremää johtaa?
9. Entäpä kuka huseeraan Varpaisjärvellä?
10. Mitä yhteistä on näillä kaikilla?
Vastaukset viimeisellä sivulla

Ylä-Savon seuran kirjojen lainaus Jäsenillä on oiva tilaisuus lainata seuramme omistamia kirjoja. Kirjat pitää sitten seuraavassa syys- tai kevätkokouksessa tai retkillä palauttaa, että muutkin voivat niitä lainata.

Puheenjohtajan palsta
Muistoja kesäisiltä kotitanhuvilta

Vietin koko kesälomani eli 4,5 viikkoa yhtä soittoa Varpaisjärven (nyk. Lapinlahti) Petäyskylän maisemissa kotipaikallani. Minulle kotipaikkani on aina Varpaisjärvellä. Tehkööt kunnansedät/tädit minkälaisia muutoksia tahansa.

Menin oikein junalla ”kalakukolla” Kuopioon. Kovasti ovat ihmiset menneet hiljaisiksi. 1970-luvulla oli vielä hilpeä tunnelma, varsinkin juhannusta ennen kuten nytkin piti olla. Vietimme mieheni kanssa kaksistaan rauhallisen juhannuksen savusaunaa lämmittäen ja haukea syöden. Kalasen isäntä toi ison palan hirvenlihaa, kun meidän maalta oli syksyllä kaadettu hirvi. Rehellistä porukkaa nämä savolaiset

Juhannuspäivänä kävimme retkellä Väisälänmäellä. Kyllä on kauniit maisemat ja näköalatornista voi ihailla Onkiveden pintoo. Ei suotta Halonen ja muut maalarit ole tallentaneet maisemia tauluihinsa. Tuomet, pihlajat ja kullerot olivat jo kukkineet. Sää oli aurinkoinen ja hyttysiä oli aika vähän. Keväällä oli ollut pakkasta, joten kusen kasvannaiset olivat paleltuneet alavilla mailla. Serkkuni Tapio tuli Ruotsista. Miehet yrittivät saada koskelta taimenta, mutta tällä kertaa ei onnistunut. Sitten aloitimme mieheni, poikani ja minä mökin ulkoseinien vanhojen maalien rapsutukset, korjaukset ja maalaukset. Varoitukseksi kerrottakoon, että älkää menkö metallitikkaille ukonilmassa. Mieheni sai lievän sähköiskun, kun salama iski tikkaisiin. Ylä-Savossa ukonilma tulee hyvin nopeasti ja se tulee kohdalle heti. Onneksi ei käynyt huonommin.

Kyllä me lomaakin pidimme ja pistäydyimme kulttuuririnnoissa. Kävimme tapamme mukaan Mikkelin musiikkijuhlilla ja maestro Gergijevin 60-vuotisjuhlakonsertissa, joka oli oikein musiikillinen. Korpiteatterissa meni iki-ihana Maiju Lassilan ”Tulitikkuja lainaamassa”. Pikkuserkkuni Pekka Väisänen esiintyi Vatasen roolissa riehakkaasti ja roolivalinnat osuivat nappiin myös muillakin näyttelijöillä. Korpiteatterissa on ollut näytelmiä jo 30 vuotta. Nämä näyttelijät ohjaaja Jussi Pajulan kanssa ovat tehneet hienoa teatteria.

Olimme koko sakki lapsenlapsia myöten Iisalmen Invalidien kesäpaikkassa Kotarannassa viisi päivää. Hieno paikka vain 6 km päässä Iisalmen kaupungista ja kauniin järven rannalla. Sieltä löytyy päärakennuksen ja rantasaunan lisäksi kaksi aittaa. Majoitustiloja lähes 15 yöpyjälle. Kannattaa vuokrata. Halpa ja toimivat ratkaisut myös pyörätuolin käyttäjälle.

Vietimme perhejuhlat mieheni kotitilalla Teuvan Äystön kylässä. Sukua oli yli 20 ihmistä. Samalla pidimme kirpputoria tavaroista, joita oli kertynyt 1920-luvulta lähtien. Siinä oli koko historian kirjo talous- ja maataloustarvikkeineen. Ei ole suvusta perintötilan jatkajia, joten talo meni myyntiin. Otin justeerin, rukin ja muita arvokkaita tavaroita kotimuseotani varten. Unelmissani on, että teen harmaaseen tiilinavettaani kotiseutumuseon. Lisähaaveita on, että poistetuita ikkunoista tehdään mökille kasvihuone ja heinäseipäistä kota. Vuoden päästä pääsen eläkkeelle ja jos olen vielä tolkuissani, niin toteutan haaveeni. Viimeinen lomaviikko vietettiin maalaushommissa ja pojan perheen kanssa seurustellessa. Kotopaikassani ei enää ole vesijohtoja eikä sisävessa toimi, joten ruuanlaitto ja tiskaus ovat lähes loputtomia hommia. Mökki on ollut kylmillään jo 23 vuotta, ja routa nostelee perustuksia ja vesijohtoja ei kannata joka vuosi enää korjata. Sähköpumppu nostaa veden kuitenkin pihasaunaan.

Lapinlahden Taidemuseossa oli piällysmiehemme Arsenin ja Kuutti Lavosen yhteisnäyttely. Arsenin kauniit ikonit sopivat hyvin Lavosen pastelli, puna- ja mustaliitutöihin. He eivät halua vetää tiukkaa rajaa taiteen ja viihteen välille. - Taide on kuin runoa ja runoja esimerkiksi Juice Leskisen sanoitukset, tiivistävät ystävykset. Iisalmessa kävin tapaamassa lapsuuden ystävääni ja hänen äitiään, jotka ennen asuivat Petäyskylässä. Kyllä sitä taimentakin syötiin haukien lomassa. Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita jaoin kaikissa kulttuuripaikoissa ja vierailin Matin ja Liisan toimituksessa toimittaja Valkosen vieraana Varpaisjärvellä. Kerron näistä Ylä-Savon tapahtumista, koska olen saanut hyvää palautetta jäseniltämme, jotka eivät enää jaksa matkustaa kesäisin kotiseudulleen. Viimeinen siveltimen veto tehtiin lauantai-iltana klo 23 ja lähdettiin sunnuntaina kotiin ja sitten alkoivat jo työt. Kävimme vielä elokuun viimeisenä viikonloppuna laittamassa mökin talvikuntoon. Sinne se jäi prinsessan uneen odottamaan ensi kesää.

Seinäjoen kotiseutupäivät 9. – 10.8.2013 ”Rytmi yhdistää” Terveisiä Etelä-Pohjanmaalta ja kotiseutupäiviltä. Olin sopinut, että voisin esitellä seuramme toimintaa torilla sekä perjantaina että lauantaina eteläpohjalaisilla markkinoilla. Valitettavasti se ei onnistunut. Kävin Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Pääsihteeri Lassi Saressalo jäi eläkkeelle ja toiminnanjohtajana alkaa fil. maist.Riitta Vanhatalo. Myöskin puheenjohtaja Pekka Laaksonen jäi eläkkeelle ja hänen tilallee tuli professori Janne Vilkuna.

Vuoden kaupunginosaksi valittiin Turun Kakskerta. Se on Turun vanhin ja vilkkaimmin toimiva kaupunginosa. Vuoden kotiseututeko-titteli luovutettiin Köyliö-seuran Köyliön Upeat Juvat Arkistoon-hankkeelle. Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa Pohjois-Savoa edustaa HTM Jyrki Haapala Varkaudesta ja Pohjois-Savoa Huk, matkailuopas Helena Partanen Mikkelistä.

Kokouksen jälkeen menin Seinäjoen uuteen Apila-kirjastoon Pikkukammariin kuuntelemaan kotiseutuohjaajakoulutusta. Nuori Lapua-Seuran työntekijä Arttu Hautala kertoi, kuinka nuoret ja lapset saadaan mukaan kotiseututyöhön. Lauantaina seuramme esitely ei myöskään onnistunut. Kävin kysymässä neuvoja, kuinka pääsisin Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon Törnävälle. Mitään kuljetuksia paikasta toiseen ei oltu järjestetty. Jätin kotiseutupäivät ja ihailin Alvar Aallon suunnittelemaa keskustaa, johon kuuluu Lakeuden Risti –kirkko, vanha kirjasto, teatteri, kaupungintalo, seurakuntakeskus ja valtion virastotalo. Vaikka kotiseutupäivät olivat hiukan huonosti järjestetyt, niin Aallon keskus on todella vaikuttava. Täytyy ihmetellä, kuinka 1950-luvulla kaupunki sai rahoituksen keskelle peltoa rakennettavaan Aalto-keskukseen.

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630, tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Ilmoittakaa Tellervolle: osoite ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Näin voisimme viettää hiljaisen hetken jäsentemme poismenon johdosta. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Tulevaisuudessa voimme lähettää Pihlajanlehden emailina. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikäli et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Uudelleen toki voi liittyä seuraan.

Tietovisan vastaukset: 1. Marko Korhonen 2. Jarmo Ronkainen 3. Simo Mäkinen 4. Jarmo Muiniekka 5. Eero Ryhänen 6. Unto Murto 7. Mika Sivula 8. Ari Hukkanen 9. Ruuna Reipas (Marko Korhonen) 10. He ovat kaikki miehiä.

Pihlajanlehti nro 2/2013

Tervetuloa teatteriretkelle Riihimäelle la 28.9.2013 Ylä-Savon Seura ry tekee teatteriretken Riihimäen kaupungin teatteriin katsomaan Tatu Pekkarisen kirjoittamaa Kaksi Vihtoria ja Klaara. Riihimäen Teatterin juuret juontavat 1800-luvun lopulle, vaikka ammattiteatteri perustettiin paikkakunnalle huomattavasti myöhemmin. Näytteleminen on ollut suosituimpia harrastuksia Riihimäellä jo 1800-luvun lopulla.

Ohjelma:
klo 10.00 Lähtö bussilla Helsingistä Kiasman edestä
” 11.00 Tutustuminen Riihimäen Lasimuseoon
” 13.00 Ruokailu: Scandic Hotellissa
Menu: alkuruoka: savusiikamoussea pääruoka: a) paahdettua kananrintaa, pinaattirisottoa ja sitruscreme -fraicekastiketta b) loimulohta, pinaattirisottoa ja sitruscreme-faicekastiketta jälkiruoka: minttumarinoitu hedelmäsalaatti, vaniljakastiketta
” 15.00 Teatteriesitys: Kaksi Vihtoria ja Klaara Seura kustantaa väliaikakahvin/teen ja leivoksen
” 17.00 Lähtö Helsinkiin
” n. 19.00 Helsingissä Kiasman edessä

Retki (sis. matka, tutustuminen Lasimuseoon, teatterilippu, ruokailu) maksaa jäseniltä 60 e ja ei-jäseniltä 70 e. Lippuja on varattu 50. Sitovat ilmoittautumiset ti 27.8. mennessä anjaliisalaukkanen@hotmail.com tai puh. 050 5900 185 tai anjasahrakorpi@hotmail.com tai puh. 050 912 6605. Samalla ilmoitetaan kumpi ruokavaihtoehto,kahvi/ tee sekä erityisruokavaliot. Esteestä on heti ilmoitettava. Seura laskuttaa perumatta jääneet ilmoittautumiset. Retki maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä seuran tilille OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 725) tai hätätilassa bussissa. Bussissa järjestetään arpajaiset ja muuta mukavaa.

Tervetuloa 30-luvun Helsinkiin - kesäleskien ja riemujen kaupunkiin! "Eläköön itsenäinen mies, luomakunnan herra! Nyt minä olen väliaikainen hallitus, minä itse!" – Vihtori. Kaksi tohvelisankaria, Vihtoreita nimeltään kumpikin, aikovat ottaa ilon irti pääkaupungin yöelämästä ja nauttia hieman "kovaa teetä" niin kuin kieltolain aikaa pruukattiin tehdä. Vihtori riemuitsee keveästä kesälesken olostaan, kun Klaara-vaimo on lähtenyt maaseudulle loman viettoon. Toinen Vihtoreista puolestaan karistelee vasta vanhan avioliiton kahleita kintuistaan, mutta haaveilee jo uudesta autuaallisemmasta rakkaudesta. "Ja minä sanon teille, herra Robert Hokkanen, että teidän tulee ymmärtää asemanne pienipalkkaisena konttoristina! Teidän on jätettävä säätyihmisten tyttäret rauhaan!" – Klaara Johtajan tyttäreen auttamattomasti rakastunut konttoristi Robert ja Hilkka-tytär varastavat kiellettyjä suudelmia aina, kun Klaaran valvovalta silmältä välttyvät. Kuinka "kolmen markan Valentino" voisi saada itselleen nousukasperheen tyttären, josta vanhemmat toivovat kirkasta oopperatähteä ja diplomaatin vaimoa? Entä kuinka käy Vihtorin ja sen toisen Vihtorin rakkaiden pirttihirmujensa, exrouviensa ja morsiamiensa kanssa? Tatu Pekkarisen kirjoittama näytelmä Vihtori ja Klaara perustuu suosittuun George McManusin luomaan sarjakuvaan Jiggs and Maggie. Komediaa siivittävät aikakauden herskyvät kupletit. Ohjaus Markku Arokanto, lavastus Marko Karvonen, puvut Tiina Joutsen. Rooleissa: Esko Rissanen, Katja Peacock, Maija Siljander, Tatu Siivonen, Teemu Aromaa

Kevätkokousuutisia Puheenjohtajaksi valittiin Kaija Pulli ja sihteeriksi Leena Vatanen, pöytäkirjan tarkastajiksi Irja-Leena Orädd ja Seija Simolin. Vuoden 2012 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin. Jäsenille jaettiin ilmaisia seuran pinssejä. Kevätkokoustiedotteita lähetettiin yläsavolaisiin medioihin ja ainakin Matti ja Liisa on julkaissut. Seuran järjestämä Viipurin matka peruttiin vähäisten lähtijöiden vuoksi. Jäseniä oli paikalla noin 70. Seurassa on rekisteröityjä jäseniä 201. Jäsenmaksu edelleen 15 e/vuosi/hlö ja kannatusjäsenmaksu 80 e/vuosi/hlö. Seuran taloudellinen tilanne on hyvä. Kirjanpitäjä Annikki Partanen jäi eläkkeelle. Uudeksi kirjanpitäjäksi on valittu Anja Tapaninen. Seuran varapuheenjohtaja Aimo Ollikainen kertoi kotiseudustaan ja sisko Lea Ollikainen esitti koomikkotaitojaan. Nautittavien esitysten jälkeen syötiin talkkunaa ja tirripaistia kahvin ja pullan kera. Maittava ruoka oli kotitekoista ja siitä vastasivat emäntä ja isäntä.

Yhteistyötä eri seurojen kanssa Puheenjohtaja on tavannut eri yläsavolaisten seurojen puheenjohtajia ja toimihenkilöitä: Helsingin Rantasalmi-Seura, Helsingin Savonlinna-Seura, Kiuruvesi-Seura ja Puumala-Seura. Tarkoituksena on jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä syksyllä. Kehiteltiin ideaa, että voimme järjestää yhteistä toimintaa ja voimme myös osallistua toistemme retkille, varsinkin, jos tilaa jää.

Tulevia tapahtumia:

Teatterimatka Riihimäelle 28.9. Sääntömääräinen syyskokous la 16.11.2013 Ristolassa pikkujoulun merkeissä. Kotiseutupäivät 8.-11.8.2013 Seinäjoella ”Rytmi yhdistää” Johtokunnasta osallistutaan Kotiseutupäiville. Päivät ovat avoimet kenelle tahansa, kotiseutuasiaa. www.seinajoki.fi/kotiseutupäivät. Seuramme toimintaan esitellään eteläpohjalaisilla markkinoilla.

Kylpylämatka Haapsaluun 13. – 20.10.2013 AKT:n Helsingin seudun eläkeläiskerho ja Ylä-Savon seura ry tekevät yhteisen matkan Haapsaluun kylpylä Fra Marieen. Hinta 320 e sis. laiva- ja bussimatkat, täyshoidon, majoitus 2 hengen huoneissa, (yhden hengen huone 105 e), lääkärikonsultaatio, 2-3 hoito/pv (hoitoja 6 pv). Sitova ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 31.8. pekka.rusanen@netti.fi tai puh. 041 501 7924. Tervetulloo mukavaan seuraan!

Uusia jäseniä kaivataan Kun käytte kesälomilla Pohjois-Savossa, niin välittäkää viestiä seurastamme, että saamme uusia jäseniä mukaan. Puheenjohtajalta saa Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita jaettavaksi. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö.

Lähetä sähköpostiosoitteesi Tellervolle! Kenellä on sähköposti, niin lähetä se Tellervo Ukkoselle tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Sähköpostiryhmän kautta saat tietoja pikaisesti esim. retkien vapaista paikoista. Tee myös osoitteenmuutoksesi!

Kipparin apulaista kaivataan! Kalevi Skonbäck etsii apulaista veneeseensä. Kalevi kouluttaa. Soittele puh. 0400 300 851

Juutalaisten synagoga kiinnosti 35 jäsentämme Varpaisjärven Korpijärvellä kasvanut Rabbi Simon Livson esitteli synagogaa ja kertoi juutalaisuudesta, ruokatavoista, sapatin vietosta ja vanhoista perinteistä. Helsingin juutalaisen seurakunnan synagoga on rakennettu Helsingin kaupungin vuonna 1900 Malminkadulta luovuttamalle tontille. Suomen juutalaisväestö on pääosin venäläisten sotilaiden jälkeläisiä. Ruotsin vallan aikaan juutalaisilla ei ollut lupaa asettua asumaan Suomeen pysyvästi. Sen sijaan tsaarin armeijassa palvelleet juutalaiset saivat palvelusaikansa päätyttyä oikeuden jäädä asumaan Helsinkiin, Turkuun ja Viipuriin. Suomi myönsi juutalaisille täydet kansalaisoikeudet vuonna 1918. Helsingin juutalainen seurakunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 19.12.1918. Suomessa toimii nykyisin kaksi juutalaista seurakuntaa, Helsingissä ja Turussa. Näistä kahdesta Helsingin seurakunta on suurin. Seurakuntien katto-organisaationa toimii Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto, jonka johtokuntaan kuuluu 12 jäsentä. Helsingin juutalaisen seurakunnan toiminta keskittyy synagogan yhteyteen rakennettuun seurakuntakeskukseen, joka valmistui 1961.

Puheenjohtaja Pullin palsta: Hei taas oekeet ihmeeset! Olen avannut jo yläsavolaisen luukkuni ja kävi helatorstain aikaan Varpaisjärven kotikonnuillani. Siellä se mökki nökötti vielä pystyssä. Menomatkalla näimme taivaalla hyvin kauniita pilvimuodostelmia eri sateenkaaren väreissä. Ensimmäiset päivät olivat lämpimiä + 16 astetta, mutta pari viimeistä jo satoi ja lämpötila laski + 7-8 aseeseen. Kevät oli hyvin myöhässä ja lehdet eivät olleet yhtään edes pikkuisella hiirenkorvalla. Miehet kävivät Koirakoskella Sonkajärvellä taimenta narraamassa, mutta siksi se jäikin eli saalis oli nolla. Kalastuslupia oli myyty vain kaksi kappaletta. Talvivaaran kaivoksen ympärillä kiehuu erilaisia huhuja. Totuutta ei taida tietää kukaan. Mutta saastetta on tullut ja varsinkin lähijärvien kalastajat ja mökin omistajat ovat jo muuttopuuhissa. On se merkillistä, että kaivoksia rakennetaan ja päästöjä ei osata pitää kurissa. Päästöt kulkeutuvat Suomen suurimpaan Vuoksen vesistöön, joten haitta-alue on todella suuri. Toivotaan, että ympäristöuhka saadaan kuriin ja voimme nauttia Nurmijoen ihanista taimenista. Jumis-järvestä saatiin kuitenkin hauki, jonka paistoin voissa ja hyvää oli.

Kulttuuria, kulttuuria Laitan loppuun Ylä-Savon tapahtumat, joita on hyvin runsaasti. Savon kielen seura ry ja Iisalmen kaupunki järjestävät Murteella puhumisen Suomen mestaruuskilpailun 27.7. klo 18-21 Koljonvirran leirikeskuksessa. Piällysmiehemme, piispa Arsenilla ja Kuutti Lavosella on yhteinen taidenäyttely ”Jälkiä matkalla” Lapinlahden taidemuseossa 18.5. – 15.9. Muistakee käävä ja maenostoo tuota meejän virkeetä seuroo! Oon aena vieny noehin matkailutoemistoehin kuavakkeita seurastamme ja lehtiä. Oovat höölisti ottaneet. Kiitos Teille tästä alkuvuodesta! Nyt haluan toivottaa teille kaikille oikein hauskaa kesää! Muistakaa tulla teatteriretkelle Riihimäelle ja syyskokoukseen 16.11. Katsotaan, jos saadaan järjestettyä jotain muutakin mukavaa. Puhheenkulettaja Kaeja

Liisa-mamma on poissa Seuramme ja johtokuntamme jäsen Liisa Hyppönen kuoli 27.3.2013. Liisa oli syntynyt 17.9.1931 ja vieti lapsuutensa Varpaisjärvellä ja liittyi seuraamme 1999. Hän oli johtokuntamme jäsen 2000-luvun alussa. Muistamme Liisan ahkerana arpojen myyjänä ja nauravaisena ihmisenä. Liisa oli usein mukana pappansa kanssa retkillämme. Läheisille lämmin osanotto.

Ylä-Savon tapahtumat 2013

Kesäkuu
1.6. klo 19 – 22.30 Bändi-ilta Kyllikissä, Järj. Ulmalan NS, Lisätietoja p. 050 323 6197.
1.6. Kesäkauden avajaiset Lisätietoja 017 825 252. Koljonvirran Matkailukeskus, Iisalmi
1.6. Anjan Pihaputiikin teemapäivä; Kompostointipäivä. Lisätietoja p. 0440 733 447. Lapinlahti
2.6. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37- GBK p. 044 3737 370. Sankarniemen kenttä, Iisalmi
4.6. klo 18 Opastettu iltakävely Lapinlahden kirkon tienoolla. Lähtö vanhalta hautausmaalta.
6.6. klo 18.30. - 20 Lasten iltatori, esiintyjänä Pelle Positiivi. Tori, Kiuruvesi
7. -8.6. Koljonvirran Veistopäivät. Lisätietoja Puh. 040 543 4903 Koljonvirran matkailukeskus
7. – 9.6. Koljonvirta soi –harmonikkatapahtuma Lisätietoja p. 017 825 252
7. – 9.6. Vieremän kyläpäivät, Vieremä
Pe 7.6. Pokasaha soi –näytelmän esitys klo 19 museon piha-alueella, Savimäen näytelmäryhmä
La 8.6. klo 17 Kyläpäivien päätapahtuma Lepokatissa; musiikkiesityksiä, Kohiseva Kokka
Su 9.6. klo 12 Kotiseuturetki, lähtö linja-autoasemalta
klo 14 Pokasaha soi –näytelmä ja työnäytöksiä museon piha-alueella.
7. – 9.6. XVI Lohirannan rompepäivät ja suviajot. Puh. 0440 883 988. Järj. SAHK:n Savon kerho ry
7.6. klo 18.30. Paikallisosuuspankkiravit Lisätietoja p. 044 336 1266. Ylä-Savon Hippos, Vieremä
8.6. Savonia Cup –vetouistelukilpailu. Lisätietoja puh. 050 517 3428 Iisalmen satama
8.6. Kalamarkkinat Iisalmen satamassa Lisätietoja Puh. 050 517 3428
8.6. Kohiseva Kokka –soututapahtuma Iisalmen satama – Vieremä. Lisätietoja p. 040 518 7370.
8.6. Eläkeliiton Vieremän yhdistyksen 40-vuotisjuhla, Lisätietoja 040 7405 328 Kyrönniemi,
9.- 16.6. Lapinlahden musiikkileiri Tiedustelut p. 040 576 0140, Portaanpää, Lapinlahti
9.6. klo 12-15 Istuta Puu –päivä; lapsille ja lapsenmielisille, Aisomäentie 1, Nerkoo, Lapinlahti
11.- 13.6. LINC –tapahtuma Ylä-Savossa. Avajaiset Iisalmen torilla 11.6 klo 19
11. – 13.6. Lasten musiikkileiri Lisätietoja 040 592 9446. Haajaisten Koulukievari, Vieremä
11.6. klo 18 Iltakävely Taidekadulla. Lähtö torilta. Taidemuseolla kamarimusiikkikonsertti.
11.- 12.6. praasniekka Keitele. 11.6. klo 16.30. Panihida Hiekan hautausmaalla.
12. – 13.7. Oluset in the City Järjestäjä Iiden ry. Lisätietoja p. 0400 945 071, Iisalmen tori
12.6. klo 14-17.30 Kylien markkinatori ja LINC –tapahtuman urheilukisat. Eukonkanto –Areena.
14.6. Beach–tapahtuma, uimala, Pielavesi
15.- 16.6. Sawolaeset perinnekonepäivät Lisätietoja p. 017 825 252. Koljonvirran matkailukeskus,
15. – 16.6. Tekonurmen avajaiset, Kuorevirran vapaa-ajankeskus, Kiuruvesi
15. – 16.6. klo 16 Tietaideteoksen avajaiset ja Rumpujen yö, Aisomäentie 1, Nerkoo, Lapinlahti
16.6. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37 – VIFK, Vaasa, kakkosta, p. 044 3737 370 Iisalmi
17. – 18.6. Kesäleiri 7-9 v tytöille ja pojille. Lisätietoja 0400 370 132 Kyrönniemi, Vieremä
18. – 20.6. Kesäleiri 10-13-vuotiaille tytöille ja pojille. Puh. 0400 370 132 Kyrönniemi, Vieremä
18.6. klo 12.30. – 13.30. Musiikkia ja runoja Palvelukeskus Tuulikannel, Sonkajärvi
18.6. klo 18 Opastettu iltakävely Väisälänmäen kansallimaisemassa. Lähtö Karjamajakahvila, kierros päättyy näkötornille. Mestaripelimanni Kalevi kainulainen esiintyy. Lapinlahti.
20.6. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
21.6. klo 18 Juhasnnusaaton ravit. Lisätietoja p. 044 336 1266. Ylä-Savon Hippos, Vieremä
21.6. Juhannusjuhlat Runnilla ja Koljonvirran matkailukeskuksessa
21.6. Juhannusaaton kokkojuhla Jyrkkäkosken Ruukki, Jyrkkä, Sonkajärvi
22.6. klo 12. Koirakosken juhannusjuhla, Koirakosken laivaranta, Sonkajärvi
24.6. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37 – KPV, Kokkola, kakkosta. Puh. 044 3737 370.
27.- 30.6. Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi. Järjestäjä: Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto ry, Lisätietoja puh. 017 817 866
27. – 30.6. Keitele-päivät, Keitele
27.6. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
28.- 29.6. Sukevan kylämarkkinat, Sukeva, Sonkajärvi
28.- 29.6. Original Sukeva –tapahtuma, Sukeva, Sonkajärvi. Lisätietoja www.sonf.fi, 040 584 837
28.- 29.6. Pietarin ja Paavalin praasniekka, Pielavesi
28.- 29.6. Rock by the river –musiikkitapahtuma. Puh. 017 825 252. Koljonvirran matkailukeskus
28.6. Luontokirkkko, Säviä, Pielavesi
29.6. Pielaveden muikkufestivaali, Pielavesi
30.6. klo 12 – 14 Vesj´päevä. Järj. Lions Club Lapinlahti, Teknologiatalon ranta-alue, Lapinlahti

Heinäkuu
2.7. klo 18.30Yhteislauluilta Meijerin Montussa. Puh. 050 374 9126. Vieremä
4.-6.7. OlutmestariRock Lisätietoja Puh. 050 517 3428. Ravintola Olutmestari, Iisalmi
4.7. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
5.-6.7. Eukonkannon 18. MM-kisatapahtuma, Sonkajärvi, eukonkanto@sonkajarvi.fi
5.7. klo 18.30 Osuuspankkiravit Lisätietoja p. 044 336 1266. Ylä-Savon Hippos, Vieremä
5.7. XXV Yömaraton Varpaisjärvi, Lapinlahti
6.7. Koljonvirta Trucks –rekka-autotapahtuma. Puh. 017 825 252. Koljonvirran matkailukeskus
6.7. klo 19.30. Venetmäen kesäjuhla; Välkky tuli taloon –näytelmän ensi-ilta
7.7. klo 13 Yhteislauluhetki, Kaijansaaren kappeli, Lapinlahti
7.7. klo 10. Ruunin messu, Pajasaari, Jyrkkä, Sonkajärvi
7.7. klo 18.30 Jalkapallo-ottelu PK-37- FC YPA. Lisätietoja Pallo-Kerho-37, p. 044 3737 370
9.-12.7. Sonkajärvi soi –musiikkitapahtuma, Sonkajärvi
9.- 14.7. Sonkajärven musiikkileiri. Konsertteja Sonkajärven kirkossa ja kirjastotalolla
- musiikkileiri Sonkajärven koulukeskuksella, puh. 040 148 4323, www.sonkajarvisoi.fi
9.7. klo 18.30. Yhteislauluilta Meijerin Montussa. Lisätietoja p. 050 374 9126 Vieremä
10.7. klo 14. ”Koko kaupungin henkilö V”, lastenteatteria, Kotiseututalon piha, Sonkajärvi
11.7. klo 15-18 Limuset. Liput 5 €, perhelippu (4 henkeä) 18 €. oluset@oluset.fi
11.7. klo 19 – 22 Rokkiset. Huikean hieno Hi Energy Tour ja Cheek. oluset@oluset.fi
11.7. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
12.–13.7. Oluset – olutjuhla, Festivaali aikuiseen makuun. Luuniemen kenttä, Iisalmi p. 044 920 3457, 040 172 7254 oluset@oluset.fi, www.oluset.fi.
13.7. Kohtuuttoman kovvoo ajua –skeittitapahtuma. Puh. 017 825 252 Koljonvirran mat.keskus
13.7. Vetouistelun Savonia –cup 2013 4. osakilpailu, Keitele. Lähtö klo 9.30 venesatamasta.
13.7. klo 12 Lasten onkikisat. Ilmoittautuminen klo 11.30. venesatama, Keitele
13.7. Kaikenkansan kesäillanvietto, Saarelan NS –talo, Pielavesi
14.7. Kotiseutujuhla, Kiuruveden kotiseutumuseo, Kiuruvesi
14.7. klo 13 – 17 Päivä maalla; Mattilan ylämaan karjatila, Kiukonmäentie 143, Lapinlahti
14.7. Kesälomalaisten kirkkopyhä, Pielaveden kirkko, Pielavesi
15. – 20.7. Varpaisviikko, Varpaisjärvi, Lapinlahti
ti 16.7. klo 18 Huuhkajankierros. Lähtö Vongankosken laavulta
ke 17.7. klo 18.30. Mansikkamaitoilta Hirvikämpällä, Lahnamäentie 200
to 18.7. klo 19 Varpaisviikon seurat kirkon pihassa, sateen sattuessa kirkossa
16 – 31.7. Kaikenikäisten taidetyöpaja, ti – pe klo 10-16, la klo 10 – 14, Iskelmäviikon aikana 17. – 20.7. klo 10-17, Väre, Lähteentie 8, Kiuruvesi
16.7. klo 18.30. Yhteislauluilta Meijerin Montussa. Puh. 050 374 9126. Vieremä
16.7. klo 18. Iltamat Väisälänmäellä.
17.–21.7. Kiuruveden Iskelmäviikko 2013, Kiuruvesi
18.7. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
19.7. klo 18.30. Veljekset Heiskanen –ravit. Puh. 044 336 1266, Vieremä
19.7. klo 18.30. - 20 Iltatori, Kiuruveden tori
20.7. klo 11 – 13 Räkänokkarock Järj. Iiden ry, Lisätietoja p. 0400 945 071, Iisalmen tori
20.7. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
20.7. klo 9 – 16 Varpaisjärven 34. Maalaismarkkinat. Lasse Hoikka, Souvarit, Halavatun Papat moposatuineen ja pieneläinpiha. Puh. 040 827 6997. Varpaisjärvi, Lapinlahti
20.7. klo 10.30. Pipana Pop, lasten oma ilmaistapahtuma, Kiuruveden tori
20.7. klo 13-15 Kiuruvesi kuvin ja sanoin –tapahtuma, Kiuruveden kulttuuritalo
20.- 21.7. Evakon pruasniekka, Kulttuuri Artos, Iisalmi
20. – 21.7. Valassin Braasniekka, Pielavesi
20. – 21.7. Tuuren sottiisi, Laukkala, Pielavesi
20.7. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
21.7. Savo Games, yleisurheilun eliittikisat. Puh. 0400 571 223 Mondeo Areena, Lapinlahti
21.7. Maalaismarkkinat, Pohjois-Pielavesi, Pielavesi
21.7. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37- PS Kemi. Puh. 044 3737 370. Sankarniemen kenttä
23.7. klo 18.30. Yhteislauluilta Meijerin Montussa. Puh. 050 374 9126. Vieremä
25.–27.7 Viljo 2013-Viljelijän Konemessut, maatalousnäyttely. Puh. 040 843 2708 Kiuruvesi
26.7.–28.7. KevytOlo – Viikonloppu Iisalmen tori. Puh. 0400 945 071.
26.7. Torisoitto, Muistojen bulevardi, Vaskiseitsikko Saaren soittajat, Keitele
26.7. Haitarijatsit Lisätietoja Puh. 050 517 3428. Ravintola Olutmestari, Iisalmi
27.7. Savolaesen Huumorin Päevän TorjKokkoos Iisalmen tori. Puh. 0400 945 071.
27.7. Murteella puhumisen SM - kisat Lisätietoja p 040 830 2681 Koljonvirran Matkailukeskus
27.7. klo 20 Laavantai-illan Huumoo Järj. Iiden ry, Lisätietoja p. 0400 945 071, Iisalmen tori
27.7. klo 18 Ponsse & Iisalmen Sanomat-ravit. Puh. 044 336 1266. Ylä-Savon Hippos, Vieremä
27.7. Jazzahtavaa iskelmää Lisätietoja Puh. 050 517 3428. Ravintola Olutmestari, Iisalmi
28.7. Juhani Ahon perinnepäivä, Lisätietoja p. 040 489 4026, Juhani Ahon museo, Iisalmi
28.7. klo 18 Siioninvirsiseurat Ylä-Savon kotiseutumuseo Iisalmi
29.7. –2.8. Vieremän kanteleleiri Lisätietoja p. 050 538 7120. Koulukeskus, Vieremä
30.7. klo 18.30. Yhteislauluilta Meijerin Montussa. Järjestäjä: Vieremän Kylänraitti ry. Vieremä.

Elokuu 1.-8.8. Kaikenikäisten taidetyöpaja, ti-pe klo 10-16, la klo 10 – 14, Väre, Lähteentie 8, Kiuruvesi
1.8. klo 18.30. – 20 Iltatori, Kiuruveden tori
2.-4.8. Koljonvirran 19. rompepäivät ja terva-ajot Koljonvirran matkailukeskus p. 0400 671 523
2.8. klo 18. Einari Vidgrenin muistoajo. Lisätietoja p. 044 336 1266. Ylä-Savon Hippos, Vieremä
3.8. Back to the Sixties Järjestäjä Iiden ry. Lisätietoja p. 0400 945 071 Iisalmen tori
3.8. klo 12-15 Vasikkasavut-lasten perinnetapahtuma. Puh. (017) 733 308, www.lastu.fi,
3.8. klo 19-01 Juusto- ja Viinijuhlat. Puh. 040 4883 012
3.8. Yötrialthon, Järjestäjä: Iisalmen Visa. tori, uimaranta, Iisalmi
3. – 4.8. Kansainvälinenm koiranäyttely. Luuniemen juhlakenttä, Iisalmi
4.8. Körttiseurat Lisätietoja p. 017 825 252. Koljonvirran matkailukeskus, Iisalmi
4.8. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37 – Tervarit. Puh. 044 3737 370. Sankarniemen kenttä, Iisalmi
5. – 6.8. Lasten kuvataideleiri, Pikema, Pielavesi
8.8. Kiuruvesi 140 -vuotta, ekumeeniset juhlaseurat, Kiuruveden tori 8.8. klo 10 Ikäihmisten virkistyspäivät. Puh 044 7335 221 Ylä-Savon kotiseutumuseo Iisalmi
10.8. klo 11 Torijatsit Järjestäjä Iiden ry. Lisätietoja p. 0400 945 071 Iisalmen tori. 10.- 11.8. Vetouistelun SM-kisat Iisalmen satama
10.8. klo 18 Koko perheen iloinen onkitapahtuma. Puh. 0400 811 266 Nurmiranta, Tölvä
11.8. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37 – TP-47, Tornio, kakkosta. Puh. 044 3737 370
16. – 17.8. Karjalan Lennoston vala ja maanpuolustusjuhla, Pielavesi
16.8. klo 18- 22 Iiden Stagella Musiikkia, ohjelmaa. Puh. 0400 945 071 Iisalmen tori
17- 18.8. SM –motocrosskisat Iisalmi, motocrossrata
17.- 18.8. Taistelulennokkien MM-kisat Partalan lentokenttä, Iisalmi
17.8. Lauantaitanssit Iisalmen torilla. Puh. 0400 945 071
23. – 24.8. Keiteleen markkinat, Keitele
24.8. Elokokko Lisätietoja p. (017) 825 252, 050 321 3846. Koljonvirran matkailukeskus, Iisalmi
25.8. klo 18 Virsikaraoke Ylä-Savon kotiseutumuseo Iisalmi
25.8. klo 18.30. Jalkapallo-ottelu PK-37 – Kerho 07. Puh. 044 3737 370. Sankarniemen kenttä
30.8. Rutakon taikayö – tapahtuma. Kirjastolla kirjojen poistomyynti, Rutakon raitti Sonkajärvi
31.8. klo 21 ja 22. Jyrkän valoshow; valoja, musiikkia ja kuohuja Jyrkkäkoskessa, Sonkajärvi

Pihlajanlehti nro 1/2013

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 16.3.2013 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä. Kevätkokouksen esityslista
1 Kokouksen avaus
2 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan
tarkastajan valinnat.
3 Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4 Vuoden 2012 toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.
6 Äänivaltaisen edustajan valitseminen Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen
7 Muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai asiat, jotka johtokunta haluaa kevätkokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen nautimme stand-up koomikko Lea Ollikaisen sutkausista ja velipoika Aimo Ollikainen esittelee synnyinseutunsa vanhoja valokuvia.Jäsenet saavat ilmaisen pinssin, jotka eivät ole vielä sitä saaneet. Laittakaa pinssi rintaanne yläsavolaisen yhteishenkemme viritykseksi. Pinssia myydään ei-jäsenille 15 e/kpl. Arpajaiset pidetään ja palkintoina mm. ostoskori, lahjakortti ym. hyviä palkintoja. Arvan hinta 1 e/kpl. Seuralaiset voivat halutessaan tuoda omia palkintojaan. Ruokana tarjotaan kevätperinteisesti tirripaistia, talkkunaan, leipää, juomaa, kahvia ja pullaa. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö, joten se on kokonaisuudessaan jäsenille 10 e/hlö ja ei-jäsenille 15 e/hlö. Vegetaristeille kasvispiirakka 5 e/hlö.

Ilmoittautumiset ke 13.3. mennessä Anja Sahrakorpi: p. 050 912 6605 anjasahrakorpi@hotmail.com. Samalla ilmoitetaan, jos on erikoisruokavalio. Ilmoittautuneille laitamme valmiiksi nimilaput, joten pystymme paremmin tutustumaan toisiimme ja tiedämme myös paljonko varaamme ruokaa. Mikäli ruokaa jää, niin se myydään lopuksi jäsenille. Jos ei ole ehtinyt ilmoittautua, niin toki kokoukseen voi tulla. Vuoden 2013 jäsenmaksu 15 e maksetaan seuran tilille FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 903) tai kevätkokouksessa. Tervetuloa kokkookseen ja kuuntelemmaan kevvään mukavista retkistä!
Kulkuyhteydet: ainakin bussi 66 Rautatientorilta

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2012

Johtokunta ja toimihenkilöt: Johtokunta: Kaija Pulli pj., Aimo Ollikainen varapj. Leena Vatanen siht., Anja Laukkanen, Anja Sahrakorpi ja Pekka Rusanen virkistystoimikunta, Ensio Leskinen isäntä, Marja Pasanen emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri ja rahastonhoitaja. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa.

Toimihenkilöt: Annikki Partanen kirjanpitäjä, Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta toiminnantarkastajat, varalla Kaarina Jokelainen. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Jäsenasiat: Maksaneita jäseniä oli 183, kannattajajäseniä 8 ja piällysmiehiä 10, joten rekisteröityjä jäseniä 201. Seuran jäsenmaksu oli 15 e/vuosi ja kannattajajäsenmaksu 80 e. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2012 tuli 20 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo vuoden lopussa oli 6.434,71 euroa.

Pihlajan lehti: Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia.

Kevätkokous: Kevätkokous pidettiin 10.3. Ristolassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja mietittiin seuran toimintaa ja retkiä. Jäsenille jaettiin seuran pinssejä. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö. Ruuaksi tarjottiin tirripaistia, talkkunaa, kahvia ja pullaa. Se maksoi jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Arpajaiset pidettiin ja ohjelmaa esittivät ”savolainen viäräleuka” Olavi Rytkönen, Elsa Juntunen ja Jussi Ollikainen. Paikalla n. 60 jäsentä.

Syyskokous Syyskokous pidettiin 8.12. Ristolassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valittiin 2013 seuran puheenjohtajaksi Kaija Pulli. Erovuorossa: Anja Laukkanen, Marja Pasanen, Pekka Rusanen ja Anja Sahrakorpi. Anja Laukkanen, Pekka Rusanen ja Anja Sahrakorpi jatkavat. Marja Pasanen tilalle johtokuntaan valittiin Mirja Kärkkäinen. Entiset Ensio Leskinen, Aimo Ollikainen, Kaija Pulli, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen jatkavat. Toiminnantarkastajiksi Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta. Varalle valittiin Suoma Söderlund. Uudeksi 24. piällysmieheksi valittiin DI, yritysjohtaja, hallitustyön ammattilainen Maija-Liisa Friman. Runoja lausui Marja Kahelin ja musiikkia esittivät Erla Pulli ja Simo Ronkainen. Vietettiin pikkujoulua ja laulettiin yhdessä joululauluja sekä pukkikin kävi. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 5 e/hlö. Tarjottiin glögiä, piparkakkuja, mykyrokkaa, kahvia ja Anja S:n leipomia joulutorttuja. Ruoka mykyrokka lisukkeineen maksoi jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Pidettiin arpajaiset. Paikalla n. 80 jäsentä.

Retket Viipurin Lauluveikkojen konsertti Musiikkitaloon 20.4. Mukana 50 jäsentä. Toukokuuksi suunniteltu Tallinnan matka peruuntui osanottajapulan vuoksi. Lappeenrannan teatteriretki ”Myskyluodon Maija” 20.10. sekä ruokailu Lemin Särässä. Mukana 50 jäsentä. Seura tarjosi matkaevästä.

Tiedotus Seuran www.yla.savonseura.fi pidettiin ajan tasalla. Yläsavolaisiin seuroihin, tapahtumiin ja medioihin on pidetty yhteyttä. Helsingin Rantasalmi-Seuraan, Helsingin Savonlinna-Seuraan, Kiuruvesi-Seuraan, Savon Kielen Seuraan ja Suomen Kotiseutuliittoon on pidetty tiivistä yhteyttä. Ylä-Savon seura Seura kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon. Kaija Pulli ja Pekka Rusanen edustivat ja esittelivät seuraa Mikkelin kotiseutupäivillä 2. – 4.8. Yläsavolaisiin sekä valtakunnallisiin lehtiin ja radioihin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia. Iisalmen Sanomat teki Kaija Pullista ja Ylä-Savon seurasta jutun. Iisalmen Sanomien lisäksi ainakin Matti ja Liisa sekä Aakusti-lehti ovat julkaisseet seuran tiedotteita. Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita on jaettu Ylä-Savon tapahtumissa, matkailutoimistoissa sekä johtokuntalaiset ja seuralaiset tuttavilleen. Seuran adresseja on lähetetty merkkipäivinä piällysmies Aarno Kellbergille, piällysmies Wille Riekkiselle sekä Kauppis-Heikin- ja Savon kielen seuralle. Jäsenille: Eila Karvinen, Toivo Puurunen, Aimo Ollikainen, Anja Laukkanen ja Tellervo Ukkonen on onniteltu merkkipäivän johdosta. Seura muisti myös olympiavoittaja Antti Ruuskasta adressilla. Leena Vatanen puolisoineen osallistui Savon Kielen Seuran 30-vuotijuhliin. Kaija Pulli vieraili Helsingin Savonlinnan-Seuran vieraana ja tutustui myös Puumala-Seuraan. Joulukortteja on lähetetty seuraa tukeneille henkilöille. Kiitos kaikille tukijoille! Teksti Kaija Pulli

Syyskokousuutisia Johtokunta: pj. Kaija Pulli, jäsenet: Anja Laukkanen, Ensio Leskinen, Aimo Ollikainen, Pekka Rusanen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen, Leena Vatanen, Mirja Kärkkäinen (Marja Pasasen tilalle), ja toiminnantarkastajat: Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta, varalle Suoma Söderlund, kirjanpitäjä Annikki Partanen. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 hyväksyttiin. Jäsenmaksu on edelleen 15 e/jäsen/vuosi. Kannattajajäsenmaksu 80 e. Seura valitsi DI, yritysjohtaja ja hallitustyön ammattilaisen Maija-Liisa Frimanin 24. piällysmieheksi. Seuran puheenjohtaja Kaija Pulli luovutti Frimanille Savon vaakunalla koristellun käädyn ja kunniakirjan. Syyskokousvieraita viihdytti lausuja Marja Kahelin jouluisilla runoilla sekä Erla Pulli ja Simo Ronkaisen musiikillaan. Lopuksi syötiin Ylä-Savosta tuotua, perinteistä savolaista ruokaa mykyrokkaa ja vietettiin seuran pikkujoulua.

Kirjanpitäjän paikka auki Annikki Partanen on ansiokkaasti hoitanut useita vuosia seuramme kirjanpidon. Tuhannet kiitokset Annikille! Nyt hän jää ”eläkkeelle”. Joten kirjanpitotaitoiset ottakaa yhteyttä Kaijaan.

Johtokunnan järjestäytymiskokous 30.1.2013 Johtokunta on kokoontunut ja päättänyt johtokuntalaisten vastuista.Vastuualueet ja yhteystiedot löydät viimeiseltä sivulta. Mietittiin seuran 2013 toimintaa, vierailua Helsingin Synagogaan 18.4., Viipurin- ja syksyn teatteriretkeä sekä taloutta.

Mikä on jäpäkyörä? Aina vastaanpaneva, käskyjä ja kieltoja tottelematon vastarannan kiiski.

Tulevia tapahtumia:

Vierailu juutalaisten synagogaan to 18.4.2013 klo 15 Varpaisjärven Korpijärvellä kasvanut Rabbi Simon Livson ottaa meidät vastaan. Jerusalemin kautta Savoon muuttanut Rabbi ei jää sanattomaksi. Hän taitaa suomen, ruotsin, heprean, englannin ja – Savon kielen. Vuonna 1989 perhe muutti Suomeen ja Rabbi oppi Korpijärven koulussa suomen kielen kolmessa kuukaudessa, vaikka ei tullessaan osannut sanaakaan suomea, savosta nyt puhumattakaan. Ilmoittautumiset 10.4. mennessä Anja Laukkanen, anjaliisalaukkanen@hotmail.com, puh.050 5900 185. Osoite: Malminkatu 26, Kamppi, metroaseman takana, lähellä ratikka nro 9 pysäkki. Opastus kestää 1 h ja ole paikalla klo 14.50 tulotarkastuksen vuoksi. Vierailu maksaa 35 e, jonka seura sponsoroi.
Muistatko Monrepos-puiston, Viipurinlinnan?

Kaikkiin näihin on mahdollisuus tutustua Viipurin bussiretkellä la-su 27-28.4. Pohjolan matkan järjestämä matka maksaa 190 e/jäsen ja 195 e/ei-jäsen edellyttää vähintään 30 hlöä. Hintaan sisältyy: bussimatkat, yöpyminen 2-hengen huoneessa Hotelli Druzhbassa (1 hlö huone lisämaksu 21 e), aamiainen, illallinen Viipurin pyöreässä tornissa (lisämaksusta juhlaillallinen 22 e; kanarullia, vihannessalaatti, lohiblinit, pihvi, perunapaistos, pippurikastike, makea kahvileipä, vodkanapsi), opastettu kiertoajelu 2 h, ryhmäviisumi.

Ohjelma: la 27.4. klo 8 lähtö Mikonkadun pysäkiltä. Busissa seuran kustantamaa pikku syötävää ja juotavaa. Lounas/kahvitauko omakustanteinen. Rajamuodollisuudet. Majoittuminen. Illallinen Pyöreässä Tornissa. Matkamenu: vihannessalaatti, possusaslik, paistetut perunat (sis. matkan hintaan). Su 28.4.: aamiainen hotellissa, opastettu kiertoajelu Viipurissa, paluu Suomeen. Ilmoittautumiset: Pekka Rusanen puh. 041 501 7924, pekka.rusanen@netti.fi tai Anja Laukkanen puh.050 5900 185, anjaliisalaukkanen@hotmail.com. 14.3. mennessä, jolloin hotelli on varmistettava. Samalla ilmoitetaan: haluaako 1- hengen huoneen tai juhlaillallisen sekä erityisruokavaliot.

Ryhmäviisumia varten tarvitaan: allekirjoitettu anomuskaavake, 1 passivalokuva, kopio passin henkilösivulta, vakuutusyhtiön kirjoittama todistus matkavakuutuksesta. Matkalle tulijat voivat toimittaa nämä 16.3. syyskokoukseen siellä voidaan kirjoittaa anomuskaavakkeet. Jos ei pääse kokoukseen anomuskaavake postitetaan. Ryhmäviisumi myönnetään Suomen kansalaiselle. Passi pitää olla voimassa 6 kk viisumin päättymisen jälkeen. Tervetuloa muistojen kaupunkiin mukavassa seurassa!

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan
Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630, tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Laittakaa siksi nimenne kaavakkeeseen, että tiedämme kuka on ollut aktiivinen jäsenhankkija. Ilmoittakaa Tellervolle: osoite ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Näin voisimme viettää hiljaisen hetken jäsentemme poismenon johdosta. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Tulevaisuudessa voimme lähettää Pihlajanlehden emailina. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikäli et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Uudelleen voi liittyä seuraan.

Lehtiaineistoa kaivataan
Lähettäkää Pihlajanlehteen aineistoja; juttuja, savolaisia sananlaskuja, vitsejä omakohtaisia kertomuksia lapsuuden ajoilta, tarinoita ym. Aineistot mielellään kaijapulli@yahoo.com. Voi toki paperilla ja käsinkirjoitettujakin juttuja lähettää. Varsinkin kulttuuripalstalle lähettäkää yläsavolaisista tapahtumista.

Kaija tietovisa Ylä-Savon seurasta: Vastaukset sivulla 7.
1. Milloin Ylä-Savon seura ry on perustettu?
2. Kuka oli ensimmäinen piällysmies ja milloin hänet valittiin?
3. Kuka on viimeisin piällysmies ja kuinka mones hän on?
4. Minä vuonna Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahteen?
5. Mitä yläsavolaiset kunnat perustivat seuramme?
6. Kuka oli seuramme ensimmäinen puheenjohtaja?
7. Mistä olympiamitalisti Antti Ruuskanen on kotoisin?
8. Mistä vuodesta lähtien Pihlajanlehti on ilmestynyt?
9. Kuka oli seuran ensimmäinen sihteeri ja kuinka kauan?
10. Missä piällysmiehen pitää olla syntynyt? (vast. alla)

Puheenjohtajan palsta:

Seuramme 42. toimintavuosi alkoi ja 6. puheenjohtavuoteni. Olen oikein tyytyväinen seuramme toimintaan. Olemme saaneet uusia jäseniä mukaan. Johtokuntalaiset ja seuramme jäsenet ovat tehneet hienoa työtä. Savolaesuus ee oo piäkaupunkiseuvulta vielä hävinnyt. Siitä olemme tosi ylpeitä. Muistamme kotiseutumme luonnon, historiamme ja perinteemme. Se on hieno asia. Jos ihmisellä ei ole kotiseutua, hänellä ei ole mitään, mitä vanhalla iällä muistella. Lapinlahdella on toiminut Lapinlahti-Seura jo 60 vuotta ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Lappalaisen joka on tunnettu savolaisaiheisista kirjoistaan. Nyt seura toteuttaa Suurten ikäluokkien –näyttelyn taidemuseolle yhdessä Halosten Museosäätiön ja Lastun kanssa. Näyttely on esillä 18.5.-22.12.2013 taidemuseon alakerrassa. Näyttelyyn toivotaan koulumuistoja 1940-50-luvun kansakoulua käyneiltä: oppikirjoja, vihkoja, käsitöitä, piirustuksia ym. yhteyttä voi ottaa seuran sihteeriin Mirja Lehikoiseen, mlehikoinen7@gmail.com, puh. 0500 870 835. Nyt vanhoja kouluvihkoja penkomaan. Haluan kiittää seuraa ja johtokuntalaisia hienosta toiminnasta seuramme hyväksi. Tervetuloa kevätkokoukseen ja uusille retkille! Vietetään leppoisaa yhdessäoloa! toevoo teijän puhheenkulettaja Kaeja

Tietovisan vastaukset 1) 6.1.1971 2) professori Edvin Laine 1979 3) DI Maija-Liisa Friman 24. 4) 2011 5) Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä 6) toimittaja Simo Juntunen 7) Pielavesi 8) 1989 9) toimittaja Maija Kauppinen yli 20 v 10) Ylä-Savossa

Pihlajanlehti nro 3/2012

Seuramme sääntömääräinen syyskokous pidetään pikkujoulun merkeissä lauantaina 8.12.2012 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä. Kokoukseen voi tulla jo heti klo 12 jälkeen, niin ehtii seurustella jäsenten kanssa ennen kokouksen alkua. Ennen kokousta nautitaan seuran tarjoamaa jouluglögiä ja piparkakkuja

Syyskokouksen esityslista:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään vuoden 2013 toimintasuunnitelma
4. Määrätään vuoden 2013 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus.
5. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
6. Hyväksytään vuoden 2013 talousarvio.
7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
10. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.
11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai, jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.

Johtokunnassa on päätetty, että seuralaisille jaetaan nimilaput, jotka palautetaan seuraavaa kertaa varten. Näin seuralaiset oppisivat tuntemaan toisensa nimeltä. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11. mennessä anjaliisalaukkanen@hotmail.com, puh. 050 5900 185 tai anjasahrakorpi@hotmail.com, puh. 050 912 6605. Samalla ilmoitetaan erikoisruokavaliot. Kokoukseen voi tulla, vaikka ei olisi ehtinyt ilmoittautua. Ilmoittautumisen siksi, että voimme varata ruokaa tarpeeksi. Jäsenten ehdotuksista valittu ja johtokunnan hyväksymä seuran 24. piällysmies esitellään kokouksessa. Jäsenille näytetään seuran 40-vuotishistoria PowerPoint -esityksenä. Marja Kahelin lausuu runoja ja Simo Ronkainen musisoi kitarallaan. Virittäydymme pikkujoulun tunelmiin laulamalla yhdessä joululauluja Erla Pullin säestämänä. Seuran jäsenille jaetaan seuran pinssi, jotka eivät ole sitä vielä saaneet. Ei-jäsenille myydään pinssiä 15 e/kpl. Ne, joilla se jo on voivat laittaa sen rintaansa yhteishenkemme luovimiseksi. Ohjelman jälkeen syödään mykyrokkaa ja jälkiruuaksi nautitaan kahvia ja emäntien leipomia joulutorttuja. Ruokailu maksaa 10 e/hlö ja kasvispiirakka vegetaristeille 5 e. Pika-arpajaiset 1 e/kpl. Pääpalkintona Ruotsin-risteily 4:lle, monipuolinen ostoskori sekä paljon muita hyviä palkintoja. Seuralaiset voivat tuoda halutessaan arpajaisiin omia palkintojaan. Vuoden 2012 maksamattoman jäsenmaksun 15 e/henkilöjäsen voi vielä maksaa kokouksessa tai seuran tilille OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 990). Lopuksi tulee joulupukki. Ota pikkujoululahja, hinta n. 5 e mukaasi pukinkonttiin, niin saat ensimmäisen joululahjan! Tervetulloo rokalle ja tappoomaan uutta piällysmiestä sekä pikkujoolun viettoon! Myryrokka tulloo Savosta, jotta on oekeesta aeneesta. Voep laettoon tonttuhatun piähänsä, niin jot tulloo ihan joolunen fiilinki! Ottakee mukkaan hyviä iteoeta ens vuuen toiminalle ja retkille!

Kokouksessa voi lainata Ylä-Savon seuran omistamia kirjoja. Jo lainatut kirjat pyydetään palauttamaan aina seuraavan kokouksen yhteydessä toisille luettavaksi. Seuran jäsenet voivat myös tuoda itselle tulleita yläsavolaisia lehtiä muiden luettavaksi.

Kulkuyhteydet: ainakin bussi nro 66 Rautatientorilta (aikatauluja: klo 11.03, 11.21, 11.39, 11.57, 12.15), kannattaa tarkistaa vielä netistä joulukuussa).

Lappeenrannan teatteriretkestä 20.10.2012
Kiitokset kaikille ja etenkin järjestäjille mukavasta teatteriretkestä. Ammattitaitoisten ihmisten ja monipäisen vapaaehtoistyöntekijöiden voimalla syntyi mieleen jääpä produktio. Ohjaajien Ilari Nummen ja Jari Juutisen siivittämä musiikkinäytelmä antoi meille kuvan saariston ihmisten kovasta ja vaarallisesta elämästä. Näytelmä kuvaa ihmisen arkea meren vallan keskellä. Meri antaa ja ottaa. Anni Blomqvist kirjoittaa tositarinaan pohjautuvissa kirjoissaan Myrskyluodon Maijan ja Jannen kovaa elämää. Jussi Helmisen käsikirjoitus ja Matti Puurtisen musiikki sitoivat Maijan ja Jannen elämän näyttämään kahden nuoren onnelliselta rakkaustarinalta vaikeuksista huolimatta. Maijan roolissa oli teatterin oma näyttelijä Liisa Sofia Pöntinen ja Jannea esitti vieraileva Antti Jaakkola. Näin maarapuna syntyneellä on vaikea kuvitella elämää saaristossa, miten kovaa se oli ja varsinkin jossakin pienellä luodolla, jossa ei juuri kasvanut mitään.

Anni Blomqvist syntyi 7.10.1909 Vårdöössä ja oli ahvenanmaalainen kirjailija, kalastajaperheen tytär ja merimiehen vaimo. Hänet tunnetaan erityisesti viisiosaisesta Myrskyluoto-romaanisarjastaan. Blomqvist eli koko elämänsä Ahvenanmaan saaristossa. Kirjailija Blomqvistista tuli hänen miehensä ja poikansa hukuttua myrskyssä. Suruaan Blomqvist purki kirjoittamalla ja hänen ensimmäinen teoksensa, I stormens spår, ilmestyi vuonna 1966. Blomqvistin toinen kirja, ensimmäinen Myrskyluoto-sarjan kirja Vägen till Stormskäret, puolestaan ilmestyi vuonna 1968. Suomeksi kirja ilmestyi vuonna 1974 nimellä Tie Myrskyluodolle. Hänen kirjansa käsittelevät saariston menneen ajan elämää ja perustuvat niin Blomqvistin itsensä kuin hänen sukulaistensakin kokemuksiin. Esimerkiksi Anni Beata -romaanisarjan päähenkilön esikuva oli Blomqvistin oma isoäiti.

Puheenjohtajan palsta:
Kesäterveiset Ylä-Savosta Vietin kesälomani perheeni kanssa Varpaisjärven Petäyskylässä sijaitsevalla kotipaikallani. Tarkoituksemme oli remontoida ja ulkomaalata 62 vuotta vanha talomme. Juhannusta juhlimme mieheni, kaikkien kolmen lapsen, miniän ja kahden lapsenlapsen kanssa. Siinä sitä vilinää ja vilskettä piisasi, kun vettä ripoi vähän väliä ja hyttysten armeija meinasi miehittää koko mökin. Mökki on ollut tyhjillään jo 22 vuotta, joten vesijohdot ja sisävessa ovat taakse jäänyttä elämää. Onneksi pihasaunaan saa sähköpumpulla veden. Sieltä se sitten kannetaan sisälle ja ulos. Itse olen hyvin ekoihminen, joten meillä ei käytetä kertakäyttöastioita. Tiskaus ja ruuanlaitto olivat lähes kokopäivähomma. Mukavaahan se on viettää keskikesän juhlaa yhdessä, tehdä taikoja ja kuunnella käenkukuntaa ja lintusten laulua yöttömässä yössä. Juhannuskokossa paloivat kaikki vanhat rojut ja savusaunan lämmössä sulivat vanhat luut. Miehet saivat taimenia Sonkajärven koskista. Siinä se on oiva kala muulloinkin kuin juhannuskalana. Muut lähtivät juhannukselta pois ja jäin yksin viikoksi. Se olikin ainoa loma koko kesänä.

Korpiteatteri esitti naisvoimin Arto Seppälän Viisi naista kappelissa. Tarina kertoo itsemurhan tehneestä miehestä, joka kutsui hautajaisiinsa kaikki viisi läheistä naistaan. Näyttelijät olivat vanhoja konkareita, joilta vuorosanat tulivat selkeästi ja solkenaan. Pitkät monologit menivät kuin itsestään. Hyvistä roolisuorituksista jäi mieleen Merja Laitisen esittämä rakastajatar, joka antoi hieman huumoria raskaaseen esitykseen. Teatterissa tapasin teatterin ystävän piällysmiehemme Seppo Kääriäisen. Hän sanoi käyvänsä joka vuosi Korpiteatterissa ja muissa Ylä-Savon kesäteattereissa. Lapinlahden taidemuseossa käydessämme aurinko paistoi ja se oli kesäloman hienoin päivä. Rakkaat akat kesänäyttelyssä oli Tapani Kokon ja usean ITE-taiteilijan naisaiheisia kuvia ja veistoksia. Humoristinen ja tuore näkökulma haastoi vanhastaan taiteessa tunnetun naiskuvan. Teoksissa näkyivät poikamiesten ja teinipoikien unelmat haaveiden naisesta, toisaalta arjen akat ja naissankarit. Eemil Halosen museossa on perusnäyttely kuvanveistäjä Eemil Halosen ja taidevalaja Arttu Halosen elämästä. Koko museoalueella vallitsi Halosten taiteilijasuvun vahva henki.

Sonkajärvi soi tänä kesänä klarinetti velhon Kari Kriikun ja kitaravirtuoosin ja taiteellisen johtajan Ismo Eskelisen esityksellä Sonkajärven kirkossa. Sonkajärvi on soinut jo 20 vuotta ja erilaiset konsertit ja tapahtumat tarjoavat vuosittain taidenautintoja eri-ikäisille kuuntelijoille. Kuhmon Kamarimusiikki aloitti tänä kesänä Iisalmesta, jossa Kulttuurikeskuksessa esitettiin Carmen. Etenkin tenori Joonas Eloranta esitti Don Josen osan tunteella. Kulttuurikeskuksessa on Ylä-Savon seuran omaisuutta. Taiteilija, piällysmiehemme Eeva Ryynäsen lahjoittama Pihlaja-puuveistos. Kävin kertomassa henkilökunnalle, että se on meidän seuramme omaisuutta. Käykääpä katsomassa, kun vierailette Iisalmessa.

Varpaisviikkoa vietettiin mökin maalauksessa ja tavaroiden hankkimisessa. Onneksi nuoriso kävi edes Varpaisjärven maalaismarkkinoille. Silloin jaksoi olla satamatta, joskin pientä tihuutusta oli silloinkin. Veneilemässä ei tullut käytyä kuin juhannuksena. Silloin kävimme tutun Jumis-järven Leppäluodolla, jossa minä uin jääkylmässä vedessä ja toisen kerran hienolla Alänteellä. Sentään Mikkelissä tuli uitua tuttavien mökillä. Kesästä jäi sateesta huolimatta hienot muistot. Kävin seuramme entisen puheenjohtajan Eila Karvisen syntymäpäivillä. Samalla sain tutustua isoäitini sukuun. Meidän isoäidit olivat sisaruksia. Serkkuja ja sukulaisia vieraili mökillä ja oli mukava muistella menneitä. Ruisrääkkä-parka rääkkyi joka yö klo 24-03. Oikein sääliksi kävi hänen poikasiaan.

Paljon olisi ollut muitakin kesätapahtumia eri Ylä-Savon kunnissa, mutta kaikkiin ei millään ehtinyt. Jaoin jäsenhakukaavakkeita ja Pihlajanlehtiä ei kulttuuritapahtumissa ja vein niitä kuntien matkailutoimistoihin. Toivottavasti saadaan uusia jäseniä mukaan toimintaamme. Elokuun lopulla kävimme vielä mökillä ja laitoimme sen talvikuntoon odottamaan helatorstaita, jolloin seuraava kerran sinne menemme. Toivon, että saan nähdä vielä monta auringonnousua ja laskua tutussa ympäristössä.

Teksti Kaija Pulli

Tervehdys valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä 2 .- 5.8.2012 Mikkelistä
Kotiseutupäiviä vietettiin 64. kerran kesän kauneiman sään valitessa, Etelä-Savon pääkaupungissa Mikkelissä teemalla Kivikaudesta digiaikaan. Mieheni työmatka sattui kulkemaan Mikkelin ohi, joten saavuin juhlakaupunkiin jo keskiviikkona. Mikkelissä sitä on aina elämää ja keskellä kaupunkia kuhiseva tori täyttyy kesälomalaisista. Kaupungilla kierrellessäni poikkesin Mikkelin Tuomiokirkkoon, jossa oli konsertti. Esiintyjinä olivat: tenori Kari Kanto, tenori ja viulu Tuukka Lehtonen sekä piano, urut Matti-Veikko Kuusi. Hieno konsertti kokonaisuudessaan. Varsinaiset päivät alkoivat torstaina Etelä-Savon ammattioppilaitoksessa. Pääsihteeri Lassi Saressalo avasi tilaisuuden. Historiantutkija Pia Puntanen valotti kuulijoita Mikkelin seudun kulttuuriperinteen synnystä. Venäjän keisari Nikolai I 7.3.1838 allekirjoitti Mikkelin kaupungin perustamisasiakirjan. Elinkeinoelämältään takapajuinen alue tarvitsi kaupungin talouselämänsä vilkastuttamiseksi. Maaseutuväestölle piti perustaa paikka, jossa he voisivat myydä tuotteitaan. Asukkaita kaupunkiin pyrittiin saamaan edullisilla ehdoilla: kymmenen vuoden vapautus kaikista kruunun veroista ja kahdenkymmenen vuoden vapautus sotilasmajoituksesta, joka tuolloin oli merkittävä rasitus kaupunkien asukkaille. Mikkeli on pitänyt valtansa maamme turismin ja mökkeilyn keskipisteenä. Vesistöt ja valtatie numero 5 ovat mahdollistaneet hyvät kulkuyhteydet kaupunkiin. Emma Susi luennoi kulttuuriperinnön tuotteistamisesta. Hän toi päiville satakuntalaisten tervehdyksen ja esitteli JUUREVA – atakuntalaisen taidekäsityömalliston. Se syntyi syksyllä 2008 tadekäsityön tuotekehityshankkeen tuella. JUUREVAN tuotteet ovat suunniteltu ja tuotettu paikallisesti. Mallistossa elää vahva käsillä tekemisen perinne yhdistettynä korkealaatuiseen muotoiluosaamiseen. Mallisto tuoksuu – ja tuntuu. Se on rouhea, eleetön ja elegantti. Maanläheisillä JUUREVA-tuotteilla on sielu ja identiteetti. Niiden taustalla olevat tarinat johtavat satakuntalaisen kulttuuriperinnön juurille ja suomalaisen puhtaan luonnon äärelle. Mallistoa toteuttaa yhdeksän satakuntalaista taidekäsityöyritystä. Mallistoa ja yhteisön toimintaa ylläpitää Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry. Illalla kävin katsomassa vanhoja filmejä Mikkelistä elokuvateatteri Ritzissä elävän musiikin säestyksellä.

Kotiseutumarkkinat ja viralliset avajaiset
Seuramme sai ilmaiseksi kaupungilta esittelypöydän torin laidasta. Pekka Rusanen ja minä kerroimme seurastamme ja jaoimme materiaaleja. Perjantaipäivä oli aurinkoinen ja houkutteli kävijöitä tustumaan eri Kotiseutuliiton jäsenyhdistyksiin. Päivystyksestä johtuen en juuri päässyt tutustumaan päivien muuhun ohjelmaan. Kylläkin syrjäsilmällä seurasin päivien juhlallista avausta torilla. Päivät aloitti Puolustusvoimien vartioparaati, jossa soitti Ratsuväen perinnesoittokunta. Kotiseutuliiton tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander. - Kotiseutu ei ole staattinen tila, vaan kotiseutu on siellä, missä on työtä ja koti. Monet ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa työn, opiskelun ja elämän vuoksi, totesi Moisander. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä esitteli ylpeästi kaupunkia ja etenkin sen kuhisevaa toria. Hän viittasi torin toisella puolella seisovaan Mannerheimin patsaaseen ja muistutti Mikkelin sotilasajasta.

Mikkelin oma poika ja ylpeys, EU:n komission varapuheenjohtaja, talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Olli Rehn ehti työkiireiltään paikalle. Edellinen päivä oli kulunut Euroopan keskuspankin vakausneuvottelupöydässä. – Siinä pöydässä on Mikkelillä ja Saksalla yhtä monta paikkaa, kertoi komissaari. Rehn kiitteli kaupunkinsa päättäjiä toriremontin toteutuksesta. Autojen siirtäminen torin alle teki kaupungista yhden Euroopan kauneimmista. Rehnillä oli torilta muistoja kesätoimittaja-ajoiltaan ja jutustaan vartioparaatista. Komissaari Rehn ei ole unohtanut juuriaan, vaan maailmalla kulkiessaan tuntee olevansa suomalainen, savolainen ja mikkeliläinen. Puheiden lomassa esiintyivät Astuvansalmen Amatsonit. Astuvansalmen kalliomaalauksiin Ristiinassa olisi päässyt tutustumaan lauantaina päivien retkillä, kuten moneen muuhunkin kulttuurikohteeseen. Päivät loppuivat sunnuntaina jumalan palveluksiin ja lopettajaisiin. Markkinatori jatkui myös lauantaina ja seuraamme esitteli Pekka Rusanen, josta hänelle lämpimät kiitokset. Valitettavasti edellisen päivän kaunis sää oli ehtinyt vaihtua viime kesän tavanomaiseen sateeseen. Seuraavat kotiseutupäivät pidetään Seinäjoella 8. – 11.8.2013. Toivotaan, että saamme sinnekin seuramme esittelypöydän ja innokkaita seuralaisia mukaan.

Teksti Kaija Pulli

Kulttuuripalsta:
Leonardo da Vilhun aarteet 29.8.2012 – 12.1.2013 Vantaan taidemuseossa, Myyrmäessä. Vilhunen on kuopiolaissyntyinen, Vantaalla asuva taidemaalari. Näyttelyssä nähdään Risto Vilhusen uutta tuotantoa vuosilta 2011 - 2012. Hämähäkkimies -sarjakuvien innoittamilla teoksillaan Vilhunen palaa juurilleen 1960-luvun pop-taiteeseen, jonka yhtenä edelläkävijänä hänet Suomessa tunnetaan. Myös merkittävänä taidekeräilijänä tunnettu Vilhunen on valinnut näyttelyyn mukaan laajan otannan Kuopion taidemuseolle vuonna 2010 lahjoittamastaan kokoelmasta. Mukana on muun muassa Marc Chagallille, Albrecht Dürerille, Francisco Goyalle, Adriaen van Ostadelle, Pablo Picassolle sekä Fernand Lègerille attribuoituja teoksia sekä painojäljennöksiä. Lisäksi mukana on kymmeniä ikoneita taiteilijan omista kokoelmista. Vilhunen kertoo nuorempana vaikuttuneensa ikonitaiteesta vieraillessaan Kuopion Ortodoksisessa museossa. Vilhunen vieraili seuramme syyskokouksessa pari vuotta sitten, jolloin piispa Arseni valittiin edelliseksi piällysmieheksemme.

HKL:n Mieslaulajat joulukonsertteja 1.12. klo 16.30 Temppeliaukion kirkko. Liput 10 e. Toinen konsertti 20.12. klo 18 Mikaelinkirkko, Emännäntie 1(lähellä Kontulan metroasemaa). Liput 10 e. Tilaukset simo.ronkainen@saunassa.com, puh. 050 546 3085.

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan
Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Antakaa niitä tuttavillenne, niin saamme uutta verta seuraamme. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630, tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Laittakaa siksi nimenne kaavakkeeseen, että tiedämme kuka on ollut aktiivinen jäsenhankkija. Ilmoittakaa Tellervolle: osoitteen ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Näin voisimme viettää hiljaisen hetken jäsentemme poismenon johdosta. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Emal-osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Tulevaisuudessa voimme lähettää Pihlajanlehden emalina. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikäli et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Toki uudelleen voi aina liittyä seuraan.

Seurallamme on www-sivut: www.yla-savonseura.fi. Käykääpä katsomassa. Asioita, juttuja, tiedotuksia, kuvia ym. lähetetään kaija.pulli@yahoo.com, p. 040 513 1925. Samoin Pihlajanlehteen aineistoa ja ideoita seuran retkille ja toimintaan.

Savon murre ei ole oikeastaan kieli, vaan tapa tuhota sivistynyt keskustelu (jäsenten kertomaa, älä ota tosissasi)

Ajatustenvaihdossa on eduksi, jos keskusteluun molemmat osapuolet ovat savolaisia. Silloin esitetään kysymys, joka ei ole kysymys ja vastaus, joka ei ole vastaus. Tuloksena on keskustelu, joka ei etene mihinkään. Yhteistyössä savolaiset ovat kuin valkosipuli ruoassa. Sopiva määrä valkosipulia antaa ruualla makua, mutta sitä ei pidä laittaa liikaa.

Yksi savolainen eksoottinen lisä Cocktail-kutsuilla. Kaksi savolaista on sosiaalinen ongelma. Kolme savolaista on jo Seppo Kääriäisen tupailta. Kun savolaisia tuli enemmän kuin kolme, heitä varten piti rakentaa Jakomäki. Huumori on saanut kansainvälisestikin lähtemättömän maineen. Savolainen huumorin kanssa kilpailevat kansainvälisestä tunnettavuudesta enää saksalainen humppa ja englantilainen keittiö.

Mikä on parasta Iisalmessa? Ohitustie. Savo on silti mukava turistimaakunta. Puutteita tosin väitetään olevan. Kansainväliseen meininkiin tottuneet valittelevat, että maksullisia naisia ei ole tarjolla. Asian myöteinen puoli on, että Savolla annetaan ilmaiseksi.

Moni väheksyy savolaista teknologiaa. On mainittu, että Amerikassa syntyy sellaisia tietokoneohjelmia kuin Windows 95. Entä Kuopiossa? Täällä ei synny kuin mäkihyppääjiä. Ajatellaan tätäkin asiaa tarkemmin. Otetaan Windows 95 ja kuopiolainen mäkihyppääjä Mika Laitinen. Niillä on se ero, että Mika Laitinen on kaatunut vain kerran. Savolaista tietotekniikkaa ei ylipäätään pidä väheksyä. Täytyy muistaa, että jokainen savolainen vääräleuka on elävä tekstinkäsittelyohjelma.

Savolainen kunnallispolitiikka on tunnettua siitä, että vaikka ajatus saattaa katketa, puhe ei katkea koskaan. Ehkä siitä on tullut se maine, että savolainen politiikka on paitsi paskan puhumista, myös tyhjän jauhantaa. Mainonnan alalla iisalmelainen Keleperin kauppa oli 20 vuotta aikaansa edellä 1970-luvulla. Silloin kauppa mainosti tarjouskananmunia tienvarren kyltillä: Meellä ee kiskota munista!

Suomalaisia väitetään kateellisiksi. Ilokseni voin todeta, että se väite ei päde savolaisiin. Muualla Suomessa on tapana harmistua, jos naapuri menestyy. Täällä ei. Savolainen ei sure toisten menestystä. Savolainen on pikemminkin aidosti iloinen toisten onnettomuuksista.

Entäpä savolaisen kansan suvaitsevaisuuden tila? Onko savolainen tarpeeksi kansainvälinen? Savolainen ei ainakaan ole rasisti. Monella paikkakunnalla ovat pakolaiset joutuneet hankaliin tilanteisiin, mutta ei täällä. Täällä riittää ymmärtämystä, sillä savolaiset ovat Suomen somaleja.

Mene Helsinkiin ja ala vääntää savoa. Heti saat kuulla kommentteja, että mitäs tänne tunget meidän kustannuksella elämään. Siksi savolaiset tuntevat henkistä sukulaisuutta kaikkiin vähemistöihin, jotka eivät ole ensimmäisinä viemässä kunnon ihmisiltä työpaikkoja. Kansainvälisyyskasvatus on hyvässä mallissa. Mene kysymään Kuopion torilla mieheltä, että tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on? Mies vastaa, että ei se voi kaukana olla kun Savon Sellulla on yksi tumma ja se tulee joka aamu pyörällä töihin.

Vähemmistöihin savolaiset suhtautuvat joka käänteessä leppoisasti. Eräs perisavolainen synnytyslääkäri pohti erikoista kokemustaan työvuorolla. Synnyttämään oli tullut romaanirouva. Lääkäri huomasi, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta lapsi oli syntymässä väärinpäin. No, eipä siinä muuta kuin tehtiin se mitä yleensä tehdään. Käännettiin lapsi toisinpäin. ”Harva sitä on päevystysvuoron lomassa kiäntänä rommaanin”, lääkäri pohti. Hauskanpitäjinä savolaiset ovat ensiluokkaisia. Täältä on tapana joskus lähteä huvittelemaan poikaporukalla Helsinkiin. Jo lähtiessä ostetaan liput Kaupunginteatteriin ja Kansallisoopperaan. Paluumatkalla huomataan, että koko matkalla tuli nukuttua vain kuusi tuntia. Puolet teatterissa ja puolet oopperassa.

Pihlajanlehti

Puheenjohtaja Kaija Pulli, Urputie 14 H, 00410 Helsinki , puh. 040 513 1925, kaijapulli@yahoo.com

Pihlajanlehti nro 2/2012

Tervetuloa teatteriretkelle Lappeenrantaan la 20.10.2012

Ylä-Savon Seura ry tekee teatteriretken Lappeenrannan kaupungin teatteriin. Teatteri on ehdolla Vuoden teatteri 2012 -palkinnon saajaksi. Tervetuloa katsomaan iki-ihanaa Myrskyluodon Maija -musikaalia.

Ohjelma:
klo 8.30 lähtö Helsingistä Kiasman edestä
” 11.30 kahvi ja suolapala Kahvila Pakarissa
” 11.50 lähtö Lappeenrantaan
” 13.00 Teatteri: Myrskyluodon Maija Jukola-salissa
” 15.30 lähtö Lemin Särälle
” 16.30 Ruokailu: Sähäpirtti Kippurasarvessa
Menu: puukaukalaossa uunissa paistettua lammasta, perunaa, ohrarieskaa ja kotikaljaa. Jälkiruokana rusinasoppa. Saa syödä niin paljon kun jaksaa. ” 18.15 lähtö Helsinkiin
” 20.30 Helsingissä Kiasman edessä

Retki (sis. matka, kahvi+suolapala, teatterilippu, ruokailu) maksaa jäseniltä 75 euroa ja ei-jäseniltä 80 euroa. Lippuja on varattu 50. Sitovat ilmoittautumiset pe 21.9. mennessä Anja Laukkaselle: anjaliisalaukkanen@hotmail.com tai puh. 050 5900 185 tai Anja Sahrakorvelle: anjasahrakorpi@hotmail.com tai puh. 050 912 6605. Samalla ilmoitetaan, jos on erityisruokavalio. Esteestä on heti ilmoitettava. Seura laskuttaa perumatta jääneet ilmoittautumiset. Retki maksetaan seuran tilille OP FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 275) tai hätätilassa bussissa.

Näytelmä pohjautuu Anni Blomqvistin romaanin ja sen on näyttämölle kirjoittanut Jussi Helminen. Musiikista vastaa Matti Puurtinen. Alunperin laulunäytelmäksi kirjoitettu teos on kasvanut Lappeenrannan työryhmän käsissä suureksi suomalaiseksi musiikkidraamaksi, joka täyttää täysverisen musikaalin mitat. Tälläisen Myrskyluodon voit nähdä vain Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Ja vain kaudella 2012-2013.

Myrskyluodon Maija on Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteen hitsautuneen ensemblen taidonnäyte, jota on pohjustettu viimeiset neljä vuotta. Hankkeen toisena ohjaajana on aistillisen teatterikerronnan mestari Ilari Nummi, joka on saatu pitkästä aikaa houkuteltua ohjaajanpallille laitosteatteriin. Toisena ohjaajana on teatterin oma teatterijohtaja Jari Juutinen. Musiikin sovituksesta vastaa kapellimestari Jani Pola. Hän johtaa loistavaa 9 hengen orkesteria, jota täydentää Lappeenrannan musiikkiopiston lahjakkaista aikuisopiskelijoista koostuva 10 hengen kuoro. Pääosassa Maijana nähdään teatterin oma näyttelijä Liisa Sofia Pöntinen. Jannen roolissa vierailee Antti Jaakola. Myrskyluodon tekijäjoukkoa on täydennetty luomalla kunnianhimoinen yhteistyö Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Mukana on iso joukko nuoria laulajia, soittajia ja näyttelijöitä. Lappeenrannan teatterin tulevaisuuden tekijät saavat ensikosketuksensa teatterin tekemiseen ammattilaisten rinnalla ja tukemana.

Kevätkokousuutisia Puheenjohtajaksi valittiin Kaija Pulli ja sihteeriksi Leena Vatanen, pöytäkirjan tarkastajiksi Lea Ollikainen ja Leena Sarvas. Vuoden 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin. Jäsenille jaettiin ilmaisia seuran pinssejä. Ei-jäsenille pinssiä myydään 15 e/kpl. Niitä voi tilata Kaijalta. Iisalmen Sanomat on tehnyt jutun seurasta sekä puheenjohtajasta. Kevätkokoustiedotteita lähetettiin yläsavolaisiin medioihin ja ainakin Matti ja Liisa on julkaissut. Seuran järjestämä Tallinnan matka peruttiin, koska seuran jäsenet eivät olleet siitä kiinnostuneita. Samoin syksyksi suunniteltu Haapsalun-kylpylämatka (siitä tietoa lisää tässä lehdessä). Viipurin matkaa ehdotettiin ensi vuodeksi. Jaakko Teppoa ehdotettiin piällysmieheksi. Jäseniä oli paikalla vain 52. Kokoukseen voi tulla, vaikka ei olisi ehtinyt ilmoittautua. Ilmoittautumista kysytään, että osataan varata ruokaa tarpeeksi ja että nimilaput voidaan ennakolta tehdä. Nimilaput ovat hyviä, että oppisimme tuntemaan toisemme nimeltä. Olavi Rytkönen esitti ”Sukellus savolaisuuteen” –show:n ja palautti seuralaisten mieliin ”oekeen kielen” ja iloisen murrekeskustelun. Rytkönen pisti seuralaisten suupielet kovalle koetukselle, kun murresanoja haettiin ja pitkiä murrelauseita toisteltiin perätysten. Seuran oma jäsen Elsa Juntunen lauloi Hilmasta ja Onnista sekä ”Savonmuan Hilimasta”. Nuorta verta musiikin saroilta toi Jussi Ollikainen, joka esitti Beatles- ja Tapio Rautavaaran musiikkia uusin versioin. Nautittavien musiikkiesitysten jälkeen syötiin talkkunaa ja tirripaistia. Seura kartutti kassaansa pitämällä arpajaiset. Kiitos palkintoja lahjoittaneille!

Tulevia tapahtumia Teatterimatka Lappeenrantaan 20.10. Sääntömääräinen syyskokous la 8.12.2012 Ristolassa pikkujoulun merkeissä. Seuralle valitaan uusi piällysmies. HUOM! Aika on muuttunut valitun piällysmiehen aikataulun vuoksi.

Kylpylämatka Haapsalun Laineeseen Kuten johtokunnan kokouksessa puhuttiin, niin se matka Haapsalun Kylpylä Laineeseen 14.- 21.10.2012 toteutuu Pekka Rusasen kerhon kautta. Lähtijöitä on paljon, mutta paikkoja on vielä jäljellä. Ilmoittautuminen elokuun loppuun mennessä. Ota yhteyttä pekka.rusanen@netti.fi tai puh. 041 501 7924. Matkan hinta on 350 e (sis. laiva- ja bussimatkat Virossa, kylpylässä täyshoidon sekä lääkärin määräämät kolme hoitoa päivittäin).

2013: sääntömääräinen kevätkokous 16.3. ja sääntömääräinen syyskokous 16.11. Ristolassa. Suunnitelmissa Viipurin matka keväällä ja teatteriretki syksyllä ym. Toivomuksia voi esittää virkistystoimikuntalaisille: Anjat S. ja L. sekä Pekka.

Uusia jäseniä kaivataan Kun käytte kesälomilla Pohjois-Savossa, niin välittäkää viestiä seurastamme, että saamme uusia jäseniä mukaan. Oheisen jäsenhakukaavakkeen voit antaa ystävällesi. Puheenjohtajalta saa Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita jaettavaksi. Jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi/jäsen. Jäsenille ilmaista ohjelmaa kevät- ja syyskokouksissa ja alennusta retkistä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö.

www.yla-savonseura.fi Seuramme nettisivuilta saat tietoa seurastamme. Vinkkejä voit lähettää puheenjohtajalle sekä Pihlajanlehteen aineistoa.

Lähetä sähköpostiosoitteesi Tellervolle! Kenellä on sähköposti, niin lähetä se Tellervo Ukkoselle tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Sähköpostiryhmän kautta saat tietoja pikaisesti esim. retkien vapaista paikoista ym. kulttuuritietoa, kun Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa.

Puheenjohtaja Pullin palsta:
Hyvät ihmeeset! Vae ee myö savolaiset olla kulttuuri-immeesiä? Kahtokeehan nuo Ylä-Savon kulttuuritapahtumat, niin niätte, että on vaekka minkälaesta rypiäestä meelle tarjolla. Muistakee käävä ja maenostoo tuota meejän virkeetä seuroo! huh, huh, meni kieli solmuun. Sain Iisalmen kulttuuritoimistosta, niin pitkän listan tapahtumista, että muu aineisto ei taida edes mahtua koko lehteen. Nyt ajattelin, että en Teitä kovin paljon jaarituksillani vaivaa. Kiitos Teille tästä alkuvuodesta! Kevätkokous oli pikku pettymys, kun tirripaistia ja talkkunaa emännät varasivat 80 hengelle ja paikalla oli vain 52 syöjää. Molemmat olivat hyviä ja maistuivat ainakin meille paikalla olijoille hyvin. Kiitos myös virkistystoimikuntalaisille hienosta musiikillisesta annista Musiikkitalossa 20.4. Viipurin lauluveikkojen 115-vuotiskonsertti kaikui kauniisti uudessa Musiikkitalossamme. Harvoin sitä meikäläinen näkee niin paljon komeita miehiä frakeissaan yhdellä kertaa. Vierailevat solistit Taina Piira ja Jaakko Ryhänen sekä soittaja, juontaja Seppo Hovi pitivät lupauksensa vieraiden viihdyttämiseksi. Ohjelma koostui kevyestä ja klassisesta musiikista. Verdin Nabucco ja Sibeliuksen Finlandia olivat kuin kruunu koko komeuden päällä. Alasalissa voimme vielä ihailla näyttelykuvia Blues-Suomesta. Tässä produktiossa varapuheenjohtajamme Aimo Ollikaisella on ollut sormensa vahvasti pelissä. Nyt haluan toivottaa teille kaikille oikein hauskaa kesää! Muistakaa tulla teatteriretkelle Lappeenrantaan ja syyskokoukseen 8.12. Siellä meille valitaan uusi piällysmies. Voin taata, että kannattaa tulla ja samalla vietämme seuramme pikkujoulun. Nyt jääkiekkoa katsomaan ja toivotaan, että Suomi voittaa. Teitä kaikkia kiittäen ja lämmöllä kesällä muistellen Kaija

Ylä-savon tapahtumat 2012
Kesäkuu
2.6.–25.8. Torilauantait kesä-elokuussa klo 9-13, Keitele. 2.6. alkaen torilauantait Iisalmen torilla.
7.6. Ekumeeninen kuoroilta Jyrkän Pajasaaressa klo 19, Sonkajärvi
7.6. Lasten iltatori: MLL, Kiuruveden tori, alkaen klo 18.30.
8.–9.6. Iisalmen Veistotapahtuma, Iisalmi,
8.6. Paikallisosuuspankkiravit Ylä-Savon Hippoksella klo 18.30. Lisätietoja p. 044 336 1266
8.–10.6. Koljonvirta Soi – harmonikkatapahtuma ja harmonikkaleiri Koljonvirralla, Iisalmessa.
8.-10.6. XV Lohirannan rompepäivät ja suviajot Lohirannan lomakylässä Sukevalla.
9.-16.6 Lapinlahden XL valtakunnallinen musiikkileiri Portaanpäässä. Tied. 040 4883 204 Vieremän kyläpäivät la 9.6. klo 10–14. Kyrönniemen pappilassa Kirjallisuusseminaari, järj. Kauppis-Heikin seura, klo 17 Lepokatissa
Su 10.6. kotiseuturetki Kestikievareiden jalanjäljille, lähtö klo 11.30 linja-autoasemalta ja klo 13.30 Kauppis-Heikki 150 vuotta – juhla Valkeisten Nuorisoseuran talolla.
11.6.–12.6. Arsenin praasniekka, Keitele
Ti 12.6. klo 10 Liturgia ja vedenpyhitys Arseni Konevitsalaisen kirkossa.
11.6. Praasniekkajatsit Vanhalla Meijerillä klo 20.00–22.00, Keitele
13.6. alkaen iltatori & karaoke keskiviikkoisin Iisalmen torilla. Karaokefinaali 8.8!
14.6. Iltatori, Kiuruveden tori, alkaen klo 18.30
15.6. Beach party, klo 16.00, Uimala, klo 20.00 Jatkojamit Puustellin koululla, Pielavesi
16.–17.6. Sawolaeset perinnekonepäivät Koljonvirran Matkailukeskuksessa, Iisalmessa.
21.6. Juhannustori, Harmonikansoittajat, Kiuruveden tori, alkaen klo 18.30
22.6. Koljonvirran Juhannusjuhlat. Koljonvirran Matkailukeskus, Iisalmi.
22.6. Juhannusaaton kokkojuhla Jyrkkäkoskella Ruukin tuvalla klo 22, Sonkajärvi
22.6. Juhannusaaton ravit klo 18 Ylä-Savon Hippoksella. Lisätietoja p. 044 336 1266
22.6. Juhannuskokko Lohirannan Lomakylässä klo 23, Sukeva
22.6. Runnin Juhannusjuhlat, Runnin kylpylän alueella. Lisätietoja puh. (017) 768 7524
23.6. Koirakosken perinteinen juhannusjuhla laivarannassa klo 12, Sonkajärvi
24.6. Lystilän juhannus klo 20–01, www.kesatanssit.fi, Pielavesi
27.6.–5.8. Aholan talomuseo avoinna ke-su klo 12–18
28.6. Iltatori, Ekumeeninen ilta, Kiuruveden tori, alkaen klo 18.30
28.6.–31.7 Taisteluiden ja tarinoiden Koljonvirta – multimediaesitys joka torstai klo 19 Koljonvirran Matkailukeskuksessa, muulloin tilauksesta, esitysaika n. 1h, p. 050 321 3846
28.6.–1.7 Keitele-päivät, Keitele
29.6. Veljekset Heiskanen – ravit Ylä-Savon Hippoksella klo 18.30. Lisätietoja p. 044 336 1266
29.6.–1.7. Ylä-Savon Maakuntajuhlat Mansikkaniemessä ja Iisalmen torilla Lauantai 2.7. ”Torilla tapahtuu” ohjelmaesityksiä: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi,
30.6. KorpiGallialaiset Korpijärvellä, Lapinlahdella. www.korpigallia.net.
30.6. Muikkuvestivaalit klo 10, Pielavesi, lisätietoja www.muikkarit.suntuubi.com
30.6. Venetmäen kesäjuhla klo 19.30. Pielavesi. Lisätietoja Marketta Raatikainen, 0400 440 426.
28.- 30.6. Olutmestari Rock, Olutmestari, Iisalmi
Heinäkuu
1.7. Vesj’päevä – koko perheen rantatapahtuma Teknologiatalon ranta-alueella, Lapinlahti
3.7. Vieremän kunnan juhlavuoden yhteislauluilta ja iltatori Meijerin montussa klo 18.30.
5.7. Iltatori, esiintyy Serafiina Jaatinen ja Selina Keränen, Kiuruveden tori, alkaen klo 18.30
6.-7.7. Eukonkannon 17. MM-kisatapahtuma 2012, Teemana ”Paluu juurille”. Lisätietoja: eukonkanto@sonkajarvi.fi,www.sonkajärvi.fi
7.-8.7 TT Classic Race, Iisalmi, lisätietoja Ari Kainulainen, 0500 171 907
7.7. Yötriathlon, Iisalmen tori, Lisätietoja Iiden ry Jussi Patronen puh. (017) 821 0300
8.7. Savo Games – yleisurheilun kansainväliset eliittikisat, Lapinlahti, Mondo Areena.
8.7. Zumba, Suojalan kenttä, klo 15, Pielavesi, ohjaajana Sanna Nousiainen
8.7. Ruukin messu Pajasaaressa Jyrkällä klo 11, Sonkajärvi
10.7. Yhteislauluilta Meijerin Montussa klo 18.30, järjestäjä: Vieremän Kylänraitti ry.
10.–15.7. Sonkajärvi Soi 2012 musiikkitapahtuma ja – leiri. Lisätietoja www.sonkajarvi.fi
13.7. Varpaisjärven XXIV Yömaraton. Tiedot 040 4883 801, Lapinlahti
13.–14.7. Oluset In The City, Iisalmen torilla soi ja kuohuu!
13.–14.7. Oluset – olutjuhla, Luuniemen juhlakenttä, Iisalmi. Festivaali aikuiseen makuun.
14.7. Kuhmon kamarimusiikki: Carmen, Iisalmen kulttuurikeskus, www.parhaattapahtumat.fi
14.7. Kaikenkansan ja lomalaisten kesäillanvietto klo 19–01, Saarelan NS-talo, Pielavesi.
15.7. Kotiseutujuhlat, Kirkkoharjuntie 2, Kiuruvesi
16.–21.7 Varpaisviikko, Lapinlahti
17.7. Yhteislauluilta Meijerin Montussa klo 18.30, järjestäjä: Vieremän Kylänraitti ry.
18.–22.7. Kiuruveden Iskelmäviikko 2012
20.–21.7. Original Sukeva tapahtuma; Sukeva Open Penalty Kick Championships, sukeva GP ja Megabileet Tapahtuma-Areenalla. Lisätietoja: www.originalsukeva.com
21.7. Varpaisjärven XXXVI Maalaismarkkinat klo 9–16 Varpaisjärven koulukeskuksessa. Matti Esko orkestereineen, taikuri Tapio Salomaa, Lisätietoja puh. 040 827 6997.
21.–22.7. Evakon Pruasniekka. Järjestäjä: Iisalmen ortodoksinen seurakunta.
21.7. Sukevan kylämarkkinat liikekeskuksessa
24.7. Yhteislauluilta Meijerin Montussa klo 18.30, järjestäjä: Vieremän Kylänraitti ry.
26.7. Iltatori, letkeää, hyväntuulista musiikkia, Hot club de lande, Kiuruveden tori, klo 18.30
27.7. Ponsse & Iisalmen Sanomat – ravit Ylä-Savon Hippoksella klo 18.
27.7.–29.7. KevytOlo – Viikonloppu Iisalmen torilla.
27.–29.7 Viljo 2012 – Viljelijän Konemessut
28.7. Savolaesen Huumorin Päevän TorjKokkoos Iisalmen torilla.
31.7. Yhteislauluilta Meijerin Montussa klo 18.30. Järjestäjä: Vieremän Kylänraitti ry.
31.7. klo 17–20 Yksi kuva, tuhat sanaa! Ammattitaiteilija antaa palautetta kuvataideteoksista.
Elokuu
3.-5.8. Koljonvirran 19. rompepäivät ja terva-ajot Iisalmessa Koljonvirran leirintäalueella
4.8. Vasikkasavut – lasten perinnetapahtuma Lastun pihapiirissä klo 12–15.
4.8. Juusto- ja Viinijuhlat Lapinlahden jäähallissa klo 19–02. www.juustojaviinijuhlat.fi
11.8. Back to the Sixties Iisalmen torilla. Lisätietoja Iiden ry Jussi Patronen puh. (017) 821 0300,
11.8. Jalkapallo-ottelu PK-37 – FC Santa Claus Iisalmessa Sankariniemellä klo 17.00
8.8. Iltatori Iisalmen torilla ja KaraokeFinaali. Lisätietoja Iiden ry. Puh. (017)821 0300
14.8. Yhteislauluilta Meijerin Montussa klo 18.30, kauden päättäjäiset tanssien ja laulaen.
17.–18.8. Maakunnalliset kyläpäivät ja Voimistuvat kylät -seminaari Sonkajärvellä
18.8. Elokokko Koljonvirran matkailukeskuksessa, Iisalmessa.
18.8. Lauantaitanssit Iisalmen torilla.
31.8. Rutakon taikayö – tapahtuma, Sonkajärvi, tanssia, teatteria ja valoja Rutakon raitilla

Kesäteatteria:
Mansikkaniemen kesäteatteri :
Syntipukki: klo 19: 3.7., 4.7., 5.7., 6.7., klo 14: 7.7., 8.7., klo 19: 25.7., 26.7., 27., klo 14 ja klo 19: 28.7., 29.7. Ohjaaja: Mikko Kivinen Jaakko Teppo goes to Mallorca: klo 19: 10.7., 11.7., 12.7. klo 19, 13.7., 14.7., 15.7., 1.8., 2.8, 3.8. Klo 14: 4.8, 5.8. klo 14. Ohjaaja: Ismo Apell Tulitikkuja lainaamassa: klo 19: 17.7., 18.7., 19.7., 20.7. Ohjaaja: Mikko Kivinen Alapitkän kesäteatteri, Räsäläntie 3, 71910 Alapitkä: Hulabaloo: 1.7. klo 17, klo 19: 3.7., 4.7., 5.7., 8.7.(klo 13 ja 19), 10.7., 11.7., 15.7. (klo 13 ja 19), 17.7., 18.7., 19.7. klo 13: 21.7., 22.7. Ohjaus Olavi Lyytikäinen. Katsomo on katettu. Korpiteatteri Varpaisjärven Korpijärvellä, Rautavaarantie 2090 (tie 582) Viisi naista kappelissa: klo 19: 27.6., 28.6., 1.7., 5.7., 6.7., 8.7. (klo 13 ja 19), 11.7., 15.7. (klo 13 ja klo 19), 19.7., 20.7., 22.7. (klo 13 ja 19), 26.7., 27.7., 29.7. (klo 13 ja 19). Ohjaus: Matti Pajula Esitykset sisätiloissa. Tiedot ja varaukset klo 9-18 puh. 0400 743 456 Väärnin Pappila: Juhani Aho: Papin rouva. Esitykset 15.6.–1.7. Tiedustelut haja- ja peruutuspaikoista info@vaarninpappila.fi, 050 330 3389, www.vaarninpappila.fi Teatteri Norsu, Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2 ”Kymmenen tikkua laudalla”: 13.5. klo 15, 15.5. klo 18.30, 17.5. klo 15, 22.5. klo 18.30, 27.5. klo 15. puh. 046 840 8522. Konolanmäen kesäteatteri Konolanmäen kyläpirtti Mehtolassa klo 19. Kalle Aaltosen morsian: 6.7., 8.7., 11.7., 13.7., 15.7., 18.7., 20.7., 21.7., 22.7. Vieremä, Kyrönniemen kesäteatteri: Hella Wuolijoen Entäs nyt Niskavuori: klo 19: 25.7., 27.7., 29.7., 1.8., 5.8., 8.8., 10.8., 12.8.(klo 13).Varaukset p. 040 726 1040 tai 0400 718 826. Pielavesi: Viisas elää vähemmällä: 30.6. klo 19.30, 8.7. klo 13, 22.7. klo 13, 4.8. klo 19.30 Marketta Raatikainen, 0400 440 426

Näyttelyt
25.5.–30.9. Rakkaat akat Lapinlahden taidemuseossa, Lapinlahti
5.6–31.7 Eemil Halosen museossa Timo Kokko: Imagine – kuvittele, www.eemil.fi, Lapinlahti
2.8.–1.9. Minna-Karoliina Heinon taidenäyttely Sonkajärven kirjaston näyttelysalissa.
16.6.–1.8. Pitempi kuin pisin matka, Tuomo Saali
6.8.–7.9. Kuvat kertovat, Taisto Pylkkänen

Kesä-elokuussa Haajaisten Koulukievarin Myllytuvassa näyttely ”Kahvikulta kaunis juoma”, Vieremä. Näyttely on avoinna sopimuksen mukaan, tiedustelut p. 040 592 9446.

Tanssit
Perinteinen Lampiinsalmen tanssilava. Tanssit joka perjantai klo 20. Esiintyjät: 8.6. Kolibri Trio, 15.6. Unikuva, 23.6. Tane ja Humppafoxi, 29.6. Laavu-orkesteri, 6.7. Duo Kasino, 13.7. Paavo Heiskanen duo, 20.7. Astra, 27.7. Kari Kuronen duo, 3.8. Duo Sami Soininen, 10.8. Euroset

Pihlajanlehti nro 1/2012

Kevätkokouksen esityslista

1 Kokouksen avaus
2 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan tarkastajan valinnat.
3 Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4 Vuoden 2011 toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
5 Vuoden 2011 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.
6 Äänivaltaisen edustajan valitseminen Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen
7 Muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai asiat, jotka johtokunta haluaa kevätkokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen nautimme Olavi Rytkösen ohjelmasta. Hän on syntynyt Sonkajärvellä ja asuu Kuopiossa. Suomalainen toimittaja ja ohjelmayrittäjä Rytkönen on tunnettu lukuista savon murteelle kääntämistään sarjakuvista ja muista savonnetuista teksteistä. Lisäksi oma virkistystoimikunta esittää yllätysohjelmaa. Kokouksessa annetaan ilmainen seuran pinssi niille, jotka eivät saaneet sitä syyskokouksessa. Pinssia myydään ei-jäsenille 15 e/kpl. Ruokana tarjotaan perinteisesti tirripaistia, talkkunaan, leipää, juomaa, kahvia ja pullaa. Vegetaristeille kasvispiirakka 5 e/hlö.Sitovat ilmoittautumiset 2.3. mennessä Anja Laukkanen: anjaliisalaukkanen@ hotmail.com, puh. 050 5900 185 tai Anja Sahrakorpi: anjasahrakorpi@hotmail.com, puh. 050 912 6605. Samalla ilmoitetaan, jos on erikoisruokavalio. Ilmoitautuneille laitamme valmiiksi nimilaput, joten pystymme paremmin tutustumaan toisiimme. Jos ei ole ehtinyt ilmoittautua, niin toki kokoukseen voi tulla. Seura sponsoroi jäsenien ruokaa 5 e/hlö eli jäsenille 10 e/hlö ja ei-jäsenille ruoka maksaa 15 e/hlö. Vuoden 2012 jäsenmaksu 15 e maksetaan seuran tilille FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 990) tai kevätkokouksessa. Tervetulloo jäsenet ja muutkii oekeet ihmeeset!

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2011

Johtokunta ja toimihenkilöt
Johtokunta: Kaija Pulli pj., Ensio Leskinen varapj. Leena Vatanen siht., Anja Laukkanen, Marja Pasanen, Pekka Rusanen virkistys, Aimo Ollikainen isäntä, Anja Sahrakorpi emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri ja rahastonhoitaja. Annikki Partanen jatkoi kirjanpitäjänä. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Toiminnantarkastajina toimivat Eila Karvinen ja Marja- Leena Lohiranta. Varalla oli Pirkko Jaatinen. Syyskokouksessa 2009 valittu juhlatoimikunta seuran 40-vuotisjuhlia varten kokoontui kaksi kertaa. Toimikuntaan kuuluivat: Kaija Pulli pj., Tellervo Ukkonen siht., Marjatta Harju, Anja Laukkanen, Simo Ronkainen, Juhani Ruotsalainen ja Aimo Ollikainen.

Jäsenasiat
Maksaneita jäseniä oli 195, kannattajajäseniä kahdeksan ja piällysmiehiä 9, joten rekisteröityjä jäseniä 212. Seuran jäsenmaksu oli 15 e/vuosi ja kannattajajäsenmaksu 80 e. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2011 tuli 24 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo vuoden lopussa oli 5.908,11 euroa.

Pihlajan lehti
Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia.

Kevätkokous
Kevätkokous pidettiin 5.3. Hotelli Haagassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja samalla vietettiin seuran 40-vuotisjuhlaa. Juhlapuhujana oli Eduskunnan I varapuhemies, seuran piällysmies Seppo Kääriäinen. Muita esiintyjiä olivat: oopperalaulaja Raimo Mero, opettaja Eino Kaikkonen ja Simo Ronkainen. Toimittaja, perustajajäsen Maija Kauppinen kertoi seuran historian ja muutkin jäsenet muistelivat menneitä. Perustajajäsen Annikki Hartikainen nauratti juhlayleisöä hauskoilla kertomuksilla ja lahjoitti seuralle Hartikaisten sukukirjan. Suomen Kotiseutuliiton ansiomerkin saivat perustajajäsenet: Annikki Hartikainen, Hilkka Hurskainen, Eila Karppinen, Eino ja Ulla Keränen sekä Ensio Leskinen, Juhani Ruotsalainen ja Anja Sahrakorpi. Suomen Kotiseutuliitto ja Savon Kielen Seura lähettivät adressin. Muistosanoja lausui Helsingin Rantasalmi-Seuran pj. Seppo Hartikainen ja Kiuruvesi Seuran pj. Maila Ovaska. Lopuksi tarjottiin juhlaillallinen. Paikalla oli 120 juhlavierasta. Seura sponsoroi jäsenten ruokaa 7 e/jäsen.

Syyskokous
Syyskokous pidettiin Ristola-yhteisön tiloissa 19.11. Kokouksessa valittiin 2012 seuran puheenjohtajaksi Kaija Pulli. Erovuorossa olivat Kaija Pulli, Ensio Leskinen, Aimo Ollikainen, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Kaikki erovuoroiset valitttiin jatkamaan. Entiset Anja Laukkanen, Anja Sahrakorpi, Marja Pasanen ja Pekka Rusanen jatkavat. Toiminnantarkastajiksi valittiin Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta.Varalle valittiin Kaarina Jokelainen. Musiikkia esittivät Noora Venetvaara ja Erla Pulli. Vietettiin pikkujoulua, laulettiin joululauluja ja joulupukki kävi. Tarjottiin glögiä, piparkakkuja, mykyrokkaa, kahvia ja emäntien leipomia joulutorttuja. Pidettiin arpajaiset. Palkintoina oli Ruotsin risteilyjä, ostoskoreja ym. hyviä palkintoja. Paikalla 80.

Retket
Helsingin kaupunginteatterissa 7.5. katsomassa ”Täällä Pohjantähden alla 2011”. Mukana 50. Seura tarjosi jäsenille väliajalla pullakahvit. Teatteriretki Tampereen työväen teatteriin 24.9. ”Anna-Liisa”. Ruokailu Ravintola Nataliessa. Mukana oli 50 jäsentä. Seura sponsoroi jäseniä 5 e/jäsen.

Tiedotus
Seuran www.yla.savonseura.fi pidettiin ajan tasalla. Yläsavolaisiin seuroihin, tapahtumiin ja medioihin on pidetty yhteyttä. Kaija Pulli ja Tellervo Ukkonen osallistuivat Juhani Ahon 150-vuotisjuhlaan Helsingin yliopistossa. Museovirastolta ja Suomen Kulttuurirahastolta haetiin apurahaa seuran historiikin kirjoittamista varten. Apurahoja ei myönnetty. Helsingin Rantasalmi-Seuraan, Helsingin Savonlinna-Seuraan, Kiuruvesi-Seuraan, Savon Kielen seuraan ja Suomen Kotiseutuliittoon on pidetty tiivistä yhteyttä. Seura kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon. Kaija Pulli edusti seuraa Turun kotiseutupäivillä. Yläsavolaisiin sekä valtakunnallisiin lehtiin ja radioihin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia sekä haastatteluja tehty, varsinkin 40-vuotisjuhlan yhteydessä. Seuran adresseja on lähetetty merkkipäivinä mm. piällysmies Olavi Martikaiselle ja jäsenille merkkipäivän johdosta. Piällysmies Tatu Miettisen muistotilaisuuteen osallistuttiin savolaisten laululla ja muistokukilla. Joulukortteja on lähetetty seuraa tukeneille henkilöille. Kiitos kaikille tukijoille! Teksti Kaija Pulli

Olavi Rytkösen “Sukellus savolaisuuteen” -show
On viäräleukaista savolaista stand-uppia ja interaktiivista hulluttelua sisältävä mieltäkeventävä hupikkisessio. Mistä aineksista Asterixin savontaja, radioääni, toimittaja ja paljon muuta puuhastellut Olavi Rytkönen on rakennettu? Kuinka kävi miehen Raumalla? Mitä Vuplake tarkoittaa? Ovatko savolaiset niin kielitaitoisia kuin kerrotaan? Missee on Vänninmäkj? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastataan Olavi Rytkösen puolituntisessa, joka todistaa vääräksi väitteen etteivätkö savolaiset osaisi nauraa myös itselleen.

Johtokunnan järjestäytymiskokous 17.1.2012
Johtokunta on kokoontunut ja päättänyt johtokuntalaisten vastuista. Vastuualueet ja yhteystiedot löydät viimeiseltä sivulta. Mietittiin seuran 2012 toimintaa, retkiä ja taloutta.

Tampereen Työväen Teatteriretkestä 24.9.2012
Vierailimme TTT:ssa katsomassa kuopiolaisen Minna Cantin näytelmää Anna-Liisaa.Esitys oli koskettava ja musikaalinen anti erittäin korkeatasoista. Ravintola Natalian ruoka maistui ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa olisit saanut olla mukana.Kiitos retken järjestäjille ja mukanaolijoille.

Tulevia tapahtumia:
Tervetuloa tutustumaan uuteen musiikkitaloon pe 20.4. klo 16 Kevätkausi huipentuu Viipurin Lauluveikkojen 115-vuotiskonserttiin. Mieskuorolaulua vuodesta 1897. Solisteina ovat Jaakko Ryhänen ja Taina Piira. Mukana ovat myös Lahden Nuori Sinfonia sekä veljeskuoro Karjalan Laulu-Veikot Lappeenrannasta. Konsertin juontaa Seppo Hovi. Konsertti on loppuunmyyty. Seura on varannut 50 lippua ja ne myydään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinta kaikille 25 e/lippu. Liput varataan: anjaliisalaukkanen@hotmail.com ja puh. 050 5900 185 tai anjasahrakorpi@hotmail.com ja puh. 050 912 6605 sekä maksamalla lippu Ylä-Savon seuran tilille FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 220). Ilmoittautuminen on sitova. Seura laskuttaa lunastamattomat liput. Liput jaetaan musiikkitalon aulassa klo 15.30 lähtien. Liput voi myös lunastaa kevätkokouksessa.

Tervetuloa seuralaiset keväiseen Tallinnaan la 5.5.
Nyt Sinulla on oiva tilaisuus tutustua vanhaan Hansa-kaupunkiin bussilla ja kiireettömästi. Mukana opas, joka kierrättää meitä Vanhan kaupungin ihmeisiin. Lisäksi vierailemme KGB kahvila-museossa, jossa ruokailemme ja seuraamme hauskaa esitystä. Matkan hinta 90 e/jäsen ja 100 e/ei-jäsen. Seura sponsoroi jäsenen matkaa 10 e. Matkan hinta edellyttää minimi 38 hengen ryhmää.

Hintaan kuuluvat palvelut:
Risteilylippu 5.5. Tallinkin Starilla
klo 8.30 lähtö Helsingin Länsiterminaali (satamassa viimeistään klo 7.30)
klo 10.30 Tallinna, satamassa bussi ja opas
klo 11.15-12.30 Kävelykierros vanhassa kaupungissa
klo 12.30-15.00 Ohjelma ja ruuat KGB-kahvila-museossa vapaata aikaa
klo 16.30 bussikuljetus satamaan, bussien parkkipaikalta Mere puiesteelta (Meren puistotie)

Leninin lempimenu: perunasalaatti, rosolli, nakkimakkarat, täytetyt kananmunat punaisen kaviaarin kera, juustotäytteiset kinkkurullat, piirakat, turskan maksa-salaatti leivän kera, kuorrutettu jäätelö, tee neuvostoliittolaisten lisukkeiden kera, Vodkasnapsi toverin tapaan tai Soviet Šampanskoje-lasillinen. Ohjelma: Hauska huumoripitoinen non-stop painotteinen. Yleisökin pääsee mukaan nauramaan ja pitämään hauskaa. Museokierros palauttaa menneet ajat mieleen.

Sitovat ilmoittautumiset syntymäaikoineen 23.3. mennessä Leena Vatanen: leenaliisa.vatanen@luukku.com, puh. 044 0290 971 tai Anja Sahrakorpi: anjasahrakorpi@ hotmail.com, puh. 050 912 6605. Matka maksetaan seuran tilille FI17 5780 0740 0004 06 (viitenumero 440). Kevätkokouksessa saa lisätietoja ja matkan voi varata. Peruuttamattomat matkat seura laskuttaa. Mukana tulee olla passi tai muu virallinen henkilötodistus. Kukin maksaa matkavakuutuksensa itse. Kannattaa hankkia Eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelan toimistosta.

Syyskokousuutisia
Johtokunta ja toimihenkilöt näkyvät jo 2011 toimintakertomuksessa ja yhteystiedot viimeisellä sivulla. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 hyväksyttiin. Jäsenmaksu on edelleen 15 e/jäsen/vuosi. Kannattajajäsenmaksu 80 e.

Lehtiaineistoa kaivataan
Lähettäkää Pihlajanlehteen aineistoja; juttuja, savolaisia sananlaskuja, vitsejä omakohtaisia kertomuksia lapsuuden ajoilta, tarinoita ym. Aineistot mielellään kaijapulli@yahoo.com Voi toki paperilla ja käsinkirjoitettujakin juttuja lähettää. Varsinkin kulttuuripalstalle lähettäkää yläsavolaisista tapahtumista. Tässä yksi savolaisjuttu: Bussilastillinen Marttoja tuli Kuopion torille. He ihailivat kovasti torin antimia etenkin vihanneksia. Toinen Martta sanoi toiselle: ”Kato munakoisoo!” Johon toinen Martta hihkasi: ”Herätä se!” Terv. Malmin Martta

Haapsalun kylpylämatka lokakuussa
Ohessa Pekan ehdotus syksyn ohjelmalle teatteriretken sijaan kylpylään. Ilmoita halukkuutesi pekka.rusanen@netti.fi tai puh. 041 501 7924. Voimme kysellä halukkaat jo kevätkokouksessa. Tässä Kylpylä Laineen tarjous:
7-päivän hoitopaketti (su-su)
* majoitus 2-hengen standard-luokan huoneessa
* täysihoitoruokailut: 7 kpl aamiainen, 6 kpl lounas, 7 kpl päivällinen
tai puolihoitoruokailut: 7 kpl aamiainen, 6 kpl lounas
* aamu-uinti klo 6-8 (avoinna myös löylysauna)
* aamuvoimistelu ma-la klo 7.30
* lääkärintarkastus (su iltana tai ma aamulla)
* 12 -18 hoitoa lääkärin kanssa tehdyn hoito-ohjelman mukaan (hoitopäivät ma-la)
* sauna ja uima-altaan käyttö klo 13-22 (paitsi treenausten aikana, tarkemmat tiedot kylpylässä)
Uudistettu saunaosasto-löylysauna, aromaattinen höyrysauna, infrapunasauna (infrapunasaunan ajat varattava etukäteen), 20 x 5m uima-allas, poreallas ja lepoalue kauniilla merinäköalalla. Suomea ja ruotsia puhuvan kylpyläoppaan palvelut kylpylässä. Hoitopaketin hoidot: klassinen hieronta 25 min, Haapsalun mutahoito15 min, yrttiporekylpy 15 min, vedenalainen manuaalinen tai automaattinen hieronta 15 min, sähköhoito 5-15 min, parafiinihoito10-20 min, inhalaatio10 min, suolahoito 30 min, Hydro-Jet hierova vesivuode 20 min, musiikkihoito 25 min, valohoito 25 min, jalkojen pyörrekylpy 15 min, Charcot-suihku 10 min, venytyshoito 10-15 min, lääkintävoimistelu tai vesivoimistelu ryhmässä 20 min. Hotellihuoneen käyttö tulopäivänä alkaen klo 15 ja huoneen luovutus lähtöpäivänä klo 12 menneessä. Hinta: Lokakuussa (vko 40-44), Täysihoitolla 295 e/ hlö. Puolihoitolla 280 e/ hlö+laivamatkat.

Kaija tietovisa Ylä-Savosta: Vastaukset sivulla 7.
1. Milloin Iisalmen kaupunki on perustettu?
2. Missä Pohjois-Savon kunnassa on Jyrkän lentokenttä?
3. Missä kunnassa voi patikoida Talaskankaan luonnonsuojelualueella?
4. Milloin Kiuruvesi muuttui kaupungiksi?
5. Missä kunnassa sijaitsee luonnonnähtävyys Holinrotko?
6. Missä sijaitsee Suomen Asutusmuseo?
7. Oletko käynyt Helvetinkattilassa? Mikä se on ja missä?
8. Mistä urheilusta Pielavesi on erityisen tunnettu?
9. Minkä kunnan halki kulkee Sininen tie?
10. Kuka keksi Benecolin?

Uusia jäseniä kaivataan
Tämän lehden välissä on jäsenkaavake, jonka voit antaa seurastamme kiinnostuneelle jäsenelle ja jakaa yläsavolaisissa tapahtumissa tai matkailutoimistoissa. Lisää jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä voit tilata Kaijalta. Osoitteenmuutokset ja emailit tellervo.ukkonen@elisanet.fi Email on nopea tapa tiedottaa esim. peruuntuneista retkipaikoista.

Puheenjohtajan palsta: Presidentti vaihtui
Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä kumpi meillä on seuraavat kuusi vuotta presidenttinä. Onko hän kokoomukselainen Sauli Niinistö vai vihreiden Pekka Haavisto? Itse en ota kantaa puoleen enkä toiseen, koska seuramme ja lehtemme on puolueeton. Vaalipaneeleja seuratessa tuli oikein ikävä entisiä aikoja, jolloin kättä väännettiin ja loan heittoa ei säästelty. Veikko Vennamon sanailut olivat jo legenda eläessään. Maaseudun pienviljelijöitä ja Karjalan evakkoja puolustanut Vennamo teki pitkän ja huomionarvoisan elämäntyön heikompien puolestapuhujana. Nyt voimme käydä ihailemassa hänen patsastaan Alapitkällä. Siellä hän nyt seurailee vaalejamme. Nykyiset vaalipaneelit sujuivat sivistyneessä hengessä ja presidenttikanditaatit toimivat yhteistuumin.

Voisipa sanoa, että kenestä tahansa tulisi hyvä presidentti maallemme.Joidenkin puolueiden ehdokkaat pärjäsivät toisia huonommin ja joidenkin kohdalla se oli aika yllättävää. Nyt haetaan uudenlaista globaalista Suomea. EU:n kautta pitää tuntea politiikan koukerot, osata mennä puolelta toiselle, olla kielitaitoinen ja edustava. Sitähän nämä useimmat edustajat toki olivat. Heillä on kokemusta maamme politiikan kiemuroista sekä Euroopan ja Euroopan ulkopuolisten maiden asioista.

Viime eduskuntavaalitaistossa tuli vaan mieleen, että minkä maan vaaleja ollaan käymässä. Joskus Kreikka, Irlanti, Italia ym. taloudellisissa vaikeuksissa olevat maat nousivat liian tärkeiksi. Tuntui, että oma maa unohdettiin kokonaan. Kyllä meillä Suomessakin puutetta ja köyhyyttä löytyy. Monet vanhukset, vammaiset ja lapsiperheet elävät lähes köyhyysrajan alapuolella. Itse aloitin 1.8. osa-aikaeläkkeen ja olin aika yllättynyt puolieläkkeeni pienuudesta. Vaikkakin käyn vielä 3 pv/vko töissä, niin kuukausiansiot putosivat aika lailla, vaikka työsarkaa on ollut 40 vuotta. Ihmetellä täytyy, miten ne naiset esim. jotka ovat olleet kotona lapsikatrastaan ja talouttaan hoitamassa pärjäävät leskeksi jäätyään. Helsingissä on niin suuret vuokrat, etten minä ainakaan pystyisi niitä maksamaan. Ainoastaan yksi presidenttiehdokas puuttui ylisuuriin eläkkeisiin. Olemmeko me menossa takaisin luokkaeroihin? Tätä sopii miettiä. Kuten sitäkin, että miksi meillä on paljon nuoria syrjäytyneitä.

Nuorten työkyvyttömyys on yhteiskunnallinen ongelma ja taloudellinen rasite. – 3400 nuorta työkyvytöntä maksaa yhteiskunnalle yhtä paljon kuin 34 000 yli 55-vuotiasta työkyvytöntä, sanoi työministerimme Lauri Ihalainen. Tätä asiaa ei kovin paljon puitu vaalikeskusteluissa. Sille pitää tehdä jotain. Ehkä yhteiskunnan on lopetettava liiallinen vaatiminen ja holhous. Opiskelusta ja työnteosta ei saa tehdä elämää kaikkiviepää sairautta ja tavoitteita ei saa asettaa liian korkeiksi. Ei meistä kaikista ole tähän kireään oravanpyörään.

No mennäänpä mukavimpiin asioihin. Tulkaapa kevätkokoukseen, kun saamme savolaisen esiintyjän Olavi Rytkönen huastelemmaa meelle ihan oekeeta kieltä. Muistakaa ilmoittautua retkille, joita johtokuntamme ahkerat virkistystoimikuntalaiset ovat järjestäneet. Kirjoitan vielä yhden lehden ennen kesälomia, johon laitan nuo Ylä-Savon kesätapahtumat. Muistakaa jakaa noita jäsenkaavakkeita ja lehtiä Savossa käydessänne. Oikein mukavaa talvea ja nähdään kokouksessa ja retkillä. toevoo teejän puhheenkulettaja Kaeja

In memoriam Tatu Miettinen 15.10.1930-30.11.2011
Hän syntyi Lapinlahdella. Miettinen valmistui Helsingin yliopistosta 1958 lääkäriksi ja työskenteli lähes koko uransa ajan Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Muiden tehtävien ohella Miettinen keskittyi erityisesti tutkimukseen ja oli maailman johtavia kolesteroliaineen-vaihdunnan tutkijoita. Tämä työ johti Benecolin tuloon markkinoille ja myös muiden kolesterolia alentavien keinojen käyttöönottoon. Tatu kuoli auto-onnettomuudessa Thaimaan Phuketissa. Hän sai Matti Äyräpään palkinnon vuonna 1984.

Tatu Miettinen valittiin seuramme piällysmieheksi 3.11.1996. Kunniakirjan ja seuramme viirin hänelle luovutti silloinen puheenjohtaja Lassi Kettunen. Myöhemmin hänelle luovutettiin myös piällysmiesmitali. Piällysmiesjuhlatilaisuudessa Tatu esitelmöi Benecolista ja sydänsairauksista. Näistä ansioista hän on tunnettu maasamme ja maamme rajoen ulkopuolellakin.

Eläkkeelle jäätyän Tatu yhdessä vaimonsa Terhikin kanssa oli tuttu näky seuramme kevät- ja syyskokouksissa sekä retkillämme. Vielä viime syksynä hän oli mukana teatteriretkellämme Tampereen Työväen Teatterissa Anna-Liisaa katsomassa. Leppoisan ja vaatimattoman olemuksen ansiosta hän oli pidetty seuralainen. Nyt hän on poissa ja seuraamme täyttää tyhjyys. Meillä on vain muistomme lupsakkaasta savolaismiehestä. Olen itse kohdannut Tatun kolmessa eri yhteydessä: Kävin lukioni Lapinlahdella, työskentelin opiskeluaikanani Tatun alaisuudessa Meilahden sairaalan sisätautiosastolla ja nyt Ylä-Savon seuran aikana hän tuli erityisen tutuksi.

Tatu siunattiin sateisen koleana päivänä Hietalahden uudessa kappelissa. Tilaisuus oli lämmin ja kotoinen. Seuramme puolesta kukkatervehdyksen laskivat Aimo Ollikainen, Kaija Pulli, Simo Ronkainen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Muistotilaisuudessa lauloimme savolaisen laulun Simon säestyksellä. Tuemme omaisia surussa ja seuramme on ylpeä siitä, että meillä oli kunnia tuntea professori, piällysmiehemme Tatu Miettinen. Teksti Kaija Pulli

Tietovisan vastaukset:
1. 1891
2. Sonkajärvellä
3. Vieremällä
4. 1993
5. Rautavaaralla
6. Lapinlahden Alapitkällä
7. Hieno rotkomainen nähtävyys Varpaisjärven Petäyskylässä.
8. Lentopallosta
9. Keiteleen
10. piällysmiehemme, professori Tatu Miettinen

Kulttuuripalsta: Kuhmon festivaali alkaa Iisalmen kulttuurikeskuksesta la 14.7. Georges Bizet´n säveltämä Carmen-oopperan konserttiversio. Festivaalit jatkuvat Kuhmossa 15.-28.7.

Ylä-Savon seura ry:n johtokunta ja toimihenkilöt 2012 Johtokunta:
Kaija Pulli, puheenjohtaja puh. 040 513 1925, kaijapulli@yahoo.com, Urputie 14 H, 00410 HELSINKI
Aimo Ollikainen, varapuheenjohtaja puh. 045 262 9515,
aimo.ollikainen @kolumbus.fi, Ukkotuomarinkuja 4, 00690 HKI
Leena Vatanen, sihteeri puh. 044 029 0971, leenaliisa.vatanen@luukku.com, Lokitie 44 J, 00980 HELSINKI
Anja Laukkanen, virkistys puh. 050 5900 185, anjaliisalaukkanen@hotmail.com, Eskolantie 8-10, A 4, 00720 HKI
Ensio Leskinen, isäntä puh. 0500 574 841, Notkotie 23 I 51, 00700 HKI
Marja Pasanen, emäntä puh. 040 847 9564, marja.pasanen@elisanet.fi, Nahkiaisentie 21 A, 01480 VANTAA
Pekka Rusanen, virkistys puh. 041 501 7924, pekka.rusanen@netti.fi, Äimäkuja 5, 01260 VANTAA
Anja Sahrakorpi, virkistys puh. 050 912 6605, anjasahrakorpi@hotmail.com, Koivikkotie 20 F, 00630 HELSINKI
Tellervo Ukkonen, jäsenrekisteri ja rahastonhoitaja puh. 050 529 1630, koti 321 3746, tellervo.ukkonen@elisanet.fi, Lokitie 3 A, 00980 HELSINKI
Toimihenkilöt:
Annikki Partanen, kirjanpitäjä puh. 050 300 9385
Eila Karvinen, toiminnantarkastaja puh. 050 358 9375
Marja-Leena Lohiranta, toiminnantarkastaja puh. 044 533 7233

Pihlajanlehti nro 3/2011

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti nro 3/2011 toimittanut Kaija Pulli Pihlajanlehti vuodesta 1989

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous

Seuramme sääntömääräinen syyskokous pidetään pikkujoulun merkeissä lauantaina 19.11.2011 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä

Ennen kokousta nautitaan seuran tarjoamaa jouluglögiä ja piparkakkuja
Syyskokouksen esityslista:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään vuoden 2012 toimintasuunnitelma
4. Määrätään vuoden 2012 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus.
5. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
6. Hyväksytään vuoden 2012 talousarvio.
7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
10. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.
11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään
kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai, jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.

Johtokunnassa on päätetty, että seuralaisille jaetaan nimilaput, jotka palautetaan seuraavaa kertaa varten. Näin seuralaiset oppisivat tuntemaan toisensa nimeltä. Ilmoittautuminen viimeistään 16.11. mennesssä anjaliisalaukkanen@hotmail.com, puh. 050 5900 185 tai marja.pasanen@elisanet.fi, puh. 040 847 9564. Jäsenille näytetään seuran 40-vuotishistoria PowerPoint-esityksenä. Seuralaisia viihdyttävät Noora Venekoski (laulu) ja Erla Pulli (piano). Lisäksi laulamme yhdessä joululauluja. Juhlavuoden kunniaksi jäsenille jaetaan seuran puolesta yllätyslahja. Ohjelman jälkeen syödään mykyrokkaa ja jälkiruuaksi nautitaan kahvia ja johtokuntalaisten tekimiä joulutorttuja. Ruokailu maksaa 10 e/hlö ja kasvispiirakka vegetaristeille 5 e. Pika-arpajaiset 1 e/kpl. Pääpalkintona on monipuolinen ostoskori sekä paljon muita hyviä palkintoja. Seuralaiset voivat tuoda halutessaan arpajaisiin omia palkintojaan. Vuoden 2011 maksamattoman jäsenmaksun 15 e/henkilöjäsen voi vielä maksaa kokouksessa tai seuran tilille OP 578007-4406 sekä ostaa seuran adresseja 1 e/kpl. Lopuksi tulee joulupukki. Ota pikkujoululahja, hinta n. 5 e mukaasi pukinkonttiin, niin saat ensimmäisen joululahjan! Tervetulloo rokalle ja pikkujoolun viettoon! Voep laettoon tonttuhatun piähänsä, niin jot tulloo ihan joolunen fiilinki! Ottakee mukkaan hyviä iteoeta ens vuuen toiminalle ja retkille!

Kansanmusikaali Jaakko Teppo goes to Mallorca pe 16.12.2011 klo 19, Verkatehdas, Vanaja-Sali, Hämeenlinna Jaakko Teppo goes to Mallorca on hulvatonta jatkoa suuren suosion saaneelle Onnen Kerjäläiset -kiertueelle. Verkatehtaan lippukauppa ma-pe klo 9-19, la klo 11-16 puh. 0600 16060. Karavaani kulkee ja eukot haukkuu.Jaska, Topi, Veikko ja Hilma sekä Mikko-sika lähtevät ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille Kalevi Keihäsen järjestämälle Keihäsmatkalle. Espanjan maihinnousu tapahtuu iloisella 70-luvulla, jolloin vielä veri ja viina virtasivat vuolaasti. Jaakko Tepon ja Ismo Apellin käsikirjoittama musikaali tarjoaa luvattoman paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, viranomaisista välittämättä. Ohjaus Ismo Apell, Rooleissa mm. Ismo Apell, Johanna Heimonen, Gary Revel Jr. ja Jamppa Kääriäinen.

Tampereen Työväen Teatterin retkestä 24.9.2011

Tuhannet kiitokset hauskan retkemme järjestäjille, johtokunnan virkistyksestä vastaaville Anja Laukkaselle, Marja Pasaselle ja Pekka Rusaselle. Retki oli onnistunut ja väkeä mukana koko bussillinen. Natalian ruoka maistui ja palvelu pelasi. Minna Canth uskalsi kirjoittaa aiheesta, josta siihen aikaan vaettiin. Lapsen surma kosketti teatteriväkeä. Yksinäinen lapsi tuolloin oli suuri häpeä.

Minna syntyi 19.3.1844 Tampereella, josta muutti miehensä työn vuoksi Jyväskylään, mutta teki leipätyönsä Kuopiossa kauppiaana. Kuopiossa on hänen patsaansa saman nimisessä puistossa ja hänellä on siellä oma katunsa. Minnan taiteellinen tuotanto alkoi pääasiassa lehtori miehen kuoleman jälkeen. Minna jäi 35-vuotiaana leskeksi ja odotti silloin seitsemättä lastaan. Minna muutti Kuopioon. Lankakauppiaan ja perheen pyörittämisen keskellä hän kirjoitti 10 näytelmää ja seitsemän pitkää novellia, kertomuksia, puheita ja lehtiatikkeleita. Minnan salongissa Kattilassa kirjailijat vaihtoivat kuulumisia ja ajatuksia. Aiheina olivat mm. naisten ja työväestön asema, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, raittiusaate, koulutus ja kulttuuri. Anna Liisa jäi Minnan viimeiseksi näytelmäksi. Hän kuoli sydänkohtaukseen vain 53-vuotiaana.

TTT:n näyttelijät olivat hyviä ja laulu kaikui sekä tanssi sujui. Mukana oli myös Tanssiteatteri Tsuumin tanssijoita. Mika Honkasen esittämä Husso, Mikon äiti esiintyi äärettömän hienosti. Sirkka Peltolan ohjaus oli vertaansa vailla ja Pauli Hanhiniemen laulut soivat puhtaasti. Tampereen Työväen teatteri juhli tänä vuonna 110-vuotijuhlaansa. Anna Liisa –näytelmä oli hyvin onnistunut valinta.

"Koskettavaa teatteria, jossa musiikillinen maailma on upeasti yhtä rankan aiheen ja se syvän käsittelytavan kanssa." - Pertti Julkunen, Uutispäivä Demari
"Painavaa salaisuutta kantavan "hyvän tytön" painajainen ryöppyää katsomoon niin voimallisesti, että parhaimmillaan sitä huomaa ojentautuvansa näyttämöä kohti. Sydän hakkaa, hengästyttää. - Komea juhlaesitys." - Marika Riikonen, Hämeen Sanomat
"Upea kokonaistaideteos, jossa kaikki osa-alueet hitsautuvat yhteen. Visuaalisuus ei peittänyt tarinaa, vaan se nousi esiin kristallinkirkkaana." - Katariina Fleming, Pohjalainen
"Sirkku Peltolan uusi toteutus maistuu tuoreelta. Kansanmusikaalina se tekee heti irtioton teoksen monista aiemmista tulkinnoista. - Vaikuttava esitys, joka jätti ensi-iltakatsojiin jälkiään. Toisilla se näkyi itkuisina silminä, toisilla hiljaisina mutta lujina ilmeinä." - Tero Hautamäki, Ilkka
"Näyttämökuva elää, hengittää ja lumoaa. Musikaalina Anna Liisa on vertaansa vailla olevan karu ja siksi myös tehokas teos." - Lauri Meri, Helsingin Sanomat
"Visuaalisesti komea." - katsoja Petri Välimäki, Aamulehti
"Vaikka tiesin tarinan, silti se kosketti." - katsoja Salla Paajanen, Aamulehti
"Mikä lopulta kaikesta jää käteen, on Suvi-Sini Peltolan rakkaudella rakentama Anna Liisa. Rooli on niin vahva ja kaunis ja kiertyy loppua kohti kaikesta armoa anovan ihmisen sikiöasentoon, että sattuu. Nyt tulee tunne, että Anna Liisa pääsee kurkottamaan aikaan, jolloin asioista voidaan vihdoin puhua." - Anne Välinoro, Aamulehti
"Yksikään esitys ei ole aiemmin pyörinyt päässäni seuraavana päivänä.TTT:n juhlanäytelmä on aivan uskomattoman vaikuttava. Tunnelma intensiivinen, aito ja suorastaan vangitseva.Esitys oli täydellinen. Erityiskiitos lahjakkaalle Suvi-Sini Peltolalle. Suosittelen kaikille teatterin ystäville." - Ihastunut, Aamulehden Tekstarit-palsta 5.9.2011
"Anna-Liisassa uusi ja vanha kohtaavat kiinnostavasti ja se on komea jatkumo suomalaiseen, omista juurista ponnistavaan musikaaliperinteeseen." - Jussi Kareinen, Keski-Pohjanmaa

Kiitos myös keväisestä teatteriretkestä Kansallisteatteriin. ”Pohjantähti 2011”. Mukana oli 50 seuralaista. Väliajalla seura tarjosi pullakahvit.

Pekan pikkutuhma vitsi
(älä ota todesta) Luostarissa oli aina keskiviikkoisin nunnien saunapäivä, mutta eräänä keskiviikkona munkit erehtyivät viikonpäivistä ja menivät saunaan, kun he riisuintuivat pukuhuoneessa, kuulivatkin saunasta naisten ääniä Munkit pelästyivät, että mitä nyt tehdään he päättivät tekeytyä uimaaltaan reunoille patsaiksi. Kohta nunnat tulivatkin uimaan ja menivät vielä takaisin saunaan, jossa he alkoivat keskustella patsaista yksi kertoi, että patsaisiin oli laitettu hyvät naulat varmaan pyyhkeitä varten, toinen kertoi laittaneensa siihen pyyheliinsa, kolmas kysyi että huomasitteko, kun sitä puristeli niin siitä tuli "hoitoainetta".

Pohjalaisen Tapion vitsi
Pohjanmaalla äiti meni kirkkoon lapsensa kanssa ja samalla imetti häntä.Yht´äkkiä kirkon kellot alkoiva soida. Lapsi sylkäsi tissin suustaan ja hihkaisi: ”Perkeles, notta mä säikähdin.”

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan
Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Antakaa niitä tuttavillenne, niin saamme uutta verta seuraamme. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630 tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Laittakaa siksi nimenne kaavakkeeseen, että tiedämme kuka on ollut aktiivinen jäsenhankkija. Ilmoittakaa Tellervolle: osoitteen ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Emal-osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikä et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Toki uudelleen voi aina liittyä seuraan.

Tervehdys valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä kultturipääkaupungista Turusta 29.7.2011
Vuoden päivien teemana oli Eurooppalainen kulttuuri Suomessa. Päivä oli helteisen kuuma ja aurinko helotti täydeltä taivaalta. Päivien avajaisia vietettiin historiallisella Vanhalla suurtorilla. Väkeä oli tori täynnä. Avajaispuheen piti Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen. – Jokakesäiset Valtakunnalliset kotiseutupäivät on kotiseututoiminnan vuoden huipentuma. Siellä vieraat keskustelevat, verkostuvat ja tutustuvat isäntäalueen erikoisuuksiin, täsmensi Kukkonen. Turun kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve. Hän kertoi Turun keskiaikaisesta 1200-luvulta lähtien polveutuvasta historiasta, jossa Aura-joella oli ratkaiseva merkitys. Juontajina toimivat Turun poika Oskari Mäkelä ja Turun flikka Emmi Pikkujämsä. Vuosikokouksessa professori Pekka Laaksonen valittiin jatkoon puheenjohtajaksi. Tarja Raninen-Siskonen toi edellisvuoden terveiset Joensuusta. – Kotiseutu ei ole vain paikka, maisema tai näköala. Se on syvintä itseämme, kertoi Joensuu viestin tuoja. Avajaissävelet soitti turkulainen kansanmusiikkiyhtye Hulla Hó. Vuosikokous pidettiin maamme vanhimmassa koulussa Katedralskolanissa. Siellä käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin liiton valtuustoon jäsenet.

Vuoden kaupunginosaksi valittiin Someron Häntälä. Valinnan kriteeri oli se, että kaupungin osa voi olla myös maaseutumainen asuinpaikka. kaupunkilaiset ovat aktiivisia ja ovat toimineet kiitettävästi kyläkoulun säilyttämiseksi. Vuoden kotiseututeko oli Tuusula-Seuran kulttuurikierros. Kierros koostuu yhdeksästä sotilashistoriallisesti merkittävästä kohteesta, jotka kaikki liittyvät myös Tuusulan kunnan kehitykseen. Tähän voi tutustua ww.tuusula.fi/museot/kotiseutupolut tai mennä henkilökohtaisesti siellä käymään. Käpylä-Seura sai kunniamaininnan vanhusten huollosta. Seura on järjestänyt tempauksen, jossa vapaaehtoiset ovat auttaneet vanhuksia ostosten teossa. Vuoden parhaat kotiseutupolut ovat Mäntsälässä. Mäntsälä Seura on koonnut koko pitäjän kattavan 18 kotiseutupolun reitistön ja hienon tietopaketin Mäntsälästä. Lopuksi jaettiin ansiomitelleja aktiivijäsenille. Kotiseutuliiton mitalleja on uudistettu. Kotiseututyön ansiomitali säilyy edelleen korkeimpana tunnustuksen osoituksena. Niiden lisäksi liitto jakaa kultaisia, hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä. Uudet ansiomerkit korvaavat Kotiseututyön mitalin ja Kotiseututyön ansiomerkin. Eri seurojen kanssa pohdittiin kotiseututyön merkitystä ja seurojen toiminnan aktivoitumista. Esille nousi kysymys, että onko kotiseututyö harrastusta vai edunvalvontaa – ja kenen edun. Missä kulkee kotiseututyön ja paikallispolitiikan raja – onko sitä? Pitääkö aina vastustaa jotakin? Varmaa ratkaisua ei löynyt eli kukin seura miettii omia arvojaan ja seuransa toimintaa. Päivän piipahduksesta jäi hieno maku ja Turku kulttuuripääkaupunkina ja keskiaikaisena kaupunkina on aina katsomisen arvoinen paikka.

Savolaismielinen tietokilpailu
1) Mitä mielestäsi tarkoittaa seuraava adjektivi hualakka?
a) haaleahko
b) helteinen
c) vaalea

2) Entäs adjektiivi hötterö?
a) hölmö
b) homoilija
c) hajamielinen

3) Entäs verbi ihostella?
a) imeä
b) olla imelä
c) rakastella

4) Entäs Soinin vaalivoitto jytky?
a) perussuomalaisten oma ideologia
b) räjähdys
c) jämäkkä

5) Mitähän verbi kaelottoo mahtaa tarkoittaa?
a) puhua kitalaella
b) huutaa kovaäänisesti
c) olla vastahankaan

6) Entäs substanttiivi kapelo?
a) puute
b) kaappi
c) työpöytä

7) Millainen ihminen mielestäsi on kiikkutuolikas?
a) kirvesmies
b) eläkeläinen
c) laiska

8) Mitä mielstäsi verbi koekelehtia tarkoittaa?
a) eksyä
b) hullun laella männä
c) kävellä epävarmasti

9) Entäs mitähän mahtanee tarkoitaa sana kolomihuaralla?
a) kolmihaaraista kyntelikköä
b) 3-sormista kättä
c) viljan joutuma-aste

10) Mikä on substanttiivi konkkaluu?
a) karhun kyrpäluu
b) häpyluu
c) sian leukaperät

11) Millaisessa olotilassa ollaan, kun ollaan kökässä?
a) tehdään töitä yhdessä
b) ollaan humalassa
c) ollaan riidoissa

12) Mikä on mahapaeta?
a) pikkuinen paita
b) vatsakalvo
c) vatsakas ihminen

13) Mitä substanttiivi mualima mahtanee tarkoittaa?
a) maailma
b) maapallo
c) ilmanpaine

14) Mitähän tehdään silloin kuin muhitellaan?
a) harrastetaan seksiä puskassa
b) juorutaan naapurista
c) suunnitellaan

15) Mitä verbi peepoota tarkoittaa?
a) ottaa aurinkoa
b) ottaa pilveä
c) kiukutella

16) Millainen ihminen mielestäsi on silimipaska?
a) pittaamaton häirikkö
b) rikollinen
c) pahamainen rosvo

17) Mitä tehdään, kun työkytellään?
a) teititellään
b) ei pidetä ihmisestä
c) ollaan, kun ei homattais ollenkaan

18) Mikä on tärrä?
a) tärpätti
b) tärkeä persoona
c) naisen puvussa käytetty tärkätty kaulun/hihansuut

19)Mitä verbi villastoo tarkoittaa?
a) käyttää villasukkia
b) rakastella
c) viljan tuulettuminen

www.yla-savonseura.fi

Seurallamme on www-sivut. Käykääpä katsomassa ja toiveet sekä kirjoitukset lähetetään pj. kaijapulli@yahoo.com tai puh. 040 513 1925.

Uusia jäseniä kaivataan Ylä-Savon seuraan Jäsenkaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Antakaa niitä tuttavillenne, niin saamme uutta verta seuraamme. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle, Lokitie 3 A, 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630 tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Laittakaa siksi nimenne kaavakkeeseen, että tiedämme kuka on ollut aktiivinen jäsenhankkija. Ilmoittakaa Tellervolle: osoitteen ja puh. numeromuutokset ja jos ette enää kuulu seuraan. Olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneet jäsenet. Ilmoita email-osoitteesi myös Tellervolle. Emal-osoitteiden myötä voimme palvella jäseniä nopeasti esim. retkien peruutuspaikoista ym. Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa. Mikä et ole kolmena vuonna peräkkäin maksanut jäsenmaksua, niin lehti lakkaa tulemasta. Toki uudelleen voi aina liittyä seuraan.

Tietokilpailukysymysten vastaukset: 1) a, 2) c, 3) c, 4) b, 5) b, 6) a, 7) b, 8) c, 9) c, 10) b, 11) b, 12) b, 13) c, 14) c, 15) c, 16) a, 17) a, 18) c, 19) b

Pihlajanlehti nro 2/2011

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti nro 2/2011 toimittanut Kaija Pulli Pihlajanlehti vuodesta 1989

Teatteriretkelle Tampereelle la 24.9.2011

Ylä-Savon Seura ry tekee teatteriretken Tampereelle. Tervetuloa katsomaan Tampereen Työväen Teatterin 110-vuotisjuhlavuoden pääteosta, kuopiolaisen kirjailijan Minna Canthin kirjoittamaa Anna Liisaa. (kesto 2 h 30 min.) Suurella näyttämöllä.

Ohjelma:
klo 9.00 lähtö Helsingistä Kiasman edestä
” 11.30 lounas Ravintola Natalie
- alkuruoka: salaattipöytä
- pääruoka I: miedosti savustettua lohta, hollandaise-kastiketta, persiljaperunat
- pääruoka II: possunfilettä, tumma pekoni-sipulikastike, kermaperunat
- jälkiruoka: valkosuklaavaahto ja marjahilloke
- kahvi/tee
” 13.00 Minna Canthin Anna-Liisa
” 15.30 lähtö Helsinkiin Pyynikin ja Pispalan kautta
n. 17.30 paluu Helsinkiin Kiasman eteen

Voimakas ja tunteita herättävä näytelmä nyt uutena kotimaisena musikaalina

Kantaesitys 2.9.2011 Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä. Minna Canthin viimeiseksi näytelmäksi jäänyt Anna Liisa on yksi Suomen esitetyimpiä teoksia. Se on saanut yli 70 ensi-iltaa ammattiteattereissa. Anna Liisa oli uuden TTT:n avajaisnäytelmä 27.9.1901. Nyt, 110-vuoden päästä, Anna Liisa saa neljännen ensi-iltansa teatterissa, uutena kotimaisena musikaalina ja juhlanäytelmänä.

Nuori Anna Liisa on menossa naimisiin Johanneksen, talollisen miehen kanssa. Menneisyyden salaisuus painaa kuitenkin Anna Liisan mieltä. Häiden kynnyksellä hänen entinen rakkautensa Mikko tulee vaatimaan tytön kättä. Jos Anna Liisa ei suostu, uhkaa Mikko yhdessä äitinsä Husson kanssa paljastaa Anna Liisan menneisyyteen piilotetut teot. Kuuliaispäivänään Anna Liisa tekee valinnan, joka muuttaa kaiken. Kaikki tapahtuu metsän sylissä. Väljästi menneeseen Suomeen sijoittuva musikaali ei lyö miljöötä lukkoon, vaan liikkuu päähenkilöidensä psyykeen sisällä.

Anna Liisa on kertomus syyllisyyden taakasta, vastuusta ja maailman mittakaavassa yhä läsnä olevasta sukupuolten välisestä epäoikeudenmukaisuudesta. Teos on myös vahva kertomus rakkaudesta ja rohkeudesta. Työryhmän käsissä Sirkku Peltolan sovittama ja ohjaama Anna Liisa muuntuu musikaalin perinteisiä rajoja rikkovaksi teokseksi. Hannu Lindholmin lavastamana ja Marjaana Mutasen puvustamana sekä Timo Alhasen valosuunnittelun myötä Anna Liisan henkeäsalpaava visuaalinen maailma hipoo kirjaimellisesti taivaita. Tanssiteatteri Tsuumi koreografinaan Timo Saari pitää ensemblen jatkuvassa liikkeessä. Suurella näyttämöllä nähdään myös Hehkumo-bändi. Laulujen teksteistä vastaa Pauli Hanhiniemi. Päärooleissa ovat Tampereen Työväen Teatterin nuoret näyttelijät.

Sirkku Peltolan vankasta musikaaliosaamisesta kertovat hänen aiemmat musikaalityönsä, kuten kiitetyt Patukkaooppera ja Suruttomat, joka myös perustui Minna Canthin tekstiin. Sovitus ja ohjaus Sirkku Peltola, Laulujen sanat Pauli Hanhiniemi, Sävellykset Anne-Mari Kivimäki, Antti Paalanen ja Pauli Hanhiniemi, musiikki ja musiikin sovitus Hehkumo, koreografia Timo Saari, tanssi: Tanssiteatteri Tsuumi, lavastus Hannu Lindholm, pukusuunnittelu Marjaana Mutanen, valosuunnittelu Timo Alhanen, äänisuunnittelu Kalle Nytorp.

Rooleissa: Suvi-Sini Peltola (Anna Liisa), Petra Saaristo (Pirkko), Toni Harjajärvi (Johannes), Jari Ahola (Mikko), Petra Karjalainen, Jyrki Mänttäri, Mika Honkanen, Teija Auvinen, Eriikka Väliahde, Janne Kallioniemi, Harri Rantanen

Kevätkokousuutisia

Kevätkokous pidettiin Ylä-Savon seuran 40-vuotijuhlien yhteydessä Hotelli Haagassa. Paikalla oli 120 seuralaista sekä vieraita. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Puheenjohtaja kiitti Annikki Partasta hyvin tehdystä tilinpäätöksestä. Tilintarkastajat olivat tarkastaneet sen ja siihen ei ollut mitään huomauttamista. Toimintakertomus oli Pihlajanlehdessä ja se hyväksyttiin. Puheenjohtajaksi valittiin Kaija Pulli ja sihteeriksi Leena Vatanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ensio Leskinen ja Anja Sahrakorpi. Johtokunta päättää osallistujasta Kotiseutuliiton vuosikokoukseen.

Tulevia tapahtumia

Sääntömääräinen syyskokous la 19.11.2011 (HUOM! Aika on muuttunut) Ristolassa pikkujoulun merkeissä.

Uusia jäseniä kaivataan

Kun käytte kesälomilla Pohjois-Savossa, niin välittäkää viestiä seurastamme, että saamme uusia jäseniä mukaan. Puheenjohtajalta saa Pihlajanlehtiä ja jäsenkaavakkeita jaettavaksi. Jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi/jäsen. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa savolaismielinen henkilö. Seuramme nettisivuilta saat tietoa seurastamme. Vinkkejä voit lähettää puheenjohtajalle sekä Pihlajanlehteen aineistoa.

Lähetä sähköpostiosoitteesi Tellervolle!

Kenellä on sähköposti, niin lähetä se Tellervo Ukkoselle tellervo.ukkonen @elisanet.fi (ilman välimerkkiä). Sähköpostiryhmän kautta saat tietoja pikaisesti esim. retkien vapaista paikoista ym. kulttuuritietoa, kun Pihlajanlehti ilmestyy vain kolme kertaa vuodessa.

Puheenjohtaja Pullin palsta: 40-vuotisjuhlista

Kiitos kaikille, jotka olitte kanssamme juhlimassa seuramme 40-vuotistaivalta. Ennen kaikkea kiitos juhlatoimikuntalaisille ja johtokuntalaisille tarmokkaasta työstä. Työtä oli paljon, mutta tulos oli sen mukainen. Juhla aloitettiin laulamalla Savolaisen laulu. (Huom! laulun nimi on yksikössä, vaikka yleisesti puhutaan Savolaisten laulusta). Seuran pitkää historiaa juhlistettiin seuran tarjoamilla kuohuviineillä. Juhlan juontajana toimi Aimo Ollikainen. Puheenjohtaja lausui tervetuliaissanat. Eduskunnan I varapuhemies Seppo Kääriäinen käsitteli juhlapuheessaan savolaisuutta ja savolaisten sopeutumista muuttoliikkeeseen Ylä-Savosta maamme pääkaupunkiin Helsinkiin. Seuran perustamisen aikoihin savolaisuus ei pääkaupungissa ollut kovin kovassa kurssissa. Savolaisia pidettiin maalaisina ja murreta vieroksuttiin. Onneksi nykyisin murteet katsotaan rikkaudeksi ja pääkaupunkiseutulaiset eivät enää laske, että monenko polven pääkaupunkiseutulaisia sitä ollaan. - Mikä on Ylä-Savon ja pääkaupunkiseudun tulevaisuus? Ylä-Savon kuten muidenkin kehitysalueiden tulevaisuus ratkeaa elinkeino- ja yrityselämän onnistumisien myötä. Tärkeintä on optimistinen henki. Aina on epäkohtia, joita arvostellaan. Myönteinen henki ratkaisee: meille valoisan tulevaisuuden. Kyllä Savo ja savolaiset pärjäävät, kun saavat valtiovallalta oikeudenmukaista kohtelua. Loppu on omissa käsissä, valotti puhemies uskoa yläsavolaisiin. Oopperalaulaja Raimo Mero vei yläsavolaiset viehkeisiin tunnelmiin Kallaves, Kallaves -laululla. Satumaa-laulun esitti Simo Ronkainen ja Eino Kaikkonen lausui runoja. Muistelmia seuran historiasta toi Maija Kauppinen, joka toimi seuran sihteerinä 25 vuotta. Hauskoja tarinoita kertoi myös seuran perustajajäsen Hilkka Hurskainen Iisalmesta ja antoi seuralle lahjaksi Hartikaisen suvun historian. Seuraamme muistivat: Suomen Kotiseutuliitto, Savon Kielen Seura, Kiuruvesi-Seura, Helsingin Rantasalmi-Seura joka lahjoitti seuran 60-vuotishistorian. Juhla oli onnistunut ja toi monen seuralaisen mieleen muistoja menneiltä vuosilta ja muistoja myös niistä vuosista, joita saivat viettää kotiseuduillaan Ylä-Savossa. Monipuolinen ja hyvä ruoka sekä täytekakkukahvit kruunasivat juhlapäivän. Kotiseutuliiton ansiomerkit myönnettiin perustajajäsenille: Eino ja Ulla Keränen, Eila Karppinen, Annikki Hartikainen, Hilkka Hurskainen. Perustajajäsen Maija Kauppiselle merkki oli myönnetty jo aikaisemmin. Ensio Leskinen, Juhani Ruotsalainen ja Anja Sahrakorpi saivat merkit uutterasta työstään seuran hyväksi.

Tervetuloa juhlivaan Iisalmeen!

Vuonna 2011 tulee kuluneeksi 150 vuotta kirjailija Juhani Ahon syntymästä ja 120 vuotta Iisalmen kaupungin perustamisesta. Merkkivuotta juhlistetaan Iisalmessa ja Ylä-Savossa monin tavoin.
Iisalmen kaupunki 120 vuotta
Lokakuun 20. päivä vuonna 1891 on Iisalmen kaupungin perustamispäivä. Nykyinen Iisalmen kaupunki aloitti toimintansa 1.1.1970 yhdistyttyään Iisalmen maalaiskuntaan. Lisätietoa Iisalmen historiasta löydät sivulta: /Suomeksi/Kulttuuripalvelut/Historia.iw3

Juhani Ahon merkkivuosi 2011
Ylä-Savo on valtakunnallisesti merkittävässä asemassa Juhani Ahon synnyin- ja lapsuudenseutuna. Kansalliskirjailija Juhani Aho, alkuperäiseltä nimeltään Johannes Brofeldt, syntyi Lapinlahden Väärnin pappilassa 11.9.1861. Hänen isänsä oli rovasti Theodor Brofeldt, joka oli tunnettu savolaisista saarnoistaan. Lisätietoa Juhani Ahosta löydät sivulta: /Suomeksi/Kulttuuripalvelut/Juhani_Aho_150_vuotta.iw3

Juhani Ahon syntymän 150 juhlakalenteri
TOUKOKUU
17.5. Ikäihmisten olympialaiset Juhani Aho -teemalla. Iisalmen liikuntahalli.
22.5. Tanssiteatteri Minimi esittää Juhani Ahon ”Juhan” klo 19.Eino Säisä -sali, kulttuurikeskus, Iisalmi.
26.5. Lasten liikennepuiston avajaisissa Pikkukaupunki -työpaja. Työpajassa kootaan lasten Iisalmea pienoiskoossa. Työpajan järjestää lastenkulttuurikeskus. Lastu yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa.
27.5.–25.9. ”Savolaiskotien Venny” -näyttely. Venny Soldan-Brofeltin (1863–1945)teoksia. Lapinlahden taidemuseo (Miina näyttelytila), Lapinlahti
KESÄKUU
11.6. Kalamarkkinoiden yhteydessä Pikkukaupunki -työpaja lapsille. Työpajassa kootaan lasten Iisalmea pienoiskoossa. Työpajan järjestää lasten kulttuurikeskus. Lastu yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa. Iisalmen satama.
12.6. Kotiseutupäivä Juhani Aho -teemalla klo 13.00. Kyrönniemi, Vieremä
24.6. Jussin päivän puutarhajuhlat klo 19.00. Kyrönniemi, Vieremä
HEINÄKUU
3., 10. ja 17.7.Rauhanrakentajat-kuvaelma. Sanajumalanpalvelus Pyhän Mikaelinkappelissa klo 13.00, jonka jälkeen kuvaelma Rauhanrakentajat. Kesäkahvila tallipuoti avoinna. Kyrönniemi, Vieremä
5.7. klo 19, 6.7. klo 15, 12.7. klo 19, 13.7. klo 15 ja 14.7. klo 19Maarianvaaran kesäteatterinmusiikkinäytelmä ”Juhani Ahon Rautatie”.
Mansikkaniemen kesäteatteri, Iisalmi: 23.7. Räkänokkarockissa Pikkukaupunki -työpaja lapsille. Iisalmen tori.
30.7. KevytOlo Viikonloppu, kaiken kansan juhlakonsertti klo 11–14.Iisalmen kaupunki 120 vuotta. Tapahtumassa myös Pikkukaupunki-työpaja lapsille. Iisalmen tori.
31.7. Juhani Ahon perinnepursi saapuu Iisalmeen. Kaarnalaivan teko -työpaja lapsille. Iisalmen satama.
ELOKUU
12.8. Pohjan Soittokunnan konsertti. Iisalmen tori.
13.8. Karjalan Lennoston valatilaisuus. Iisalmen.
SYYSKUU
8.9. Kuperkeikkafestivaali Juhani Ahon malliin. Teemana perinneleikit ja luonto. Sankariniemen urheilukenttä, Iisalmi.
8.9. Juhani Ahon ”Rautatie”. Paisuan Tuajamateatterin vierailunäytäntö klo19. Eino Säisä -sali, kulttuurikeskus, Iisalmi
11.9. Juhani Ahon syntymäpäivän illallinen. Väärnin Pappila, Lapinlahti.
11.9–30.10. Juhlavuoden valokuvanäyttely. Kulttuurikeskus, Iisalmi
18.9. Sadonkorjuujuhla, Juhani Ahon syntymäpäivän rääppiäiset. Kyrönniemi, Vieremä
24.9. Juhani Ahon juhlaseminaari. Pääpuhujana professori Matti Klinge.
Ylä-Savossa on myös hyvin paljon muita tapahtumia. www.iisalmi.fi

Pihlajanlehti nro 1/2011

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti toimittanut Kaija Pulli Pihlajanlehti vuodesta 1989

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 5.3.2011 klo 13.00 Hotelli Haagassa, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki. Samalla vietetään seuran 40-vuotisjuhlaa alkaen klo 14.00

Kevätkokouksen esityslista
1 Kokouksen avaus
2 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan tarkastajan valinnat.
3 Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4 Vuoden 2010 toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
5 Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.
6 Äänivaltaisen edustajan valitseminen Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen
7 Muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai asiat, jotka johtokunta haluaa kevätkokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen vietetään Ylä-Savon seuran 40-vuotisjuhlaa. Juhlapuhujaksi on lupautunut eduskunnan I varapuhemies Seppo Kääriäinen. Hänet on valittu seuramme piällysmieheksi vuonna 2000. Seura on vieraillut kaksi kertaa eduskunnassa hänen kutsumanaan. Ohessa kutsu, jossa ohjelma tarkemmin. Ottakaa kutsu juhlaan mukaanne. Sitovat ilmoittautumiset 25.2. mennessä Anja Laukkanen, anjaliisalaukkanen@hotmail.com, puh. 050 5900 185 tai Tellervo Ukkonen, tellervo.ukkonen@elisanet.fi, puh. 050 529 1630. Samalla ilmoitetaan, jos on erikoisruokavaliota. Seura sponsoroi jäsenien ruokaa 7 e/hlö eli jäsenille 38 e/hlö ja ei-jäsenille ruoka maksaa 45 e/hlö. Ruoka maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä seuran tilille OP 578007-4406. Vuoden 2011 jäsenmaksu 15 e maksetaan myös seuran tilille.

Menu: tervetuliaismalja (myös alkoholiton), viher-, kurkku- ja punajuurisalaattia, suolasiikaa, ryynirieskaa ja munavoita, savolaispaistia, keitetyt perunat, puolukkasurvosta, kahvi/tee+marjakermatäytekakku, ruokajuomina jäävesi, kotikalja. Muut ruokajuomat voi itse ostaa baarista tai tilata tarjoilijalta.

Kulkuyhteydet: Elielinaukiolta lähtee bussi nro 63 (klo 12.13, 12.33, 12.53), Mannerheimintietä pitkin ja pysäkki on hotellin kohdalla. Parkkipaikkoja löytyy hyvin. Yöpyminen maksaa yhden hengen huone 79 e/yö ja kahden hengen huone 89 e/yö. Puh. (09) 5807 8386, hotel@haaga.fi, www.hotelhaaga.fi

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2010
Johtokunta ja toimihenkilöt

Johtokunta: Kaija Pulli pj., Ensio Leskinen varapj. Leena Vatanen siht., Aimo Ollikainen, Pekka Partanen ja Marja Röpelinen virkistys, Juhani Ruotsalainen isäntä, Anja Sahrakorpi emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri ja rahastonhoitaja. Annikki Partanen jatkoi kirjanpitäjänä. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Tilintarkastajina toimivat Eila Karvinen ja Anja Laukkanen. Varalla oli Viljo Ronkainen. Syyskokouksessa 2009 valittu juhlatoi- mikunta seuran 40-vuotisjuhlia varten kokoontui viisi kertaa. Toimikuntaan kuuluvat: Kaija Pulli pj., Tellervo Ukkonen siht., Marjatta Harju, Anja Laukkanen, Simo Ronkainen, Juhani Ruotsalainen ja Aimo Ollikainen.

Maksaneita jäseniä oli 170, kannattajajäseniä kahdeksan ja piällysmiehiä 11, joten rekisteröityjä jäseniä 189. Seuran jäsenmaksu oli 15 e/vuosi ja kannattajajäsenmaksu 80 e. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2010 tuli 19 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo 578007-4406 vuoden lopussa oli 7.596,66 euroa.

Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia.

Kevätkokous pidettiin 13.3. Helsingin kristillisessä opistossa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, tarjottiin tirripaistia, talkkunaa, kahvia ja pullaa. Director musices, säveltäjä Pentti Tynkkynen esiintyi ja pidettiin arpajaiset. Pääpalkintoina Ruotsin risteily, ostokoreja ym. hyviä palkintoja. Paikalla oli n. 60 seuralaista.

Syyskokous pidettiin Ristola-yhteisön tiloissa 20.11. Kokouksessa valittiin 2011 seuran puheenjohtajaksi Kaija Pulli. Erovuorossa olivat Pekka Partanen, Juhani Ruotsalainen, Marja Röpelinen ja Anja Sahrakorpi. Anja jatkaa johtokunnassa. Uusiksi jäseniksi valittiin Anja Laukkanen, Marja Pasanen ja Pekka Rusanen. Entiset Kaija Pulli, Ensio Leskinen, Aimo Ollikainen, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen jatkavat. Tilintarkastajiksi valittiin Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta. Varalle valittiin Pirkko Jaatinen. Musiikkia esittivät Heidi Leskinen ja Simo Ronkainen. Laulettiin joululauluja. Piispa Arseni valittiin seuran 2011-2012 piällysmieheksi. Kokouksessa vietettiin pikkujoulua ja tarjottiin glögiä, pipar- kakkuja, mykyrokkaa, kahvia ja emäntien leipomia joulutorttuja. Joulupukkina toimi Arvo Hyvönen. Pidettiin arpajaiset. Palkintoina olivat Ruotsin risteily, ostoskoreja ym. hyviä palkintoja. Paikalla oli n.120 seuralaista.

Helsingin kaupungin teatterissa 21.3. katsomassa ”Salaa Rakas”. Mukana 30 seuralaista. Teatteriretki Tampereelle Musiikkiteatteri Palatsiin 2.10. Mukana oli 50 seuralaista.

Seuran www.yla.savonseura.fi pidettiin ajan tasalla. Yläsavolaisiin seuroihin ja tapahtumiin on pidetty yhteyttä. Pj. ja siht. vierailivat 20.2. Helsingin Rantasalmi- seuran konsertissa. Pj. ja emäntä kävivät Pohjois-Savon liiton seminaarissa 17.2.

Seura kuuluu Suomen kotiseutuliittoon. Aimo Ollikainen edusti seuraa Joensuun kotiseutupäivillä. Yläsavolaisiin sekä valtakunnallisiin lehtiin ja radioihin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia sekä haastatteluja tehty. Seuran adresseja on lähetetty merkkipäivinä piällysmiehille Einari Vidgrén ja Tatu Miettinen, Paikallislehti Matti ja Liisa sekä jäsenille. Muistoadressi Einari Vidgrenin muistolle lähetetty. Joulukortteja on lähetetty seuraa tukeneille henkilöille. Kiitos kaikille tukijoille!
Teksti Kaija Pulli

Johtokunta on kokoontunut ja päättänyt johtokuntalaisten vastuista. Vastuualueet ja yhteystiedot löydät viimeiseltä sivulta. Mietittiin seuran 2011 toimintaa, taloutta, käytiin läpi 2010 toimintakertomus, tarkastettiin 2010 kirjanpitäjän laatimat tilikirjat. Juhlatoimikunta kokoontui johtokunnan kokouksen jälkeen ja päätti 40-vuotisjuhlan paikan, tarjoilut, ohjelman ym.

Tulevia tapahtumia:
Tule katsomaan 7.5. klo 13 tragikomediaa suomalaisuudesta
Perustuu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teokseen. Saana Lavaste ja Mika Myllyaho ohjaavat yhdessä Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle helmikuussa ensi-iltansa saavan esityksen Pohjantähti 2011. Kun ohjaajat käyvät käsiksi suomalaisuuden suureen kertomukseen, alkaa kamppailu, jollaista Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä ei ole ennen nähty. Rooleissa: Tuukka Huttunen, Katariina Kaitue, Jouko Keskinen, Elina Knihtilä, Petri Manninen, Petri Liski, Pirjo Luoma- aho, Pirjo Määttä, Taisto Reimaluoto, Tuomas Rinta-Panttila, Katja Salminen ja Kristo Salminen. Ilmoittaudu 1.4. mennessä Anja Laukkanen puh. 050 5900 185, anjaliisalaukkanen@hotmail.com ja maksamalla teatterilippusi 23 e Ylä-Savon seuran tilille OP 578007-4406. Ilmoittautuminen on sitova. Liput jaetaan teatterin ovella. Niitä on varattu 50. Seura tarjoaa väliajalla kahvia ja leivoksen.

Syksyn teatteriretki lokakuussa Hämeenlinnaan ”Niskavuori -Loviisan tarina” ”Oliko Niskavuori kaiken tämän arvoinen”, joutuu Loviisa viimein kysymään. Hän, Niskavuoren emäntä, on kerran vannonut petolliselle miehelleen, että hän ainakin tulee elämään niin, että häneen ja Niskavuoreen katsotaan ylöspäin. Arvostusta ja valtaa Loviisa saakin, mutta valta on vaikea pidettävä. Aina se ei onnistu rehellisin keinoin, varsinkin kun Niskavuoren miehiä vievät toiset naiset ja viina. Loviisan rukoukseen ”anna minullekin rakkautta”, ei vastaa kukaan ja jäljelle jää vain Niskavuori. Ilmoita kiinnostuksesi Anjalle.

Johtokunta ja juhlatoimikunta näkyvät jo 2010 toimintakertomuksessa ja yhteystiedot viimeisellä sivulla. Tilintarkastajaksi valittiin Eila Karvinen ja Marja-Leena Lohiranta sekä varalle Pirkko Jaatinen. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 hyväksyttiin. Jäsenmaksu edelleen 15 e/jäsen/vuosi. Kannattajajäsenmaksu 80 e. Kokouksessa vieraili myös yläsavolainen taiteilija Risto Vilhunen. Uudesta piällysmiehestä lisää www.yla-savonseura.fi Puheenjohtajan palsta: Ylä-Savon seuran historiaa

Nyt meillä on juhla ja vietämme seuramme 40-vuotispäiviä. Itse olen vielä aika untuvikko, mutta olen toiminut seurassa tänä vuonna 10 vuotta. Tulin katsomaan syyskokoukseen 2001 seuran toimintaa ja jouduin tai pääsin samalla johtokuntaan. Sihteerin työt aloitin 2002 ja puheenjohtajuuden 2008. Minusta seuramme työ on ollut aktiivista ja olemme myönteisesti tuoneet yläsavolaista kulttuuria pääkaupunkiseudulle. Joka syksyinen mykyrokka kiehtoo vieläkin yläsavolaisia ja keväinen tirripaisti ja talkkuna maistuvat. Muutin Helsinkiin vuonna 1972 ja silloin nuorena tyttönä ei paljon uskaltanut Savon murretta puhua, kun sitä silloin aliarvioitiin. Onneksi murteet ovat muodissa ja varsikin tämä meejän paras kiel.

Pääkaupunkiseudulle muuttaneiden yläsavolaisten keskuudessa heräsi 1970-luvun alkupuolella vahva kotiseutuaate. Päätettiin perustaa oma seura yläsavolaisuuden ja perinneruokien suojelemiseksi. Seuran perustamista enteili jo ohjaaja Edvin Laineen luotsaama Iisalmi-seura. Alun perin seuraan kelpuutettiin vain yhdeksästä yläsavolaisesta kunnasta lähtöisin olevia henkilöitä. Kunnat rakentuivat Iisalmen kaupungin ympäristöstä: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Vieremä. Myöhemmin rajat murtuivat ja nykyään seuraan pääsee savolaismielinen henkilö. Tietenkin on hyvä, jos on edes syntynyt Ylä-Savossa.

Marraskuun 7. päivä 1970 toive vihdoinkin toteutui. Silloin kokoontui 10 innokasta yläsavolaista ja he olivat: Martti Kokkonen, rouva Ester Koskelo, merkonomi Leo Koskelo, yli-insinööri Lauri Kärkkäinen, yliopettaja Erkki Matilainen, vakuutustarkastaja Matti Nokela, sosiaalineuvos Niko Oksanen, dir.mus. Martti Räisänen, teknikko Ensio Savolainen ja talousjohtaja Heikki Soininvaara. Seuran perustava kokous päätettiin pitää loppiaisena 6.1.1971 ja kutsua sinne yläsavolaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä maksullisella lehti-ilmoituksella. Kokous pidettiin 8.1. ja paikalla oli 39 yläsavolaista. Näin Ylä-Savon seura ry perustettiin. Seurassamme on vielä perustajajäseniä elossa ja olisi mukava, jos he pääsivät juhlaa paikalle. Jäsenrekisteritietojen mukaan seuraavat henkilöt: Hilkka Hurskainen, Eila Karppinen, Maija Kauppinen, Eino ja Ulla Keränen.

Seura on anonut Suomen kulttuuri-, Maakuntarahastolta ja Museovirastolta rahaa seuran historiikin kirjoittamiseksi. Toimittaja Maija Kauppinen on kirjoittanut historiikin seuran 20 ensimmäisestä vuodesta. Hän on luvannut tulla juhlaa kertomaan seuran eri vaiheita. Seuralaiset voivat myös muistella seuran tapahtumia ja niitä on mukava kuunnella. Näitä voi tuoda vaikka paperilla juhlaan tai kertoa omin sanoin. Ilmoittaisitteko kuitenkin, että osataan varata aikaa. Toivotan kaikki tervetulleeksi juhlaan ja pidetään Ylä-Savon lippua korkealla ja olkaamme ylpeitä kauniista Ylä-Savostamme.
toevoo teijän puhheenkulettaja Kaeja

In memoriam Kalle Einari Vidgrén 7.2.1943 - 26.10.2010

Seuramme sai syksyllä suruviestin, kun piällysmiehemme vuodelta 1994 menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Seinäjoella. Hän kuoli työnsä ääreen, kuten sanotaan. Hallitus kokoontui ja työasioita puitiin vielä illalla. Vieremällä syntynyt metsuri ei ollut tyytyväinen saatavilla oleviin metsäkoneisiin ja alkoi kehittää metsä-koneita. Metsätöihin hän lähti 14-vuotiaana ja teki metsätöitä perinteisesti kirveen ja pokasahan kanssa. Sitkeydellään ja savolaisella lupsakkuudella hän loi monen kymmenen miljoonaisen Ponsse Oy:n, joka toimii 40 eri maassa ja työllistää 800 työntekijää. Teollisuusneuvos oli innokas ravimies ja monet ravurit juoksivat hänelle kunniaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen hevostilansa on yksi maamme suurimpia.

Viime kesänä vietettiin Ponssen 40-vuotisjuhlia. Siellä oli myös avoimet ovet, joista emäntämme Anja Sahrakorpi kirjoitti edellisessä Pihlajanlehdessä. Einari oli taitava neuvottelija ja hyvä markkinoija. Hän tunsi kaikki asiakkaansa ja kahvitteli jokaisen kanssa. Savon murretta hän ei koskaan unohtanut. Tarina kertoo, että hän osti Ranskasta hevosen ilman tulkkia. Myyjä puhui ranskaa ja Einari Savon murretta ja kaupat syntyivät ja hyvät sellaiset. Einarilla on neljä poikaa, joista kolme työskentelee yrityksessä ja nuorin on vielä opintiellä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juha Vidgrén ja Ponsse jatkaa toimintaansa. Teollisuusneuvokselle myönnettiin useita ansiomerkkejä ja huomionosoituksia mm. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kunniatohtorin arvo.

Einari Vidgrén saateltiin sukuhaudan multiin Vieremälle. Sadat hautajaisvieraat kunnioittivat metsäkoneyhtiö Ponssen perustajan muistoa. Siunaustilaisuus pidettiin Iisalmessa Kustaa Aadolfin kirkossa. Siunauksen toimitti Iisalmen seurakunnan eläkkeellä oleva rovasti Martti Nissinen. Ennen siunaustilaisuutta ruumisauto kiersi Ponssen Iisalmen huoltopalvelukeskuksen kautta Vidgrénin kotitilalle Vieremälle ja edelleen Ponssen pääkonttorin eteen, jossa työntekijät kävivät hyvästelemässä pidetyn johtajansa. Ylä-Savon seura lähetti seuran muistoadressin. Teksti Kaija Pulli

Testoo Ylä-Savon juttuja. Vastaukset sivulla 7.
1. Minkä kunnan Lapinlahti sain tämän vuoden alussa?
2. Kenen Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajan töitä on ensi kesänä Lapinlahden taidemuseossa?
3. Missä kunnassa sijaitsee Kyrönniemen pappila?
4. Mitkä kunnat kuuluvat 1.1.2011 aloittaneeseen uuteen Ylä-Savon seurakuntayhtymään?
5. Koska eukkoo kannetaan ja missä ensi kesänä?
6. Kuka edesmennyt iskelmälaulaja ei enää esiinny Vihreät niityt
tapahtumassaa12.-17.7.2011 Kiuruvedellä?
7. Kenen yläsavolainen poliitikon koti on Iisalmen Kirmassa?
8. Kuka oli seuramme ensimmäinen piällysmies?
9. Missä kunnassa sijaitsee Älänteen kaunis järvimaisema?
10. Kuka on Iisalmen kaupungin johtaja?

Tampereen teatteriretkestä la 2.10.2010 Vierailimme Musiikkiteatteri Palatsissa katsomassa Avaa & Frankia. Arja Koriseva ja Miro Honkanen esittivät Ava Gardneria ja Frank Sinatraa. Näitä Hollywoodin sotkuisia rakkauskiemuroita katsoi ihan mielellään ja onhan Franki-boyn laulut vertaansa vailla. Paikka oli oikein viehättävä, vanha elokuvateatteri. Ruoka oli hyvää ja muutenkin meillä oli oikein lystii. Kiitos kaikille mukanaolijoille ja extra kiitos Marja Röpeliselle, kun järjesti meille unohtumattoman teatterielämyksen.

Kotiseutupäivät Turussa 28. - 31.7.2011 Eurooppalainen kulttuuri Suomessa

Seuramme kuuluu jäsenenä Kotiseutuliitoon ja saamme lähettää edustajan päiville. Toki sinne voi eri tapahtumiin tulla kuka hyvänsä. Päivien teemana on Eurooppalainen kulttuuri Suomessa. Teema on mitä luontevin, sillä keskiajalla Suomeenkin ulottunut katolinen eurooppalainen yhtenäiskulttuuri tuli maahan Turun kautta. Kaupunki oli suomalaisen kirkollisen ja maallisen toiminnan keskus. Yhä edelleen Turku toimii linkkinä suomalaisen ja muun Euroopan kulttuuritoiminnan välillä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki, Suomen ensimmäinen pääkaupunki ja se on perustettu 23.1.1229, kun paavi Gregorius IX antoi siirrättää Suomen piispainistuimen soveliaampaan paikkaa. Aurajoen rannoilla oli asutusta jo rauta-aikana. Turku on vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Sen seutu on tunnettu kulttuurimaisemistaan ja mahtavista kartanoistaan. Turun saaristo on upea koko maailman mittakaavassa. Turun linna ja Tuomiokirkko ovat näkemisen arvoisia.

Kotiseutupäivien ohjelma ammentaa Turun seudun monipuolisuudesta. Ainutlaatuisen lisän ja tunnelman päiviin tuo Turun juhlavuosi. Kulttuuripääkaupunkinimityksestä käydään kovaa kilpailua EU-maiden kesken, ja seuraavan kerran jokin suomalainen kaupunki voi saada saman nimityksen aikaisintaan parin vuosikymmen kuluttua. Kotiseutupäivien järjestelyistä vastaavat Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton lisäksi paikalliset kotiseututyötä tekevät yhdistykset. Lisätietoja ja ohjelma www.turku/kotiseutupäivät.fi

Lehtiaineistoa kaivataan
Lähettäkää Pihlajanlehteen aineistoja; juttuja, savolaisia sananlaskuja, vitsejä omakohtaisia kertomuksia lapsuuden ajoilta, tarinoita ym. Aineistot mielellään kaijapulli@yahoo.com Voi toki paperilla ja käsinkirjoitettujakin juttuja lähettää. Varsinkin kulttuuripalstalle lähettäkää yläsavolaisista tapahtumista.

www.yla-savonseura.fi
Seuramme kotisivut päivitetään ajankohtaiseksi ja sieltä löytyy tietoa seuramme toiminnasta, pihlajanlehdet ovat siellä ym. Käykääpä katsomassa. Laitatte sen osoitteeksi ja pitäisi löytyä jopa googlen kautta.

Vastaukset kysymyksiin:
1. Varpaisjärven
2. Hannu Väisäsen
3. Vieremällä
4. Iisalmi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Varpaisjärvi
5. 1.-2.7.2011 Sonkajärvellä
6. Esko Rahkonen
7. Seppo Kääriäinen
8. Edvin Laine
9. Rautavaaralla
10. Martti Harju

Uusia jäseniä kaivataan
Tämän lehden välissä on jäsenkaavake, jonka voit antaa seurastamme kiinnostuneelle jäsenelle. Myös lisää Pihlajanlehtiä voit tilata Kaijalta. Seuralaisia pyydetään ilmoittamaan myös osoitteenmuutokset Tellervolle. Omaisia pyydetään ilmoittamaan poisnukkuneet. Seuralaiset voisivat ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Olisi tietenkin mukava, jos saisimme seuralaisten jäseneksi liittymisvuodet ja synnyinpaikat rekisteriimme. Tulevaisuudessa informaatio voisi tapahtua sähköpostitse. Näin säästettäisiin postimaksut. Voisin myös sähköpostitse ilmoittaa minulle tulleista kutsuista kulttuuritapahtumiin. Joilla ei sähköpostiosoitetta ole, niin heille tietenkin postitetaan lehti.

Pihlajanlehti

Puheenjohtaja Kaija Pulli, Urputie 14 H, 00410 Helsinki , puh. 040 513 1925, kaijapulli@yahoo.com

Pihlajanlehti nro 3/2010

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti toimittanut Kaija Pulli Pihlajanlehti vuodesta 1989

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous

Seuramme sääntömääräinen syyskokous pidetään pikkujoulun merkeissä lauantaina 20.11.2010 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä

Ennen kokousta nautitaan seuran tarjoamaa jouluglögiä ja piparkakkuja
Syyskokouksen esityslista:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään vuoden 2011 toimintasuunnitelma
4. Määrätään vuoden 2011 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus.
5. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
6. Hyväksytään vuoden 2011 talousarvio.
7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
10. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.
11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään
kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai, jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.

Kokouksen jälkeen valitaan seurallemme seuraavaksi kahdeksi vuodeksi uusi piällysmies. Piällysmiesesittelyn jälkeen kuulemme yllätysohjelmaa. Ennen varsinaista pikkujoulua laulamme yhdessä Kauneimmat joululaulut ja virittäydymme pikkujoulun tunnelmiin. Jouluisia yhteislauluja laulattaa Erla Pulli (piano). Ohjelman jälkeen syödään mykyrokkaa ja jälkiruuaksi nautitaan kahvia ja joulutorttu. Ruokailu maksaa 10 e/hlö. Vegetaristeille on tarjolla kasvispiirakkaa 5 e/hlö. Pika-arpajaiset 1 e/kpl. Pääpalkintona on runsas, jouluinen ostoskori sekä paljon muita hyviä palkintoja. Seuralaiset voivat tuoda halutessaan arpajaisiin omia palkintojaan. Vuoden 2010 maksamattoman jäsenmaksun 15 e voi vielä maksaa kokouksessa tai seuran tilille OP 578007-4406 sekä ostaa seuran adresseja 1 e/kpl. Lopuksi tulee joulupukki. Ota pikkujoululahja, hinta n. 5 e mukaasi pukinkonttiin! Tervetulloo pikkujouluun ja syömään oekeeoppista mykyrokkoo! Huastellaan kuulumiset ihan oekeella kunnon kielellä! Tonttuhatun kun pannoo piähän, niin on niin joulunen fiilinki!

Teatteriretkelle Tampereelle la 2.10.2010

Ylä-Savon Seura ry tekee syysretken Tampereelle Musiikkiteatteri Palatsiin. Tervetuloa katsomaan Hollywoodin myrskyistä menoa.

Ohjelma:
klo 8.45 kokoontuminen Kiasman eteen
klo 9.00 lähtö Helsingistä Kiasman edestä
” 11.30 lounas Ravintola Astorissa Tampereella, Aleksis Kiven katu 26
- alkuruoka: vihreä salaatti talon kastikkeella, leipä ja voi
- pääruoka: loimutettua lohta tai pariloitua broilerinrintaa
molempiin annoksiin kastike, perunat ja kuumia vihanneksia
- jälkiruoka: kahvi/tee
” 12.30 kokoontuminen Musiikkiteatteri Palatsiin, Hämeenkatu 30
” 13.00 Musikaali Ava & Frank
” 15.30 lähtö Helsinkiin
n. 17.30 paluu Helsinkiin Kiasman eteen

Retki (sis. musikaalilipun, lounaan ja matkat) maksaa jäseniltä 65 euroa ja ei-jäseniltä 70 euroa. Lippuja on ostettu 50. Sitovat ilmoittautumiset Marja Röpeliselle marja.ropelinen@elisanet.fi tai puh. 040 511 9629. Samalla ilmoitetaan haluaako kalaa vai broileria ja onko muita erityisruokavalioita. Ruokajuomana ovat vesi ja kotikalja. Muut ruokajuomat maksetaan itse. Keväällä ja kesällä ilmoittautuneet muistakaa tarkastaa aikataulunne ja ilmoittaa ruokavaihtoehtonne, jos ette ole sitä vielä tehneet. Esteestä on heti ilmoitettava. Seura laskuttaa perumatta jääneet ilmoittautumiset. Retki on erittäin suosittu ja jonossa on halukkaita. Retki maksetaan seuran tilille OP 578007-4406 (viitenumero 479) tai hätätilassa bussissa.

Astor on Tampereen ensimmäinen eurooppalainen ravintola. Se sijaitsee torin laidassa keskellä kaupunkia. Ravintolan ylpeys on keittiö, jossa arvostetaan kokin ammattitaitoa sekä tuoreita raaka-aineita. Ruokailuaikaa meillä on tunti. Palatsi toivoo, että olisimme paikalla jo klo 12.30. Aikataulumme on aika tiukka, joten ole paikalla Kiasman edessä viimeistään klo 8.45. Teatteriliput jaetaan bussissa. Paikkavalinnoissa on pyritty ottamaan kaverit huomioon. Itse en valitettavasti pääse mukaan menomatkalle. Olen to-pe Hyvä Ikä -messuilla Tampereella ja olen Teitä vastassa Astorissa. Paluumatkan teen kanssanne Helsinkiin.

Ava & Frank, Ensi-ilta Tampereella 2.9.2010 (Katri Kekäläisen arvostelu) Musiikkiteatteri Palatsin syyskauden avaus Ava & Frank ammentaa 50-luvun Hollywoodista ja aikansa tähtipariskunnan Frank Sinatran ja Ava Gardnerin lyhyestä, mutta myrskyisästä suhteesta. Esityksen musiikki koostuu pääasiassa Sinatran ikivihreistä. Katariina Leinon käsikirjoittama ja Petri Lairikon ohjaama esitys painottuu nimenomaan musiikkinumeroihin, joita on runsaasti, ja se onkin perusteltu ratkaisu, sillä Gardneria ja Sinatraa esittävät Arja Koriseva ja Miro Honkanen laulavat loistavasti kumpainenkin. Korisevan luontainen karisma kantaa aina piippuhyllylle saakka, ja silloin näyttelijäntyölliset pienet puutteet eivät häiritse. Honkanen on puolestaan löytänyt Sinatraansa sopivat elkeet, vaikka jääkin henkilönä etäisemmäksi.

Laulujen välissä tarinaa kuljettavat kohtaukset keskittyvät suhteen avainkohtiin. Käsikirjoitus on melko köykäinen, kohtausten funktio on lähinnä aasinsiltoina toimiminen musiikkinumeroiden välissä. Sivuhenkilöt tupsahtelevat kohtauksiin, nimetään ja sitten he katoavat taas, jäämättä erityisemmin mieleen, ilahduttavana poikkeuksena Ari Myllyselän valtavan sympaattinen sateessa laulava Gene Kelly.

Sivuhenkilöitä ja lauluja karsimalla sekä pääparin suhdetta syventämällä esityksestä olisi ehkä saanut ihan oikean musikaalin. Mutta toisaalta, ehkä se ei ole ollut edes tavoitteena. Esityksen ulkoisissa puitteissa ei ole moitteen sijaa, Tapio Keskitalon lavastus ja Kaija Serpenttiinin puvustus henkivät Hollywood-glamouria. Musiikkiteatteri Palatsin konsepti on vahvasti viihteellinen ja sellaisena tarjoaa varmasti hyvän vaihtoehdon omaa suosikkilajiaan etsivälle yleisölle. Niitä syvällisempiä kokemuksia voi sitten hakea jostain muualta.

Kaijan tietovisa: Mitä tiedät maamme presidenteistä?

Lyhyt Suomi-Savo-sanakirja

Uusia jäseniä seuraan

Puheenjohtajan palsta

Minun kesäni meni olkapäätä parannellessa ja fysikaalisissa hoidoissa. Ehdin kyllä nauttia Suomen suvesta perheeni kanssa kotitanhuvillani Varpaisjärven Petäys-kylässä. Kävimme uimassa Rautavaaran Älänteen Rousku- ja Näätähiekalla. Siellä sai kokea luonnon rauhaa ja nauttia mahtavista hiekkarannoista. Valkoiset hiekkarannat petaavat kyllä monet ulkomaan lomakohteet. Miehet valittelivat, että taimen ei oikein kuumalla ilmalla käynyt vieheeseen. Kyllä taimentakin syötiin ja sitä saatiin mahtavilta Sonkajärven koskilta. Ylä-Savon kesätapahtumat menivät kohdaltani sivu suun, kun minulla ei ollut mökillä autoa. Pyörällä polkien matkat olisivat olleet kohtuuttoman pitkiä. Onneksi tilataksilla pääsi pari kertaa kohtuuhinnalla kirkonkylälle ostoksille. Kylien autioituminen on surullinen asia. Onneksi pellot ovat lähes joka talossa viljeltyjä, kun suuret maitotilat tarvitsevat ruokaa monisatapäiselle lypsykarjalle.

Kävimme perinteisillä Mikkelin musiikkijuhlilla ja kuntoutuskeskus Pääskynpesässä Ilomatsissa. Se sijaitsee Ilomantsi-järven rannalla kauniiden vaaramaisemien ympäröimänä. Asiakkaita ei juuri ollut, joten saimme nauttia rauhassa kylpylän palveluista. Tutustuimme Suomen itäisimpään kylään Möhköön. Möhkön järvimalmia jalostanut rautaruukki rakennettiin 1850-luvun tienoilla keskelle erämaata Möhkönkosken partaalle. Rautaruukin mukana syntyi ja kasvoi Möhkön kylä. Nykyisin kylässä asuu noin 120 ympärivuotista asukasta, ja se on vireä matkailu- ja kulttuurikohde aivan Venäjän rajan läheisyydessä. Vastaavaa järvimalmia on valmistettu myös Sonkajärven Jyrkässä. Kohteeseen kannattaa tutustua siellä päin vieraillessaan. Olen kesän aikana hurahtanut maamme majakoihin. Vierailin Russaröön ja Söderskärin majakoilla. Aikaisemmin olen käynyt Bengskärin majakalla. Majakoiden historiat ovat hyvin mielenkiintoisia ja nykyisin niihin pääsee tutustumaan ihan oppaan opastuksella. Kannattaa käydä tutustumassa ja kuljetukset järjestetään ihan yhteiskuljetuksena, jolloin se ei ole kovin kallista.

Syksykokouksessa 20.11. esitellään seuramme 23. piällysmies. Tulkaa mukaan yhteiseen pikkujouluumme. Seuramme 40-vuotisjuhlat lähestyvät ja juhlia vietämme 5.3. 2011sääntömääräisen kevätkokouksen yhteydessä. Juhlapuhujaksi on lupautunut piällysmies, eduskunnan I varapuhemies Seppo Kääriäinen. Lisäksi on muuta mukavaa ohjelmaa ja juhlapäivällinen. Näistä kerron tarkemmin vuoden ensimmäisessä Pihlajanlehdessä. Juhlatoimikunta miettii kuumeisesti ohjelmaa, paikkaa ja juhlallisuuksia. Valitettavasti emme saaneet apurahaa Uudenmaan kulttuurirahastolta kunnon historiikin kirjoittamista varten. Jonkinlainen historia tullaan esittämään juhlassa. Jos sinulla on hauskoja muistoja, tapahtumia tai dokumentteja, niin lähetä minulle.

Lopuksi kerron vielä savolaisesta perinneruuasta eli kalakukosta. Kesälomalla luin Savon Sanomista kalakukon tappolistaa. Elintarviketurvallisuusliitto ei salli, että kalakukkoahvenet siivotaan rannassa. Ohje perustuu kuulemma EU:n hygienialainsäädäntöön. No, missähän ne sitten pitäisi siivota? Tuskinpa meille joka saareen ja niemen notkoon saadaan pystytettyä kalakukkoahvenen siivouslaitosta. Rantakalan muikutkin pitäisi perata koneellisesti. Unioni on jo onnistunut lopettamaan sylttyjen teon. Mitähän se EU meille vielä keksiikin? No, syyskokouksessa syödään mykyrokkoo, joka on ihan oikeaoppisesti tehtyä ja hyvvee. Tulukeehan paekalle, niin katotaan uus piällysmies ja vietetään pikkujoulua oekeessa meiningissä. Toivotan kaikille, jotka eivät pääse kokoukseen oikein hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta, vaikka se aikaista vielä tässä vaiheessa onkin.
syysterveisin Kaija

Kotiseutupäivät 5. - 8.8.2010 Joensuussa (Kahden Karjalan rajalla – Kotikondujarmankat)

Nämä Joensuussa ja naapurikunnissa järjestetyt olivat 62. valtakunnalliset kotiseutupäivät. Yleisteemana oli Raja, jonka puitteissa käsiteltiin kahden puolen rajaa elävää ja elänyttä karjalaista kulttuuria. Torstaina saavuin sen verran myöhään kisapaikalle, että paljoa päivän seminaareista en ehtinyt kuulemaan. Tiedotteen mukaan alustajat käsittelivät aiheitaan seuraavasti: professori Ari Lehtinen käsitteli alustuksessaan tämän päivän provinsialismia sekä sitä, kuinka periferiat syntyvät, professori Maria Lähteenmäki pohti Pohjois-Karjalan maakunnallista ilmettä ja identiteettiä historian valossa, professori Seppo Knuuttila avasi takamailla elämisen ehtoja tarkastelemalla rintamaiden ja takamaiden vastavuoroista rakentumista sekä kulttuurisina että kokemuksellisina esityksinä, erikoistutkija Tuulikki Kurki tarkasteli Suomen ja Venäjän rajaseudun sekä kirjallisuudessa että suullisessa kerronnassa saamia merkityksiä.

Perjantai oli edelleen lämmin ja aurinkoinen, joten mukavaa oli pitää Ylä-Savon Seuran kojua Joensuun torilla, vaikka ”asiakkaita” oli niukanlaisesti. Muutama entinen yläsavolainen kävi tarinaa iskemässä ja jokunen vieraskuntalainen ihmetteli, keitäs sitä ollaan. Ainoat Karjalan kunnaiden ulkopuoliset yhdistykset torilla olivat nuo tulevat kotiseutupäivien järjestäjät; Turku vuonna 2011 ja Mikkeli vuonna 2012. Samalla torilla tapahtui ohjelmaa ja Kotiseutupäivien virallinen avauskin. Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Myller esitti tervetuliaistoivotuksen kokousväelle. Näiden valtakunnallisten kotiseutupäivien avauspuheen piti Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja dosentti Heikki Kukkonen.Perjantaina iltapäivällä pidettiin myös Kotiseutuliiton vuosikokous Musiikkiopiston juhlasalissa. Arvata saattaa, että tunnelma oli lämmin. Kokouksessa käsiteltiin liiton vuoden 2009 vuosikertomusta ja lähiajan toiminnan päälinjoja sekä valittiin uudet valtuuston jäsenet erovuorossa olevien tilalle. Vuosikokouksen hyväksymät liiton lähiajan toiminnan päälinjat ovat (1) kotiseututyön aatteellinen sisältö muuttuvassa Suomessa, (2) kaupunkien kotiseututyö, (3) kotiseuduntutkimus: kotiseutuarkistot, kotiseutujulkaisut ja paikallismuseotoiminta sekä (4) järjestötoiminnan ja jäsenpalvelutyön kehittäminen sekä tukeminen niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Kokous asetti lisäksi julkilausuma-toimikunnan, jonka jäseniksi valittiin hallituksen jäsen Kirsi Moisander sekä valtuuston jäsenet Pia Puntanen ja Sampo Purontaus. Toimikunnan muotoilema julkilausuma hyväksyttiin ja julkistettiin.

Kotiseututyön ansiomitali myönnettiin neljälletoista kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle, ja nämä mitalit luovutettiin liiton vuosikokouksessa. Tänä vuonna mitalin saivat: Ritva Ahvenainen Kontiolahdelta, Jorma kankaiselta Kontiolahdelta, Paavo Koljonen Joensuusta, Antti Kotiranta Helsingistä, Yrjö Larmola Helsingistä, Osmo Paalanen Joensuusta, Jorma Pere Eurasta, Lauri Pohjakallio Forssasta, Liisa Puhakka Ilomantsista, Esa Ranta Mänttä-Vilppulasta, Risto Salminen Salosta, Jouko Suoniemi Pälkäneeltä, Valto Tahvanainen Joensuusta ja Matti Toivonen Kokkolasta.

Muitakin vuoden palkintoja ja huomionosoituksia jaettiin: kaupunginosapalkinnon sai Roihuvuori Helsingistä, kotiseutupoluksi valittiin Suomussalmen Ämmänsaaren kulttuurikävely, kotiseututeos oli Matti Yli-Tepsan ruijansuomalaisen kansanmusiikin tallentaminen ja sen uudelleen tunnetuksi tekeminen.Lauantai oli varattu retkeilyyn ynnä muuhun toimintaan ja huvitteluunkin. Varsinkin tuo retki sunnuntaina Vanhaan Valamoon tuntui houkuttelevalta. En mennyt, vaan menin Liperiin, veljeni Juhanin mökille saunomaan ja uimaan. Viivyin Liperissä sunnuntainkin, kun muut menivät Kotiseutupäivien ohjelmaan kuuluvaan Liturgiaan ja Karjalaisen kansan messuun. Lämmintä oli edelleen, ja vielä Joensuusta paluun jälkeenkin.Niin ja vuoden 2011 Valtakunnallisia kotiseutupäiviä vietetään 28.–31.7. Turussa ja Turun seudulla. Päivien teemana on Eurooppalainen kulttuuri Suomessa. Teksti Aimo Ollikainen

Piällysmiehemme Einari Vidgrenin avoimet ovet

Monipuolinen ohjelma muodosti hauskan ja mielenkiintoisen perhetapahtuman. Lapsille oli poniratsastusta, polkuautokilpailuja, kasvomaalausta ja ilmapalloja. Kaikilla oli tilaisuus tutustua metsäkoneen valmistukseen opastetuilla tehdaskierroksella. Näimme koko valmistuslinjan, jossa teräsrungosta alkaen Ponsse valmistui eri varustelu- ja kokoonpano-pisteessä.

Jokainen metsäkone valmistuslinjassa oli jo myyty, eli monipuolisesta tuotevalikoimasta johtuen jokainen kone on oma yksilö, vaikka sitä viedään samassa jonossa. Ohjelmassa on erikokoisia: kuormatraktoreita 8, harvestereita 5, harvesteripäitä taas n. 10, ja löytyy myös yhdistelmäkone harvesteri/kuormatraktori. Metsäkoneen toimitusaika on vähintään kaksi kuukautta. Nyt elokuussa valmistui 7000:s metsäkone.

Ponsse Oyj on tällä hetkellä kansainvälisesti merkittävä metsäkoneita valmistava konserni. Sillä on tytäryhtiöitä kymmenessä maassa. Yritys on luonut Ylä-Savoon reilut 300 työpaikkaa, kaikkiaan henkilökuntaa koko konsernissa on yli 800. Tämän vuoden toisella neljänneksellä metsäkoneiden kysyntä kasvoi. Yhtiön tilauskanta oli katsauskauden lopulla 50 miljoonaa euroa. Yhtiön tilausvirta on parantunut kaikilla markkina-alueilla. Yhtiön liikevaihto kasvoi kuluneella neljänneksellä vertailukauteen verrattuna 103 prosenttia.

Tehdaskierroksen jälkeen oli mahdollista ajaa harvesteria simulaattorissa. Metsäkoneiden savottanäytös oli järjestetty tehtaan viereiseen hakkuupaikkaan. Kahvin, leivonnaisten ja muuripohjalettujen kera oli mahdollista katsella kuinka ammattilaiset pistelivät vauhdilla puita pinoon ja kärryyn.

Piällysmies Einar Vidgrenin elämä pienestä maanviljelijän pojasta menestyneeksi liikemieheksi ja teollisuusneuvokseksi on menestystarina vailla vertaa. Ennen metsäkoneiden valmistusta Einari toimi metsurina. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen siihen aikaan saatavilla oleviin metsätraktoreihin ja niinpä hän päättikin rakentaa oman koneen, tuo kuormatraktori sai nimekseen Ponsse. Kone osoittautui niin kestäväksi ja tehokkaaksi, että Einari rohkeni perustaa konepajan 1970.

- Myö menestyttään asiakkaitten ja kumppaneitten kansa kestävän kehityksen mukkaesilla uuvistuvilla puunkorjuun ratkaesuilla. Nuilla evväillä toivomme olovamme tämän alan toivotuin kumppani, täsmensi piällysmiehemme Einari.

Meijän Ponsse- henkeen kuuluu:
Aeto halu asiakkaan tarpeen tuntemisseen.
Asiakasta ei jätetä yksin, mittee luvataan, se pietään
Nööryys ja sissukkuus tavotteissa. Ollaan rehellisiä ja lupsakkaita
Palavele asiakasta kuin ihteäs toivoisit palaveltavan
Työtoverin aattamisella varmistettaan asiakkaan menestystä
Tuotteen, palavelun ja rosessin jatkuva parantelu
Alotteellisuus ja avarat katseet, muutos on mahollisuus
Menossa mukana Anja ja Risto Sahrakorpi

www.yla-savonseura.fi
Seurallamme on päivitetyt www-sivut. Käykääpä katsomassa ja toiveet sekä kirjoitukset lähetetään pj. kaijapulli@yahoo.com tai puh. 040 513 1925 tai 040 7160 264. Sivujen lupamaksut ja oikeudet on maksettu ja huollettu vuodeksi eteenpäin.

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti nro 2/2010 Pihlajanlehti vuodesta 1989

Teatteriretkelle Tampereelle la 2.10.2010

Ylä-Savon Seura ry tekee syysretken Tampereelle Musiikkiteatteri Palatsiin. Tervetuloa katsomaan Hollywoodin myrskyistä menoa.

Ohjelma:
klo 9.00 lähtö Helsingistä Kiasman edestä
” 11.30 lounas Ravintola Astorissa Tampereella
- alkuruoka: vihreä salaatti talon kastikkeella, leipä ja voi
- pääruoka: loimutettua lohta tai pariloitua broilerinrintaa
molempiin annoksiin kastike, perunat ja kuumia vihanneksia
- jälkiruoka: kahvi
” 13.00 Musikaali Ava & Frank
” 15.30 lähtö Helsinkiin
n. 17.30 paluu Helsinkiin Kiasman eteen

Retki (sis. musikaalilipun, lounaan ja matkat) maksaa jäseniltä 65 euroa ja ei-jäseniltä 70 euroa. Lippuja varattu 40. Sitovat ilmoittautumiset Marja Röpeliselle 2.9. mennessä marja.ropelinen@elisanet.fi tai 040 511 9629. Olisi hyvä, jos halukkaat ilmoittaisivat jo näin keväällä, että tiedetään kiinnostaako tämä. Samalla ilmoitetaan haluaako kalaa vai broileria ja onko muita erityisruokavalioita. Ruokajuomana vesi ja kotikalja. Muut ruokajuomat maksetaan itse. Esteestä on heti ilmoitettava. Seura laskuttaa perumatta jääneet ilmoittautumiset. Retki maksetaan seuran tilille OP 578007-4406 (viitenumero 479) tai hätätilassa bussissa.

Musikaali on nimeltään Ava & Frank. Se kertoo Ava Gardnerin ja Frank Sinatran intohimoisen rakkaustarinan upeiden laulujen siivittämänä. Esityksen pääosissa loistavat maan eturivin esiintyjät, Arja Koriseva ja Miro Honkanen. Esitys saa ensi-iltansa to 2.9.2010. Hollywood-pari löysi toisensa, kun Frank iski silmänsä vaaralliselta vaikuttavaan Avaan. Heidän intohimoinen ja myrskyisä avioliittonsa kesti kuusi vuotta. Ava oli useiden miessuhteidensa vuoksi Hollywood-juorujen aihe ja toimittajat olivat jatkuvasti heidän kintereillään tekemässä skandaalinkäryisiä juttuja. Väistämättä alkoi myös kilpailu siitä, kumman tähti loistaa kirkkaammin. Esityksen musiikkina on Frank Sinatran maailmankuuluja, upeita kappaleita. Musikaalin ohjauksesta vastaa Petri Lairikko, ja käsikirjoitus on Katariina Leinon käsialaa. Kapellimestarina toimii Lucjan Czaplicki. Puvustuksen tulee laatimaan Kaija Serpenttiini, ja maskeerauksen suunnittelee Ia Luhtanen. Peruukit ovat Pekka Helysen taidonnäyte.

Kino-Palatsista Musiikkiteatteri Palatsiksi

Kevätkokousuutisia

Kevätkokous pidettiin Helsingin kristillisessä opistossa. Kokous aloitettiin syömällä tirripaistia, talakkunoo, pulloo ja kahvia. Paikalla oli viitisenkymmentä seuralaista. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Puheenjohtaja kiitti seuran parissa työskennelleitä henkilöitä, ja esitteli johtokuntalaiset ja juhlatoimikuntalaiset. Johtokunnan uusi jäsen Aimo Ollikainen toivotettiin tervetulleeksi. Puheenjohtajaksi valittiin Kaija Pulli ja sihteeriksi Leena Vatanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anna Kääriäinen ja Marja-Leena Lohiranta. Vuoden 2009 toimintakertomus ja tilinpäätökset esiteltiin ja hyväksyttiin. Kirjanpitäjä Annikki Partaselle ja tilintarkastajille Eila Karviselle ja Marja-Liisa Pesoselle kiitokset työstä seuran hyväksi. Annikki jatkaa kirjanpitäjänä ja rahastonhoitajaksi valittiin Tellervo Ukkonen. Lopuksi esiintyi säveltäjä Pentti Tynkkynen. Sortavalassa syntynyt ja vuoden rantasalmelaiseksi valittu Tynkkysen laulut käsittelivät kevättä, rakkautta sekä sivusivat talvisotaan, jonka loppumisesta kevätkokous päivänä oli kulunut 70 vuotta.

”Kahden Karjalan rajalla” –kotiseutupäivät Joensuussa 5.-8.8.2010

Johtokunta on kokouksessaan valinnut seuran edustajakasi kotiseutupäiville Aimo Ollikaisen. Hän esittelee päivillä Ylä-Savon seuraa ja toimii virallisena edustajana Suomen kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Seuran pisteessä esitellään seuran toimintaa ja jaetaan jäsenkaavakkeita. Näitä kaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Jos olet kiinnostunut seuramme pisteen päivystyksestä, niin ota yhteyttä Kaijaan tai Aimoon. Ohjelma näkyy www.kotiseutupaivat2010.fi

Nauruhermoja kutkuttava teatterireissu

Kiitokset kaikille, jotka olivat mukana teatterissa katsomassa ”Salaa rakasta”. Ammattinäyttelijöiden esitykset olivat vertaansa vailla ja huumori kukki. Seura tarjosi osallistuneille väliajalla pullakahvit.

Tulevia tapahtumia

Sääntömääräinen syyskokous la 20.11.2010 Ristolassa pikkujoulun merkeissä. Kokouksessa julkistetaan seuran uusi piällysmies. Seuran 40-vuotisjuhlia vietetään 5.3.2011. Juhlatoimikunta on kokouksissaan kartoittanut paikkoja, tarjottavia ja ohjelmaa.

Menneen talven lumia

Sihteeri ja puheenjohtaja tutustuivat Helsingin Rantasalmi-Seuraan Kampin palvelukeskuksessa järjestetyn konsertin merkeissä. Esiintyjänä oli Pentti Tynkkynen. Seuran puheenjohtaja Seppo Hartikaisen kanssa keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä vaikkapa retkien merkeissä.

Helmiä Savosta -seminaari

Anja Sahrakorpi, Simo Ronkainen ja puheenjohtaja osallistuivat savolaisten seminaariin. Sen oli järjestänyt Pohjois-Savon valtuuskunta ja Pohjois-Savon liitto. Seminaarissa saimme kuulla Helmiä Savosta - luovuutta Savosta elinkeinoelämän uudistajilta.

Piällysmiehen terveisiä: Iisalmen ruhtinaskunta

Istuin Iisalmen kulttuurikeskuksessa joulukuussa 2006 kuuntelemassa Matti Klingen esitystä Iisalmen ruhtinaskunnasta. Klinge on Helsingin yliopiston täysin palvellut Suomen historian professori. Kirjan alaotsikko "Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa" viittaa hieman elitistiseen ja aristokraattiseen, aateluus velvoittaa -asenteeseen. Samalla se karkottaa monia nykyajan pintaliitäjiä, kepeään tyyliin tottuneita lukijoita. Mutta se joka jaksaa kahlata yli kuusisataa sivua käsittävän järkäleen läpi, tulee uusiin ajatuksiin.

Kirjan pääpaino on Iisalmessa asuneissa säätyläisissä. Iisalmi ei ole koskaan ollut kreivi- eikä ruhtinaskunta. Mutta aikoinaan se käsitti lähes puolet Kuopion läänistä. Se oli Suomen pohjoisen hiippakunnan vaurain alue. Niinpä Elias Lönnrot selittikin Iisalmen kirkkoherran elävän kuin kreivi - noina suuriruhtinaskunnan hyvinä päivinä. Jotkut sanoivat Iisalmen rovastin elävän kuin ruhtinas. Iisalmen pappilan kulttuurista kerrottiin ihaillen Pariisissa ilmestyneessä teoksessakin.

Klingen teos on sukututkijan aarreaitta. Teoksessa on hengästyttävä määrä eri säätyläissukuja ja niiden edustajia pikkutarkkoine tietoineen. Laskin, että Aminoff-sukuun kuuluvia henkilöitä selostettiin 26 nimen verran, Ignatiuksia oli 49 henkeä, Snellmaneja 12 henkeä ja Collaneja 6 henkeä sekä Frosteruksia 6 henkeä. Lagukset olivat erityisesti Klingen suosiossa, koska heitä esiintyi 61 henkilön verran. Osa heistä muutti nimensä Hirvensaloiksi, joita selostettiin 13 nimen verran.

Laguksiin kuului esimerkiksi Peltosalmen kotitalouskoulun puutarhalinjan perustaja Aini Lagus - josta tehty kokonainen kirjakin. Lagusten sukupiiriin kuuluvat Aminoffit olivat sotilaita ja metsäherroja, Ignatiukset hoitivat apteekkia ja osallistuivat kunnallispolitiikkaan, Sjöströmit kunnostautuivat arkkitehtuurin ja taiteen alalla, Schroderukset olivat pappeja, Granit-Ilmoniemet vaikuttivat Kuopiossa ja Bergmanit hoitivat apteekkia. Laguksilla oli läheiset suhteet Snellmaneihin. Carpelan-sukuun kuului yhdeksän vaikuttajaa, joista neljä oli sotilasta ja maaherraa. Klingen mukaan valtiopäivämies Kumpulaisen "vaikerrukset" - jotka johtivat Iisalmen kauppalan ja myöhemmin kaupungin perustamiseen - oli tehty yhdessä kirkkoherra J. L. Laguksen kanssa. Kumpulanmäen omisti apteekkari V. J. Ignatius Kyllikki-rouvan kanssa. Kyllikki-rouva oli vapaamuurari. Hän jopa kirjoitti kirjasen: Mitä on vapaamuurarius? Hänen mielestään Suomen henkisen eliitin tehtävä oli etsiä maan paikkaa maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Tanssipaikkana tunnettu Kyllikinniemi kantaa vielä tämän Kyllikin nimeä. Väinö Ignatius osti Runnin terveyslähteen alueen ja myöhemmin Vilhelmsdalin kartanon. Näin ollen Iisalmen apteekkari omisti Runnin sanatorion.

Suomen Kuvalehdessä päätoimittaja Tapani Ruokanen moitiskeli lempeästi sitä, että papiston kepeä säätyläiselämä ei paljon kansaa valistanut. Tästä puhui jo J. V. Snellman. Säätyläiset olivat Ruokasen mielestä aikansa optiomiljonäärejä ja julkimoita omassa pettuleipäympäristössään. Kuitenkin - Ruokasen mielestä - herätysliikkeiden vaikutus on lopulta ollut suurempi kuin näiden mahtavien rovastien. Mielestäni Ruokaselta jäi ymmärtämättä, että kirkkoherrat olivat pitäjästään ja seurakuntalaisistaan aidosti huolehtivia ihmisiä, ruustinnoista puhumattakaan. Esimerkiksi Ukko-Ruuhveltti - Juhani Ahon isä - on meille yläsavolaisille leppoisa patriarkka, jota kaikki kunnioittivat ja arvostivat. Luulenpa, että Ruokanen on vain pintapuolisesti silmäillyt kirjaa arvosteluaan varten. Ruokanen itse sortuu nykyajan muodinmukaiseen pintaliito-liturgiaan.

Pappilat säteilivät ympäristöönsä vaikutteita monella tasolla. Meillä Lapinlahdella on kerrottu, että isoihin taloihin parhaat emännät saatiin Väärnin pappilassa työskennelleistä piioista. Miksi Matti Klinge, helsinkiläinen muotoseikkoja korostava historioitsija ja aristokraatti, on paneutunut näin perusteellisesti Helsingistä katsoen syrjäisen Iisalmen vaiheisiin? Siihen on yksinkertainen selitys: hän itse on suoraan alenevassa polvessa apteekkari Väinö Ignatiuksen jälkeläinen.

Miksi minä sitten innostuin Klingen ajatuksista? Mielestäni hän on harvinaisen oikeassa antaessaan kirjalleen nimen Iisalmen ruhtinaskunta. Olihan Iisalmen rovasti yhtä aikaa kunnanjohtaja, mallimaan viljelijä - ja jopa pankkiiri. Tiedetään, että rovasti rahoitti kymmenien lahjakkaitten nuorten miesten - tuona aikana vain miesten - opintoja. Päästyään vihreälle oksalle virkamiehet maksoivat lainat takaisin. Kun aikanaan Iisalmen pappilan virkatalo palstoitettiin, sen maista tuli yli 200 taloa - kuvailee Klinge pitäjän mahtitilan häviämistä.

Olen kauan ollut sitä mieltä, että 1700-luvun valistusfilosofi Voltaire oli oikeassa. Hänen mielestään paras valtiomuoto on valistunut yksinvaltius. Valitettavasti meillä on esimerkkejä yksinvaltiaista, jotka eivät olleet "valistuneita" vaan pelkästään vallastaan juopuneita diktaattoreita - kuten Hitler, Stalin tai Maotsetung. Paino on sanalla "valistunut" - ja sitä oli Iisalmen rovasti! Tässä lehdessä Seppo Kääriäinen liputti viisaasti kolmen kunnan mallia Pohjois-Savoon: Varkaus, Kuopio ja Iisalmi. Kullakin keskuksella on ympärillään oma talousalueensa. Kuntaliitoksilla on turhan paha maine - siinähän yhdistyy vain hallinto. Ja hallintoa hoidetaan nykyään tietokoneilla, jotka eivät tunne kuntarajoja - eivätkä edes valtakunnan rajojakaan. Hallinto ei kosketa tavallista ihmistä paljoakaan - varsinkin kun koulut, terveyskeskukset ja muut palvelulaitokset tulisivat säilymään nykyisellään. Tässä mielessä kiistely kuntarajoista on turhaa, mennyttä aikaa.

Toivotan Ylä-Savoon tulevan Suur-Iisalmen "ruhtinaskunnan" - mikä uuden kunnan/kaupungin nimi sitten onkaan - tervetulleeksi. Esimerkiksi Lapinlahti itsenäisenä kuntana ei ole itseisarvo - olemme aina kuuluneet Ylä-Savon talousalueeseen. AikoinaanIisalmen kirkkoherrakunta jakautui kappeliseurakuntiin, joista hiljalleen muotoutui itsenäisiä kuntia. Nykyään voisimme pyöräyttää ajan ratasta taaksepäin - hyvässä ja rakentavassa mielessä. Euroopan unionissa ei tunneta sellaista käsitettä kuin "kunta" - se on liian pieni yksikkö. Mutta siellä tunnetaan "alueita" (Ossi Martikainen tuntee "alueet" hyvin). Ylä-Savo on noin 60.000 asukkaineen sopiva "alue" eli tulevaisuuden "kunta" - entinen "Iisalmen ruhtinaskunta". Että semmoista rutinaa tällä kertaa! Leo Puurunen

Puheenjohtajan palsta

Niin on talven selkä taittunut tänäkin talvena. Itselläni se on mennyt sairastelun merkeissä. Olkapään sijoiltaan menon seurauksena siitä repesi kierteiskalvosimen jänne, joka on vaivannut koko talven. Nyt toukokuun 17. päivä pääsen leikkaukseen, jospa se siitä tokenee. Tuntuu vain aika surkuhupaiselta, että kun viimein pääsisi ekspertille leikkaukseen, niin vakuutusyhtiö Pohjola vetkuttelee maksujen ja maksusitoumusten kanssa. Koko talvena ei ole maksanut vielä penniäkään, vaikka työnantajani maksaa sinne sievoiset pennit ison henkilökuntansa ja muiden pakollisten maksujen vuoksi. Taitaa olla vakuutusyhtiöillä ns. väsytystekniikka, että maksut kelpaavat, mutta sieltä päin ei heru. Ihmetellä täytyy, kun kaikkien osapuolten hyödyksi, olisi parasta saada työntekijä mahdollisimman heti töihin. Puhumattakaan, että työntekijä joutuu jatkuvasti sairaana ja kivuissaan tappelemaan omista maksamistaan rahoista. Tässä talven aikana olen kuullut yhdeltä jos toiseltakin vastaavia selityksiä.

No mukavampiin asioihin. Kahtokee www.iisalmi.fi Ylä-Savon kesätapahtumista tae kääkee Iisalmen matkailutoimistossa. Kääkeepä niissä ahkerasti ja jos haluutte jäsenkuavakkeita ja Pihlajanlehtiä jaettavaksi, niin niitä suatte minulta lissee, jotta suahaan uusia jäseniä mukkaan. Muistakee ilmottee Tellervolle osotteenmuutokset sekä sähköpostinne, niin voen lähetellä viestilöitä tapahtumista. Viettäkee oekeen mukavoo kessee ja nähhään syksymmällä tiiajatterin merkeissä. Muistakee, että www.yla-savonseura.fi suatte lisätietoo toiminnasta. Jäsenmaksuhan on nyt 15 e ja sen voep maksoo seuran tilille OP 578007-4406 (viitenumeroks voep laittoo 330). Nähhäämpä sitten syksymmällä. Hyvvee kessee toevottaa Kaeja!

Pihlajanlehti

KOKOUSKUTSU

Kokouksen jälkeen esiintyy vuoden 2009 rantasalmelaiseksi valittu director musices, säveltäjä Pentti Tynkkynen. Sortavalassa syntynyt ja Ranta-salmella kasvanut Tynkkynen on tehnyt pitkän ja erittäin monipuolisen uran kanttorina, kuoronjohtajana, musiikinopettajana ja säveltäjänä. Hänen sävellyksiään ovat mm. oopperat Karhu, Vänrikki Stool, Runeberg ja Pajari. Kulttuurin lisäksi syömme tietenkin tirripaistia ja talkkunaa sekä jälkiruuaksi kahvia sekä pullaa. Vegetaristeille on tarjolla kasvispiirakkaa. Tarjoilusta seura veloittaa 10 e/hlö (piirakka 5 e/hlö). Arpajaiset. Hyvät palkinnot! Pääpalkintona Ruotsin risteily ja runsas ostoskori ym. Arpa maksaa 1 e/kpl samoin kuin seuran adressi, jolla voit lähettää lämpimät onnittelut ja surun kohdatessa osanottosi. Vuoden 2010 jäsenmaksu 15 e maksetaan tilaisuudessa tai seuran tilille OP 578007-4406. Seuran jäsenet voivat halutessaan tuoda pieniä arpajaisvoittoja! Kiitos kaikille aikaisemmista palkinnoista. Tervetulloo kaekki kokkookseen miettimään seuran 40-vuotisjuhloo ja antamaan uusia ajatuksia seuran mukavalle toiminnoille! Toevoo seuran johto- ja juhlatoimikunta.

Kulkuyhteydet: metrolla Herttoniemeen, josta bussit 84-89 (ei 85V) Santahaminan suuntaan. Itäniityn pysäkki Laajasalon sillan ja Yliskylään kääntyvän ylikulkusillan jälkeen. Omalla autolla Itäväylältä Herttoniemestä Santahaminan suuntaan ja Yliskylän viitan kohdalta oikealle ja Kuukiventielle.

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2009 Johtokunta ja toimihenkilöt

Johtokunta: Kaija Pulli pj., Ensio Leskinen varapj. Leena Vatanen siht., Annikki Partanen kirjanpitäjä, Pekka Partanen ja Marja Röpelinen virkistys, Juhani Ruotsalainen isäntä, Anja Sahrakorpi emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Tilintarkastajina toimivat Eila Karvinen ja Marja-Liisa Pesonen.

Jäsenasiat

Maksaneita jäseniä oli 174, kannattajajäseniä kahdeksan ja piällysmiehiä 10, joten rekisteröityjä jäseniä 192. Seuran jäsenmaksu oli 10 e/vuosi ja kannattajajäsenmaksu 80 e. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2009 tuli 19 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo 578007-4406 vuoden lopussa oli 6.833,34 e.

Pihlajan lehti

Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia.

Kevätkokous

Kevätkokous pidettiin 7.3. Ristola-yhteisön tiloissa. Kokouksessa tarjottiin tirripaistia, talkkunaa, kahvia ja pullaa. Savolaisen osakunnan kvartetti esiintyi ja pidettiin arpajaiset.

Syyskokous

Syyskokous pidettiin Ristola-yhteisön tiloissa 14.11. Kokouksessa valittiin 2010 seuran puheenjohtajaksi Kaija Pulli. Annikki Partasen paikalle johto- kuntaan valittiin Aimo Ollikainen, muutoin johtokunta on entinen. Annikki Partanen jatkaa kirjanpitäjänä. Tilintarkastajiksi valittiin Eila Karvinen ja Anja Laukkanen. Musiikkia esittivät Heidi Leskinen ja Erla Pulli. Kokouk- sessa vietettiin pikkujoulua ja tarjottiin glögiä, piparkakkuja, mykyrokkaa, kahvia ja joulutorttuja. Joulupukkina toimi Arvo Hyvönen. Pidettiin arpajaiset.

Retket

4.4. Komediateatteri Arenassa katsomassa Spedestä kertovaa näytelmää. Mukana 33 seuralaista. Kevätretki 23.5. tehtiin Raaseporiin ja Tammisaareen. Mukana 26 seuralaista. Käytiin 24.10 katsomassa Viulunsoittaja katolla Hämeenlinnan teatterissa. Mukana oli 40 seuralaista.

Tiedotus

Yläsavolaisiin seuroihin ja tapahtumiin on pidetty yhteyttä. Seura kuuluu Suomen kotiseutuliittoon. Anja Sahrakorpi edusti seuraa Nilsiän kotiseutu- päivillä, jonne tehtiin seuran oma banderolli. Yläsavolaisiin sekä valtakun- nallisiin lehtiin ja radioihin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia sekä haastat- teluja tehty. Entisen puheenjohtajan Lassi Kettusen ja seuran piällysmiehen Simo Juntusen hautajaisiin osallistuttiin. Seuran adresseja on lähetetty merkki- päivinä piällysmiehet Leo Puurunen ja Miina Äkkijyrkkä, pj. Osmo Hänninen Savon Kielen Seura, Maria Koskinen ja H:gin Rantasalmi-Seura. Suruadressi lähetetty Seppo Kolehmaisen omaisille. Kiuruvesi-seurassa on vierailtu. Seuralle on tehty omat sivut www.yla-savonseura.fi. Joulumuistamisia on lähetetty seuraa tukeneille henkilöille. Kiitos kaikille tukijoille! Teksti Kaija Pulli

Johtokunnan järjestäytymiskokous 4.2.2010

Johtokunta on kokoontunut ja päättänyt johtokuntalaisten vastuista. Vastuualueet ja yhteystiedot löydät viimeiseltä sivulta. Mietittiin seuran 2010 toimintaa, taloutta ja tarkastettiin 2009 kirjanpitäjän laatimat tilikirjat. Lisäksi käytiin läpi 2009 toimintaa ja tarkastettiin toimintakertomus. Juhlatoimikunta kokoontui johtokunnan kokouksen jälkeen.

Tulevia tapahtumia:

Kevätretki tehdään, jos halukkaita min. 30. Ilmoita halukkuutesi kevätkokouksessa. Syyskokous Ristolassa 13.11. Teatteriretki lokakuussa. Seuran 40-vuotijuhla pidetään kevätkokouksen yhteydessä la 5.3.2011. Juhlapuhujaksi on lupautunut eduskunnan I varapuhemies Seppo Kääriäinen. Juhlatoimikunta miettii paikkaa ja ohjelmaa. Juhlaan on tarkoitus kirjoittaa seuran 40-vuotishistoria ja sitä varten on anottu apurahaa Suomen Kulttuurirahastolta.

Tervetuloa Helsingin kaupungin teatteriin su 21.3. klo 15 katsomaan hyväntuulista komediaa ”Salaa rakas.”(isolla näyttämöllä)

Tehtailija Seibold haluaa pitää rahat visusti omassa perheessä ja naittaa tyttärensä konttoripojalleen Maxille. Tälle vävyehdokkaalle naiset ovat vieraita kuin ulkoavaruuden oliot, koska hänellä ei ole niitä ollut. Määrätietoinen isä virittelee vastaleivotulle hurmurille kiinnostavan menneisyyden. Kohta Maxin ympärillä alkaa pyöriä hänestä kiinnostuneita naisia! Rooleissa mm. Santeri Kinnunen, Heidi Herala, Asko Sarkola, Sanna- June Hyde, Vuokko Hovatta, Sampo Sarkola, Vappu Nalbanrolu, Pia Runnakko, Eppu Salminen, Pia Andersson, ohjaus Pentti Kotkaniemi. Seura on varannut 30 lippua. Ryhmälipun hinta on 31 e (norm. 36 e). Ilmoittautumiset Marja Röpeliselle viimeistään 12.3. mennessä puh. 040 511 9629 tai koti 566 1231 marja.ropelinen@elisanet.fi Liput maksetaan seuran tilille OP 78007-4406. Lippuja ei lunasteta takaisin. Ilm. on sitova. Seura tarjoaa väliajalla pullakahvit. Tule viimeistään klo 14.30, niin saat lippusi narikassa.

Syyskokousuutisia

Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat: Ensio Leskinen, Juhani Ruotsalainen, Marja Röpelinen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Uudeksi jäseneksi Annikki Partasen tilalle valittiin Aimo Ollikainen. Annikki jatkaa kirjanpitäjänä. Tilintarkastajaksi valittiin Eila Karvinen ja Anja Laukkanen sekä varalle Viljo Ronkainen. Seuran 40-vuotisjuhlatoimikuntaan valittiin: Marjatta Harju, Anja Laukkanen, Simo Ronkainen, Tellervo Ukkonen, Juhani Ruotsalainen ja Aimo Ollikainen. Juhlatoimikunnan työnä on organisoida seuran 40-vuotisjuhla. Jäsenmaksu korotettiin 15 euroa/jäsen/vuosi. Heidi Leskinen ja Erla Pulli viihdyttivät seuralaisia, laulettiin joululauluja, vietettiin pikkujoulua, pidettiin arpajaiset, syötiin mykyrokkaan ja joulutorttuja. Puheenjohtaja lähetti syyskokouksesta tiedotteen yläsavolaisiin medioihin. Kiitos arpajaispalkinnoista seuralaisille sekä johtokuntalaisille kokousjärjestelyistä. Extra kiitos Anjalle, Annikille ja Tellervolle, kun olitte luonani torttutalkoissa. Teksti Kaija Pulli

Puheenjohtajan palsta: Talvenriemuista

Oikein hyvää alkanutta vuotta ja vuosikymmentä hyvät seuramme jäsenet! Vuosi on alkanut kunnon talven, lumen ja pakkasen merkeissä. On sitä ennenkin lunta ja pakkasta riittänyt. Katselin Ilmatieteen laitoksen 1900-luvun tilastoja. Joulu-helmikuun tilastoissa kylmintä on ollut sota-aikaan 1941-42, jolloin keskilämpötila oli - 12,6 astetta, 1939-40 oli - 10,2, 1984-85 mittari näytti - 9,5 ja 1986-87 - 9,5. Lumisista jouluista olemme nauttineet monenakin jouluna mm. 1965 oli etelässä lunta puoli metriä ja Tuusulassa jopa 85 cm.

Tämän talven maisemat ovat olleet silmiä hivelevän kauniita. Lumen lisäksi olemme saaneet nauttia pakkashuuruista, jotka ovat tehneet luonnon ihan satumaaksi. Nyt ovat lapset ja lapsenmieliset saaneet olla pulkkamäessä, hiihdellä ja luistella. Suomalainen kansaperinne, murtomaahiihto on saanut uuden elvytyksen ja latuja tehdään pääkaupunkiseudulle lähes joka puistoon. Pitäisi vain saada nuoret ladulle pois television ja tietokoneiden äärestä. Kouluissa ei taida enää olla urheilutunneilla hiihdon opetusta. Minullakin on ikäisiäni tuttuja Helsingistä, jotka eivät ole eläessään suksilla käyneet.

Niin sitä ennen hiihdettiin toista tuhatta kilometriä vuosittain. Joka päivä mentiin suksilla kouluun ja siellä hiihdettiin sekä illat oltiin mäessä, niin kauan kuin nähtiin. Laskiaisena opettaja vei meidät reellä laskiaismäkeen. Savossa mäkiä riitti. Laskiaisperinne mäenlaskuineen on valitettavasti unohdettu. Ennen aikuisetkin menivät mäkeen ja laskiainen oli suuri juhla. Äitini vanhoja kirjeitä lukiessani sain tietää, että koko kylä vietti laskiaista yhdessä ja se oli kyläyhteisöä lujittava tapahtuma.

Itse ehdin käydä hiihtämässä viisi kertaa. Sitten kaatua kupsahdin jäällä ja vasen käsi meni sijoiltaan. Nyt tässä käsi hankasessa olen sitä parannellut jo toista viikkoa. Oikealla pystyn sentään kirjoittamaan. Surkuhupaisinta on se, että olen vetänyt liukastumiskampanjaa Judoliiton kanssa ympäri maata ja opettanut ihmisiä kaatumaan oikein ja neuvonut turvallisia välineitä liukkaalla kulkemiselle. En viitsi edes kertoa millaiset kengät minulla oli jalassa. Näinhän se on, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Oikein turvallista talvea Teille kaikille ja hiihtäkää, jos vain voitte! toevoo teijän puhheenkulettaja Kaeja

Testoo vieläkö ossoot savvoo. Vastaukset sivulla 7.
1. iäriäviäriä?
2. jorahella?
3. ohtamiärällä?
4. tekemöessää?
5. uuventoo?
6. vatuloejja?
7. yhelmyksissä?
8. öpökki?
9. äkimmästään?
10. röllöttee?

In memoriam Simo ”Simppa” Juntunen 14.10.1920 - 17.10.2009

Simo Juntunen oli Ylä-Savon seuran perustajajäsen. Maaliskuussa 1971 juuri perustettu seura kokoontui Juntusen kotona ja siellä täsmennettiin seuran toiminta ja laadittiin seuran säännöt. Juntunen oli seuramme ensimmäinen puheenjohtaja ja jäsen sekä vieraili seuramme kevät- ja syyskokouksissa. Puheenjohtajana hän toimi 1971- 75 ja johtokunnassa 1980 - 81. Hänet valittiin piällysmieheksi vuonna 1986. Juntusen juhlaa vietettiin Yrittäjänaisten huoneistossa Fredrikinkadulla. Uudelle piällys- miehelle puhui Maija Kauppinen ja Lassi Kettunen luki hänen Iisalmen Sanomissa 1973 julkaistun pakinan Pohjolankadun koivujen puolesta.

Simo Juntunen syntyi Iisalmessa puuseppä Otto Juntunen ja kirjanpitäjä Hilma Lehdon pojaksi. Hän pääsi ylioppilaaksi 1942 Iisalmen yhteislyseosta ja suoritti valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1953. Juntunen oli toimittajana Työväen sanomalehtien tietotoimistossa 1947 - 1948, tiedotussihteerinä Suomen pienviljelijäin liitossa 1949 - 1953, toimittajana Uusi Aika-lehdessä 1954 - 1957 ja Suomen Sosialidemokraatissa 1957 - 1974. Poliittisesti Juntunen oli lähinnä leskisläinen, oikeistososialidemokraatti.

Juntusen oli värikäs toimittaja ja hänen lukuisat pakinat luettiin hyvin tarkkaan. Hauskojakin tapauksia sattui hänen toimittajaurallaan. Suomen Sosialidemok- raatin päätoimittaja Aimo Kairamo irtisanoi Juntusen lehden palveluksesta 2. 12.1974 presidentti Urho Kekkoselta tulleen "myllykirjeen" perusteella. Juntunen oli aiemmin syksyllä pitänyt puheen sotaveteraaneille ja sanonut, että Kekkonen maksaa Neuvostoliitolle öljylaskua väärentämällä Suomen historiaa. Tiedonantaja-lehti julkisti puheen tekstin ja Kekkonen kirjoitti kirjeessään Kairamolle: ”Tämä on niin vastuutonta ja törkeää puhetta, että jään odottamaan, miten lehti sen voi hyväksyä.” Tämä seuramme piällysmies 1981 oli joskus pitkävihainen mies.

Sanomalehtimiesten Liitto vei Juntusen erottamisasian työtuomioistuimeen, joka totesi ratkaisussaan irtisanomisen laittomaksi ja määräsi lehden kustan- tajan, Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan, maksamaan Juntuselle 7000 markan vahingonkorvauksen. Juntunen siirtyi 1975 kolumnistiksi Suomen Kuvalehteen. Samoihin aikoihin Urho Kekkonen lopetti pakinoiden kirjoittamiseen samaan lehteen Liimatainen-nimimerkillä. Suomen Kuvalehteen Juntunen kirjoitti vuoteen 1983 saakka. Simo Juntusen omintakeinen huumori näkyi mm. siinä, että hän nimesi kotikissansa Kissinkeriksi. Häntä on kuvattu asevelisosialistiksi, joka suhtautui epäillen kommunisteihin. Pakinoitsijana häntä kuvattiin teräväksi taistelijaksi, mutta yksityishenkilönä hän oli lupsakka savolaisseuramies ja Savon murteen puolestapuhuja. Piällysmiehemme siunattiin 16.11.2009 Helsingin Vanhassa kirkossa. Seuramme muistokukat laski seuramme perustaja- jäsen ja pitkäaikainen sihteeri Maija Kauppinen. Seuramme jäi kaipaamaan värikästä piällysmiestä. Juntunen julkaisi useita teoksia: Osamietintö onnesta, .. ja katto korkealla, Jahvetti: legenda jo eläessään.

Teksti Kaija Pulli

Hämeenlinnan teatteriretkestä 24.10.2009

Syksyinen teatteriretki tehtiin Hämeenlinnan kulttuurihistoriallisiin maisemiin. Mukana oli 40 seuralaista. Aluksi ruokailtiin Piparkakku- talossa. Talon rakennutti vuosina 1906 - 07 asuinrakennukseksi itselleen ja perheelleen kauppias Anders Gustav Skogster (1866 - 1952). Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Piparkakkutalon nimi johtuu talon paanuvuorauksesta ja erkkereistä, jotka saavat talon näyttämään aivan sadun piparkakkutalolta. Tällä samalla paikalla 1800-luvun puolessa välissä olleessa talossa sijaitsi kuuluisan suomalaisen taiteilijan Albert Edelfeltin lapsuudenkoti. Ruoka oli hyvää ja kahvin kanssa söimme tietenkin piparkakkuja.

Viulunsoitta katolla oli yhtä ihastuttava kuin aina ennenkin. Maitokuski Tevjeä (Matti Nurminen) huolestuttivat naimaikäisten tyttäriensä naimakaupat. Matti Nurminen veti roolinsa loistavasti ja lauloi hyvin. Iki-ihanat kappaleet Nousee päivä, laskee päivä ja Rikas mies jos oisin eivät jättäneet ketään kylmiksi. Surullista oli, miten tuon ajan Ukrainassa ihmiset joutuivat jättämään kotinsa vallanhimoisten ihmisten vuoksi. Kiitos kaikille mukanaolijoille ja Marjalle ja Pekalle matkajärjestelyistä.

Kotiseutupäivät 5.-8.8.2010 Joensuussa ”Kodikondujarmankat – Kahden Karjalan rajalla”. Mielenkiintoiset kotipäivät kutsuvat Raja-teemallaan väkeä läheltä ja kaukaa. Nelipäiväiseen ohjelmaan voit tutustua www.kotiseutupaivat2010.fi. Päiville valitaan seuramme jäsen, joka esittelee seuraamme päivillä. Jos olet kiinnostunut Ylä-Savon pisteen päivystyksestä, niin ota yhteyttä Kaijaan.

Uusia jäseniä kaivataan

Tämän lehden välissä on jäsenkaavake, jonka voit antaa seurastamme kiinnostuneelle jäsenelle. Myös lisää Pihlajanlehtiä voit tilata Kaijalta. Seuralaisia pyydetään ilmoittamaan myös osoitteenmuutokset Tellervolle. Omaisia pyydetään ilmoittamaan poisnukkuneet. Seuralaiset voisivat ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, vaikka kevätkokouksessa Tellervolle. Tulevaisuudessa informaatio voisi tapahtua sähköpostitse. Näin säästettäisiin postimaksut. Voisin myös sähköpostitse ilmoittaa minulle tulleista kutsuista kulttuuritapahtumiin. Joilla ei sähköpostiosoitetta ole, niin heille tietenkin postitetaan lehti.

Lehtiaineistoa kaivataan

Lähettäkää Pihlajanlehteen aineistoja; juttuja, savolaisia sananlaskuja, vitsejä omakohtaisia kertomuksia lapsuuden ajoilta, tarinoita ym. Aineistot mielellään kaijapulli@yahoo.com Voi toki paperilla ja käsinkirjoitettujakin juttuja lähettää. Varsinkin kulttuuripalstalle lähettäkää yläsavolaisista tapahtumista.

Kulttuuripalsta

Asuntomessut Kuopiossa 16.7.- 15.8.2010 Saaristokaupungissa.

Runoilija Merja Topilta on ilmestynyt esikoisteos Voe tätä rakkaaven miäree. Lisätietoja www.merjatoppi.com

Iisalmelainen runoilijan Helvi Juvosen syntymästä tuli viime vuonna 90. Samalla vuosi oli 50 v hänen kuolemasta ja 60 v ensimmäisen esikoisteoksen julkaisemisesta. Hän julkaisi viisi teosta. Kuudes runokirja ja Pikku Karhun talviunet ilmestyivät postuumisti. Aukea ei metsään koskaan ovi sisältää myös käännösrunoja ja esseitä.

Kirjoja: Savon historia I (44 e), Savon historia IV (56 e), Savo ja sen kansa (46 e). kirjatilaukset@savonsaatio.fi

Syksy 1939: Iisalmelaisen IN-teatterin esitys Iisalmen työväentalolla, Pohjolankatu 11. Sodan uhka muuttaa rajan pinnassa sijaitsevan pienen koulun elämän, sinne asettuu kuuden sotilaan joukko tarkkailemaan naapurimaan rajaliikennettä. Opettajan ja keittäjän läsnäolo tarjoaa tilaisuuden myös herkkiin hetkiin, mutta uhka muuttuu yhä todellisemmaksi, kun Valpon miehet tulevat kuulustelemaan kersanttia vakoiluepäilyistä. Pienen yhteisön piinaava odotus vertautuu koko Suomen henkiseen tilaan. Näytelmä ei rajoitu pelkkään aikakauden kuvaukseen, vaan tuntemattoman uhan, eroottisen kaipauksen ja inhimillisen kestävyyden teemat löytävät kosketuspinnan nykyhetkestäkin. Näytökset: 6.3. klo 19, su 7.3. klo 13, la 20.3. klo 19, su 21.3. klo 13, la 27.3. klo 19, su 28.3. klo 13, la 10.4. klo 19, su 11.4. klo 13.

Ylä-Savon seura ry:n johtokunta ja toimihenkilöt 2010

Johtokunta:

Ensio Leskinen varapuheenjohtaja puh. 0500 574 841, koti 345 4811, Notkotie 23 I 51 00700 HELSINKI

Leena Vatanen sihteeri puh. 044 029 0971, koti 321 6737, leenaliisa.vatanen@luukku.com
Lokitie 44 J, 00980 HELSINKI

Aimo Ollikainen virkistys puh. 045 262 9515, aimo.ollikainen @kolumbus.fi,
Ukkotuomarinkuja 4, 00690 HKI

Pekka Partanen virkistys puh. 0400 729 690 pekka.partanen@kotiportti.fi
Urakkatie 22 B 2, 00680 HELSINKI

Juhani Ruotsalainen isäntä puh. 040 592 5020 juhani.ruotsalainen@citymarket.fi
Kaunispäänt. 3 C 19, 00970 HKI

Marja Röpelinen virkistys puh. 040 511 9629, koti 566 1231 marja.ropelinen@elisanet.fi
Putouskuja 6 B 12, 01600 VANTAA

Anja Sahrakorpi emäntä puh. 050 912 6605, koti 724 2312 anjasahrakorpi@hotmail.com
Koivikkotie 20 F, 00630 HELSINKI

Tellervo Ukkonen jäsenrekisteri puh. 050 529 1630, koti 321 3746 tellervo.ukkonen@elisanet.fi
Lokitie 3 A, 00980 HELSINKI

Toimihenkilöt:
Eila Karvinen tilintarkastaja puh. 050 358 9375, koti 7286 942
Anja Laukkanen tilintarkastaja puh. 050 5900 185, koti 541 8902

Juhlatoimikunta:
Marjatta Harju puh. 040 777 5839, Anja Laukkanen, Aimo Ollikainen, Simo Ronkainen puh. 050 546 3085, Juhani Ruotsalainen ja Tellervo Ukkonen.

Pihlajanlehti 3/2009

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti nro 3/2009 toimittanut Kaija Pulli

KOKOUSKUTSU: Sääntömääräinen syyskokous

Seuramme sääntömääräinen syyskokous pidetään pikkujoulun merkeissä lauantaina 14.11.2009 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, 00620 Helsinki, Metsälä

Ennen kokousta nautitaan seuran kustantamaa glögiä ja piparkakkuja.

Syyskokouksen esityslista:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään vuoden 2010 toimintasuunnitelma
4. Määrätään vuoden 2010 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruus.
5. Päätetään johtokunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
6. Hyväksytään vuoden 2010 talousarvio.
7. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
8. Valitaan jäsenet johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille yksi varamies tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.
10. Päätetään seuran kokousten koollekutsumistavasta.
11. Käsitellään muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai, jotka johtokunta haluaa syyskokoukselle esittää.

Ennen varsinaista pikkujoulua seuralaisia viihdyttää Heidi Leskinen klarinetillaan. Yhdessä lauletaan joululauluja ja virittäydytään pikkujoulun tunnelmiin. Jouluisia yhteislauluja laulattaa Erla Pulli (piano). Mukana on myös muuta yllätysohjelmaa. Ohjelman jälkeen syödään mykyrokkaa ja jälkiruuaksi nautitaan kahvia ja joulutorttu. Ruokailu maksaa 10 e/hlö. Vegeta-risteille on tarjolla kasvispiirakkaa. Pika-arpajaiset 1 e/kpl. Pääpalkintoina ovat Ruotsin risteily ja monipuolinen ostoskori sekä paljon muita hyviä palkintoja. Seuralaiset voivat tuoda halutessaan arpajaisiin omia palkintojaan. Vuoden 2009 maksamattoman jäsenmaksun 10 e voi vielä maksaa kokouksessa tai seuran tilille OP 578007-4406 sekä ostaa seuran adresseja 1 e/kpl. Lopuksi tulee joulupukki. Ota pikkujoululahja, hinta n. 5 e mukaasi pukinkonttiin, niin saat ensimmäisen joululahjan! Tervetulloo syömään oekeeoppista mykyrokkoo ja huastelemmaan kunnon kielellä! Tonttuhatun kun pannoo piähän, niin on niin joulunen fiilinki!

Teatteriin Hämeenlinnaan lauantaina 24.10.2009 klo 10.00

Viulunsoittaja katolla

päärooleissa Matti Nurminen ja Turkka Mastomäki Klassikkomusikaali maitokuski Tevjestä ja hänen naimaikäisistä tyttäristään pienessä ukrainalaisessa kylässä 1900-luvun alun muutosten tuulissa. Musikaali on täynnä ikivihreitä sävelmiä, kuten "Rikas mies jos oisin" ja "Nousee päivä, laskee päivä". Ensi-ilta 8.10.2009 Vanhalla päänäyttämöllä. Ohjaus Matti Kuikkaniemi, kirjoittanut Joseph Stein, säveltänyt Sheldon Harnick, suomentanut Esko Elstelä, kapellimestari Aleksi Aromaa, lavastus Juha Mäkipää, pukusuunnittelu Anne Laatikainen, valosuunnittelu Jari Vuori, äänisuunnittelu Harri Kuittinen. Rooleissa mm. Johanna Reilin, Katariina Kuisma, Liisa Peltonen, Leena Viitanen, Sinikka Salminen, Birgitta Putkonen, Lasse Sandberg, Jani Koskinen, Harri Ekonen ja Raimo Viitanen.

Ohjelma:
klo 10.00 lähtö Fennian edestä Mikonkadulta bussilla
” 12.00 ruokailu ravintola Piparkakkutalossa
Menu 1: vihreä salaatti, uunissa paahdettu lohi, suppilovahveromuhennus, tilliperunaa
Menu 2: pistaasileivitettyä broilerinrintaa, mandariinikastiketta, kasviksia, perunagratiinia (VL) jälkiruokina kahvi/tee ja piparkakkuja
klo 14.00 teatteriesitys
Väliajalla seura tarjoaa pullakahvit kaikille!

Paikkoja on varattu 40. Teatteriliput jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Seuran sponsoroiman matkan hinta kaikkineen on 55 e/jäsen, ja 60 e/ei jäsen. Sitovat ilmoittautumiset Tellervolle puh. 050 529 1630, koti 321 3746, tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Samalla ilmoitetaan menu-vaihtoehto sekä jos on erikoisruokavalio. Matkalla voimme laulaa yhteislauluja, kertoa tarinoita tai muuten vaan pitää lystiä. Muista olla paikalla viimeistään jo klo 9.45. Matka maksetaan seuran tilille OP 578007-4406 tai hätätilassa bussissa. Esteestä on heti ilmoitettava Tellervolle. Peruuttamatta jääneet matkat laskutetaan. Tervetuloa tutustumaan Sibeliuksen ym. suurmiesten ja -naisten kaupunkiin.

Seurallamme on www-sivut. Käykääpä katsomassa ja toiveet sekä kirjoitukset lähetetään pj. kaijapulli@yahoo.com tai puh. 040 513 1925.

Puheenjohtajan palsta

TULE-sairaudet; kansakuntamme riesa
Itsekin selkävaivaisen ajattelin kertoa Teille joitakin ihan käytännön vinkkejä jokapäiväisen elämänne helpottamiseksi.

Tukipisteenä selkä
Selkä vaikuttaa raajojen ja raajojen luiden hyvinvointiin. Maassamme oppivelvollisuus aloitetaan noin seitsemän vuoden iässä. Kyseisestä iästä alkaa monenkin kohdalla lähes kokopäiväinen istuminen. Suurin osa työikäisistä on sitä sukupolvea, jolloin koulupulpettien ja tuolien ergonomiaan ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Koululaisten liikunnan puute ja informaatioteknologian parissa vietetty aika saatavat aiheuttaa alaselkäkipua jo hyvin varhaisessa iässä. Monen kohdalla sama istuminen jatkuu opiskelussa ja työelämässä. Noin kahden tunnin yhtäjaksoinen istuminen tietokoneen ääressä voi aiheuttaa jo tuntuvia alaselkäkipuja. Ruumiillisessa työssä työn yksitoikkoisuus ja kiertoliikkeet kuormittavat selkää ja seurauksena voi olla kulumisia ja venähdyksiä.

Helpotusta kotikonstein
Jatkuvien selkäsärkyjen hoidossa ensimmäinen asia on kääntyä lääkärin puoleen taudinkuvan selvittämiseksi. Diagnoosista riippumatta hoitoa voi jatkaa kotikonstein ja työpaikan ergonomisilla ratkaisuilla. Työpaikalla ollaan arkisin suurin osa valveillaoloajasta. Istumatyötä tekevien työpöydällä, -tuolilla ja oikeilla mittasuhteilla on hyvin ratkaiseva merkitys. Oikeat säädöt helpottavat jokapäiväistä istumista suuresti ja estävät varsinkin alaselkäkivut. Apua voi pyytää asiantuntijoilta, työterveyshoitajilta tai netistä löytyy ohjeita. Ihmisellä ei ole oikeastaan enää erikseen työelämää, kotielämää ja vapaa-aikaa, vaan heillä on kokonainen elämä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sopiva ja omalle keholle mieleinen liikunta vahvistavat selkää ja siihen kiinnittyviä lihaksia sekä luita. Järkevä ravinto ja riittävä D-vitamiinin saanti edesauttavat selkäsairauksien hoidossa. D-vitamiinisuositus aikuisikäiselle on noin 800 mg/vrk. Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat kalaruuat (2-3 kertaa viikossa), maitovalmisteet ja yllätys, yllätys rasvalevitteet. Rasvan sijasta voi tyytyä tabletteina otettuun D-vitamiinivalmisteeseen. On muistettava, että aurinko on kesällä paras vitamiinilähde. Tauot ja taukojumppa ovat työ- ja kotipäivän aikana tervetulleita vaihtoehtoja ainaisen istumisen sijasta.

Päivittäiset selän hoito-ohjeet:
- anna aamulla aikaa kehollesi herätä
- venyttele lihaksia ja oikaise selkäsi, tauota työ- ja kotipäiväsi
- muista syödä kevyt lounas
- työajan jälkeen harrasta mieleistäsi liikuntaa
- lepuuta selkääsi makaamalla kovalla lattialla, nosta jalat sohvalle, vahvista alaselän lihaksia vetämällä napaa sisään
-syö D-vitamiinia sisältävä päivällinen
- muista riittävä lepo

Teksti Kaija Pulli (pidennetty teksti ollut SAK:n ammattilehdissä)

Kaijan tietovisa: Mitä tiedät kotiseutusi kirjailijoista?
Vastaukset sivulla seitsemän
1. Kuka romaanikirjailija, kirjoittanut mm. Helena-sarjan, asui Varpaisjärvellä?
2. Kuka kirjoitti Juhan ja missä hän oli syntynyt?
3. Kuka kirjoitti Kukkivat roudan maat ja missä hän oli syntynyt?
4. Missä sijaitsee Kyrönniemen hiljaisuuden keskus ja kuka kirjailija asui siellä Juhani Ahon kanssa?
5. Mainitse Kiuruvedellä syntyneitä kirjailijoita?
6. Missä syntyi kirjailija Pirkko Arhippa?
7. Kuka kuuluisa kirjailija ja saarnamies toimi kansakoulun opettajana Sonkajärvellä 1909 - 1921?
8. Kuka kirjoitti laulun Keiteleen rannat?
9. Missä syntyi kirjailija, agrologi, asutusneuvoja Pekka Ikäheimo?

Raaseporin kevätretkestä
Kauniin kuulakkaana kevätpäivänä 26 innokasta yläsavolaista teki kevätretken Raaseporiin ja Tammisaareen. Lohjalta saimme mukaamme mainion oppaan Irja Olkinuoran. Matkalla saimme kuulla Lohjan ja muiden matkan varrella olevien paikkojen historiaa. Päästyämme Tammisaareen jalkauduimme ja tutustuimme kävellen historialliseen kaupunkiin. Pienten katujen ja kujien varrella kohosivat vanhat, historialliset puiset talot. Jokaisella talolla on oma tarinansa ja ikkunaruutujen määrä kertoo rakennusvuosisadan. 4-ruutiset ikkunat tehtiin 1700-luvulla ja 8-ruutiset 1800-luvulla. Myöhemmin ikkunaruutuja tulikin jo lisää.

Tammisaari sai kaupunkioikeudet kuningas Kustaa Vaasalta vuonna 1546 ja siellä on ollut kouluja jo 1600-luvulla. Tutustuimme vuonna 1651 lähtöisin olevaan kivikirkkoon ja sen lasimaalauksiin. Kirkko oli kokenut tulipalon, mutta onneksi alttarimaalaus ehdittiin pelastaa. Tammisaari oli hyvin keskeinen tekijä kansalaissodassa. Kaupungissa sijaitsi punaisten vankila, jossa oli parhaimmillaan 9000 vankia. Aika oli kova ja kolmasosa vangeista kuoli, joko nälkään tai heidät tapettiin. Tammisaaressa sijaitsee maamme suurin joukkohauta.

Kaupungin jälkeen tutustuimme Raaseporin linnaan. Linnanraunioita esitteli paikallisopas, näyttelijä Dan Idman. Hänen riemukkaan esittelyn aikana saimme kuulla tarinoita linnan herruudesta, kummituksista ja monimutkaisista tarinoista. Linnanvoudin tuvalla joimme lähtökahvit. Päivä oli oikein hauska ja johtokuntamme jäsenen Pekka Partasen ohjastama bussi toi meidät turvallisesti kotiin. Kiitos kaikille mukanaolijoille onnistuneesta matkasta!

Teksti Kaija Pulli

Jatko edellisestä numerosta Viljon mietteitä

Pääkaupunkiseudulle Ylä-Savosta tulleet ovat olleet viisaita jo vuosikymmeniä sitten. He ovat perustaneet tänne Ylä-Savon Seuran vaalimaan kotiseutuaatetta ja elättämään kotiseutumuistoja. Näinhän tekevät kauaskin ulkomaille siirtyneet.

Seuran toiminta on ollut ajoittain hyvinkin vilkasta ja monipuolista. Sitä se on nytkin. Seura järjesti kesäisin yhteismatkoja entisen kotiseudun kulttuuritilaisuuksiin, joita järjestetään kaikissa alueen kunnissa. Entinen kotikuntani Sonkajärvi järjestää kesäsydämellä muun ohella eukonkannon maailmanmestaruuskisat. Hulluudessaan käsittämättömän kiinnostuksen saavuttaneena. Seura vaalii entisen kotiseudun ruokaperinteitä järjestämällä syksyin rokkakestit ja keväisin talkkuna- ja tirripaistikekkerit. Myös useita teatteriretkiä eri paikkakuntien teattereihin. Myös ohjelmalliset tilaisuudet kuuluivat yhdistyksen sortimenttiin.

Seuran maanmittaiseen tietouteen pääsemiseksi sen yksi tehokkaimmista keinoista on nimittää joku ansioitunut laajaa huomiota saavuttanut henkilö seuran piällysmieheksi. Siellähän heitä on kaikilta yhteiskuntaelämän aloilta. On valtiomiehiä ja -naisia, teatteri- ja elokuva-alalta, taiteen, tieteen ja tekniikan aloilta. Tätä pääomaa me teemme tunnetuksi ja he puolestaan käyvät yhdistyksemme tilaisuuksissa kertomassa tietonsa aiheista. Viimeksi kokouksessamme esiintyi arkkiatri Pelkonen ja sai ansaitsemansa huomion. Niin me yläsavolaiset porskutamme täällä pääkaupunkiseudulla. Tuo Sinäkin savolainen ystäväsi ja tuttavasi seuramme jäseneksi tai ainakin sen järjestämiin tilaisuuksiin.

Jouluinen musiikkitervehdys Ylä-Savosta

Yläsavolaisen Nuorisokuoro Allegron ensimmäinen levy julkistettiin viime jouluksi. Allegrossa laulaa nelisenkymmentä yläaste- ja lukioikäistä tyttöä Ylä-Savosta. Allegroa johtaa musiikin lehtori Susanna Alajuuma-Kettunen, ja äänenkouluttajana toimii laulunopettaja Eeva Riitta Rytkönen. Kaksitoistavuotiaalla Allegrolla on jo runsaat neljäkymmentä konserttia, yli sata keikkaa ja useita ulkomaamatkoja. Kuoro on saanut myös valtakunnallista tunnustusta Nuori Kulttuuri -katselmuksessa 2007. Kuorosovituksista vastasi myös iisalmelainen, kanttori Hannu Virpi. Tunnelmallinen Joulun Sankari -levy sopii joululahjaksi ja musiikilliseksi viemiseksi vaikka ulkomaillekin. Levyn myyntihinta on 18 e (sis. alv. 22 %). Levyn tuotto menee Nuorisokuoro Allegron toiminnan tukemiseen. Levyä voi tilata Nuorisokuoro yhdistys Allegron ry:n sihteeriltä Sisko Hautalalta hautala.sisko@gmail.com puh. 050 559 7445. Lisätietoja kuorosta ja levystä: www.nuorisokuoroallegro.fi

Viljon mietteitä

Formulakuskit ja Räyskälässä autonajon nopeusennätyksiä tavoittelevat lukeutuvat mainostettuihin nopeisiin suomalaisiin. Totta kyllä heidän nopeutensa riittäisi varmaan monen hurjastelijan vauhdiksi. Liikkeet kosmoksessa ovat heidän vauhtiinsa verrattuna monisata- jopa tuhatkertaisia. Ensiksi maapallo pyörii akselinsa ympäri 1670 km tunnissa. Toiseksi maapallo kiertää aurinkoa 107.200 km tunnissa. Aurinkokunta kiertää oman galaksimme keskustan ympäri yli 800.000 km tunnissa. Linnunrata taas kulkee kohti Andromedan galaksia 470.000 km tuntinopeutta. Paikallinen galaksiryhmä kiitää 150 miljoonan valovuoden päässä olevaa suurempaa keskittymää kohti 2.200.000 km:n tuntivauhtia. Tästä kertyy nopeutta 3.578.870 km tunti. Tämä jo osoittaa maailmankaikkeuden laajuutta.

Avaruudessa on kyllä tilaa loputtomien aurinkokuntien ja galaksien liikkeille. Maailmankaikkeuden laajuuden rajaa etsitään jo 13,7 miljardin valovuodenetäisyydeltä. Uskotaan, että se ei rajaudu vielä siihenkään. Mitä olisi sen rajan takana? Avaruutta ja aina vain avaruutta. Ehkä toisia maailmankaikkeuksia. Liike avaruudessa on todella haipakkaa. Se ei tosin näy meidän automme matkamittareissa eikä tunnu vauhdilta jokapäiväisessä elämässä. Vielä varsin harvalukuinen on se ihmisten joukko, jota moinen haipakka edes kiinnostaa. Jos on kiinnostunut tähtitieteestä, niin nämä asiat selviävät Tähdet ja avaruus -lehdestä. Selvitessään ne lisäävät kiinnostusta muihinkin maailmankaikkeuden ihmeellisyyksiin. Ne ihmeellisyydet eivät tutkimalla lopu. Ehkä siinä niiden kiinnostavuus piileekin. Kukaties kiinnostuksesi heräisi muutakin yhteiskuntaa koskeviin tieteisiin. ”Taantuisi taika ja vanhoillisuus”, kuten Taata laulatti.

Alapas sinäkin tutkiva savolainen ja tuleva journalisti tai tähtitieteen asiantuntijaksi haluavan laajentaa perspektiiviäsi. Korkeasti oppineita esimerkkejä löydät savolaisista suurmiehistä ja -naisista. Tavataanko avaruusmatkalla?

Kaupunkineuvos, kunniapuheenjohtaja, piällysmies Matti Saastamoinen on kuollut

Veli Matti Saastamoinen syntyi 23.12.1923 Keiteleellä ja kuoli 15.3.2009 Iisalmessa. Elämäntyönsä kaupunkineuvos Saastamoinen teki ensin Iisalmen maalaiskunnan ja myöhemmin, vuoden 1970 kuntaliitoksen jälkeen, Iisalmen kaupungin kaupunginjohtajana. Matti Saastamoinen valittiin seuramme 6. piällysmieheksi 1984. Hän aloitti vammaisten palvelutalohankkeet. Hän oli mm. Invalidiliiton liittoneuvostonjäsen 1957 - 1977 sekä liittohallituksen I varajäsen 1977 - 1980 ja jäsen 1980 - 1988. Tasavallan presidentti myönsi Matti Saastamoiselle kaupunkineuvoksen nimen ja arvon vuonna 1980 ja Iisalmen Invalidit ry:n kunniapuheenjohtajaksi hän siirtyi 1993.

Lähetämme lehden mukana jäsenhankintakaavakkeen. Antakaa se tuttavallenne niin saamme uutta verta seuraamme. Kaavake palautetaan jäsenrekisterin hoitajalle Tellervo Ukkoselle Lokitie 3 A 00900 HELSINKI puh. 321 3746, 050 529 1630 tellervo.ukkonen@elisanet.fi. Laittakaa siksi nimenne kaavakkeeseen, että tiedämme kuka on ollut aktiivinen jäsenhankkija. Ilmoittakaa Tellervolle, jos ette enää kuulu seuraan ja olisimme kiitollisia, jos omaiset ilmoittaisivat poisnukkuneista jäsenistä. Ilmoita osoitteenmuutokset ja email-osoitteesi myös Tellervolle. Lehti ei tule perille, jos osoitteesi on väärä. Maksamattomat jäsenmaksut 10 e maksetaan seuran tilille OP 578007-4406.

Nyt on jo aika alkaa suunnitella seuramme 40-vuotispäiviä. Vuoden 2011 alussa tulee kuluneeksi 40 vuotta seuramme perustamisesta. Johtokunnassa olemme asiasta jo keskustelleet. Syyskokouksessa olisi tarkoitus perustaa juhlatoimikunta järjestämään vuosipäiväämme. Juhlan yhteydessä pidetään sääntömääräinen kevätkokous ensiksi ja sitten juhla. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimikuntaan, ota yhteyttä pj:hin tai johtokuntalaisiin. Yhteystiedot löytyvät edellisistä Pihlajanlehdistä tai www.yla-savonseura.fi. Tarvitaan reipasta, idearikasta ja sitoutunutta väkeä järjestämään juhla, joka muistetaan. Kaikki ideat, paikan valinnat, ohjelmat ovat tervetulleita. Olisi mukava, jos seurassa kauan olleet ja toimihenkilönä toimineet tulisivat toimintaan mukaan.

Vastaukset kysymyksiin:
1. Aino Räsänen
2. Juhani Aho, Lapinlahdella
3. Eino Säisä, Iisalmessa
4. Vieremällä, Kauppis-Heikki
5. Erkki Ahonen, Paul-Eerik Haataja, Heikki Lounaja, Hilkka Ravilo
6. Rautavaaralla
7. Paavo Ruotsalainen
8. Raimo Hämäläinen
9. Pielavedellä

Tervehdys valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä Nilsiästä 6.-9.8.2009.

Päivien teemana oli savolaisuus ja kansainvälisyys, ”Mualimalle ja takas”. Suomen Kotiseutuliiton 60-vuotisjuhlaseminaari, ”Kunta ja kotiseutu”, Kuopion yliopistolla aloitti päivät. Valtiosihteeri Terttu Savolainen, Ylä-Savosta syntyisin, esitelmöi sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteista. Seminaarin toinen pääpuhuja oli Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja dosentti Heikki Kukkonen, jonka puheen aiheena oli Kansalaisjärjestöt – palvelujen tuottajiako?” Seminaari kiinnosti noin 70 kävijää.

Perjantaiaamu valkeni lämpimänä ja aurinkoisena Nilsiän Tahkovuorella. Varhain aamulla meille osoitettiin torille pystytetyistä katoksista pieni pöydän pätkä, johon laitoimme esille selailtaviksi seuramme Pihlajanlehtiä eri vuosilta, Seuran historiikkia, jäsenhakemuskaavakkeita ja valokuva-albumit. Lehtiä ja kaavakkeita meni ihan mukavasti ja kyselyjä seuramme toiminnasta tuli ilahduttavasti.

Sääntömääräisen vuosikokouksen aluksi suoritettiin palkitsemiset. Vuoden kotiseutupolku on Pate Mustajärven – Suomirockin legendan – Ikuri Tampereella. Vuoden kotiseututeko on Liperi-Seuran ruoka- ja kekriperinne-projekti. Vuoden kaupunginosa on Helsingin Tapanila. Kotiseututyön ansiomitali myönnettiin 13 ansioituneelle henkilölle eri puolelta Suomea. Juhlavaksi lopuksi Markku Tannerille luovutettiin järjestöneuvoksen arvonimi tasavallan presidentin kirjeellä. Tanner toimi Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana yli 42 vuotta.

Juhlajumalanpalveluksen piti seuramme piällysmies piispa Wille Riekkinen. Päivien pääjuhlaa vietettiin Louhosareenalla. Aluksi nautimme Haapaniemen Puhallinorkesterin upeista tahdeista. Valtiovallan tervehdyksen toi seuramme piällysmies, eduskunnan 1. varapuhemies Seppo Kääriäinen. Hän painotti mm. näinä kuntaliitosaikoina, että kunta häviää, mutta kotiseutu jää. Kotiseutu on järjen, tunteen ja sydämen asia. Juhlapuhuja oli erikoistoimittaja Erkki Toivanen, joka kutoi punaista lankaa savolaisuuden, suomalaisuuden, eurooppalaisuuden ja maailman kansalaisuuden välille. Juuret Erkki Toivasella on tiukasti savolaisessa mullassa. Tuoksut, maut, maitokoneen iltalaulu, suolasiian maku ruisleivällä. Kalle Väänäsen runoihin sävellettyä musiikkia esittivät Marja-Liisa Kuosmanen, laulu ja Pasi Horttanainen harmonikalla säestäen, sekä Matti Taskinen, laulu ja Jukka Leutonen pianon ääressä. Seuraavat Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään 2010 Joensuussa. Päivien päätössanat lausui Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, professori Pekka Laaksonen. Päivät päättyivät Savolaisen lauluun. Syysterveesin putkiremppoo evakkoon takas mualimalta Savvoon, Sukevalle tulleet Anja Sahrakorpi&Risto.

Pihlajanlehti 1/2009

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti nro 1/2009 toimittanut Kaija Pulli Pihlajanlehti vuodesta 1989. Tämä on 20-vuotisjuhlanumero.

KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen kevätkokous Seuramme sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 7.3.2009 klo 13.00 Ristola-yhteisön tiloissa, Tinasepäntie 46, Helsinki, Metsälä

Kevätkokouksen esityslista

1 Kokouksen avaus

2 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan tarkastajan valinnat.

3 Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4 Vuoden 2008 toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen

5 Vuoden 2008 tilinpäätöksen esittely ja tilintarkastajien lausunto

6 Vuoden 2008 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille.

7 Äänivaltaisen edustajan valitseminen Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen

8 Muut mahdolliset esille tulevat asiat, joista johtokunnalle on tehty esitys vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta tai asiat, jotka johtokunta haluaa kevätkokoukselle esittää.

Sääntömääräisen kokouksen lisäksi seuralaisille esitetään hyvää ja monipuolista ohjelmaa: Heidi Leskinen soittaa klarinettia ja Savolaisen osakunnan kvartetti laulaa korkeatasoisia keväisiä lauluja. Kulttuurin lisäksi syömme tietenkin tirripaistia ja talkkunaan sekä jälkiruuaksi kahvia sekä pullaa. Vegetaristeille on tarjolla kasvispiirakkaa. Tarjoilusta seura veloittaa 10 e/hlö (piirakka 5 e/hlö). Arpajaiset. Hyvät palkinnot! Pääpalkintona mm. aito savolainen kalakukko. Arpa maksaa 1 e/kpl samoin kuin seuran adressi, jolla voit lähettää lämpimät onnittelut ja surun kohdatessa osanottosi. Vuoden 2009 jäsenmaksun 10 e voi maksaa tilaisuudessa tai seuran tilille OP 578007-4406. Seuran jäsenet voivat halutessaan tuoda pieniä arpajaisvoittoja! Kiitos kaikille aikaisemmista palkinnoista. Tervetulloo kaekki kokkookseen miettimään uusia ideoeta seuran toeminnalle ja tekemiselle! toevoo seuran johtokunta esim. bussi nro 66 Rautatietorilta klo 11.50, 12.07, 12.24 (matka kestää n. 17 min) Tinasepäntien pysäkillä pois tai sähköjuna Käpylän asemalle (hieman kävelyä)

Ylä-Savon seura ry:n toimintakertomus 2008

Johtokunta ja toimihenkilöt

Johtokunta: Kaija Pulli pj., Ensio Leskinen varapj. Leena Vatanen siht., Annikki Partanen rahastonhoit., Toivo Puurunen ja Marja Röpelinen virkistys, Juhani Ruotsalainen isäntä, Anja Sahrakorpi emäntä, Tellervo Ukkonen jäsenrekisterin hoitaja. Johtokunta kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Tilintarkastajina toimivat Eila Karvinen ja Marja-Liisa Pesonen.

Jäsenasiat

Maksaneita jäseniä oli 155, kannattajajäseniä kahdeksan ja piällysmiehiä 13, joten rekisteröityjä jäseniä 176. Seuran jäsenmaksu oli 10 e/vuosi ja kannattajajäsenmaksu 80 e. Jäseniksi pääsivät muutkin kuin yläsavolaiset hyväksymällä seuran säännöt. V 2008 tuli 19 uutta jäsentä. Seuran tilisaldo 578007-4406 vuoden lopussa oli 7.163,87 e.

Pihlajan lehti

Jäsentiedote ilmestyi Kaija Pullin toimittamana kolme kertaa. Lehti toimi kutsuna kevät- ja syyskokouksiin sekä johtokunnan järjestämiin retkiin. Siinä julkaistiin myös seuralaisten lähettämiä kirjoituksia Kevätkokous pidettiin 15.3. Helsingin kristillisessä opistossa. Kokouksessa tarjottiin tirripaistia, talkkunaa, muikkuja, salaattia, kahvia ja pullaa. Seuran uusi puheenjohtaja Kaija Pulli kiitti entistä puheenjohtajaa Urho Virkkusta hyvin tehdystä työstä ja luovutti hänelle seuran viirin. Taiteilija Seppo Kolehmainen esitti Kalle Väänäsen teksteihin perustuvaa savolaista sanarieskoo.

Syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Ristola-yhteisön tiloissa 15.11. Kokouksessa valittiin 2009 seuran puheenjohtajaksi Kaija Pulli. Seuran 22. piällysmieheksi julistettiin kuvataiteilija Miina Äkkijyrkkä. Toivo Puurusen paikalle johtokuntaa valittiin Pekka Partanen, muutoin johtokunta on entinen. Tilintarkastajina jatkavat Eila Karvinen ja Marja-Liisa Pesonen. Ohjelmaa esittivät Kaija ja Erla Pulli sekä Simo Ronkainen. Kokouksessa vietettiin pikkujoulua ja tarjottiin glögiä, mykyrokkaa, kahvia ja joulutorttuja. Joulupukkina toimi Arvo Hyvönen.

Retket

12.4. vierailtiin Iisalmessa katsomassa Edvin Laineesta kertovaa näytelmää. Mukana oli 10 seuralaista. Kevätretki tehtiin Porvooseen. Tutustuttiin kaupungin nähtävyyksiin ja ruokailtiin Malmgårdin linnassa 27.5. Mukana oli 48 seuralaista. Turun teatterissa käytiin 18.10. katsomassa Romeota ja Juliaa. Kaupunkikierros ja lounas syötiin Enkeliravintolassa. Mukana oli 43. Yläsavolaisiin seuroihin ja tapahtumiin on pidetty yhteyttä. Seura kuuluu Suomen kotiseutuliittoon. Kaija Pulli edusti seuraa Raahessa kotiseutupäivillä. Yläsavolaisiin sekä valtakunnallisiin lehtiin on lähetetty tiedotteita ja valokuvia sekä haastatteluja tehty. Varsinkin piällysmiehen julkistaminen sai runsaasti palstatilaa. Joulumuistamisia on lähetetty seuraa tukeneille henkilöille. Kiitos kaikille seuraa tukeneille!

Kuvataiteilija Miina Äkkijyrkästä seuran 22. piällysmies

Johtokunta päätyi yksimielisesti Miina Äkkijyrkän valintaan seuran uudeksi piällysmieheksi. Miina sai käätynsä, kunniakirjansa ja kukkasensa seuran syyskokouksessa. Kausi kestää kaksi vuotta. Miina oli seuran historia kolmas nainen, joka tämän arvostetun tittelin sai. Kaksi aiempaa puukuvanveistäjä Eeva Ryynänen ja professori Lea Virtanen ovat jo kuolleet. Piällysmiesvalinnan kriteereinä ovat: syntyperäinen yläsavolaisuus, merkittävä työ joko Ylä-Savossa tai valtakunnallisesti, sekä kotiseutuaatteen vaaliminen ja kotiseuturakkaus. Ensimmäiseksi valittiin näyttelijä, ohjaaja Edvin Laine vuonna 1979 (kuollut 1989). Muita piällysmiehiä ovat olleet: Joonas Kokkonen (kuollut 1980), Urho Kekkonen (kuollut 1986), Aarno Kellberg, Sakari Puurunen (kuollut 2000), Matti Saastamoinen, Tahvo Rönkkö (kuollut 2000), Simo Juntunen, Klaes Karppinen (kuollut 1992), Eeva Ryynänen (kuollut 2002), Yrjö Niskanen (kuollut 2007), Heikki Riihijärvi (kuollut 2002), Elias Huurinainen, Olavi Martikainen, Einari Vidgren, Tatu Miettinen, Lea Virtanen (kuollut 2002), Seppo Kääriäinen, Wille Riekkinen, Leo Puurunen ja Risto Pelkonen. Lapinlahdella syntynyt taiteilija Äkkijyrkkä on tunnettu lehmäaiheisesta taiteestaan. Seura kiittää taiteilijaa myös työstään harvinaisten kyyttöjen suojelusta ja hoidosta. - Olemme hyvin iloisia siitä, että Sinä Miina olet tänään tässä ja nyt. Sinun käsissäsi syntyy vanhoista autonromuista suurta taidetta. Lisäksi olet osoittanut, että lehmällä on sielu. Lehmä ei ole ainoastaan tuotantokone, vaan myös ystävä, valotti puheenjohtaja Kaija Pulli Miinan valintaa piällysmieheksi. - Minulle lehmä on ollut ystävä jo lapsesta saakka. Olen kasvanut karsinoissa vasikoiden ja lehmien ympärillä. Lehmä on ollut minulle taiteeni kimmoke ja heidän hoitamisensa on inspiroinut minua taiteen tielläni, perusteli Miina lehmäystävyyttään. Piällysmiehet Tatu Miettinen ja Risto Pelkonen olivat myös paikalla juhlistamassa Miinaan. Seura sai lämpimiä terveisiä muilta piällysmiehiltä: Wille Riekkiseltä, Seppo Kääriäiseltä ja Olavi Martikaiselta, jotka eivät päässeet työkiireidensä vuoksi kokoukseen.

Syyskokousuutisia

Seuran kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kaija Pulli ja johtokunnassa jatkavat Ensio Leskinen, Annikki Partanen, Juhani Ruotsalainen, Marja Röpelinen, Anja Sahrakorpi, Tellervo Ukkonen ja Leena Vatanen. Uudeksi jäseneksi Toivo Puurusen tilalle valittiin Pekka Partanen. Musiikillista ohjelmaa tarjosivat Simo Ronkainen, Erla ja Kaija Pulli. Lopuksi syötiin perinteistä savolaista ruokaa mykyrokkaa ja vietettiin seuran pikkujoulua. Toivolle kiitos joulukuusesta ja ansiokkaasta työstä johtokunnassa. Kaikille muillekin kiitos arpajaispalkinnoista sekä johtokuntalaisille kokousjärjestelyistä. Extra kiitos Anjalle ja Tellervolle, kun olitte luonani torttutalkoissa.

Johtokunnan järjestäytymiskokous 29.1.2009 klo 19-21

Johtokunta on kokoontunut ja päättänyt johtokuntalaisten vastuista. Vastuualueet ja yhteystiedot löydät viimeiseltä sivulta. Mietittiin seuran 2009 toimintaa, taloutta ja tarkastettiin 2008 kirjanpitäjän laatimat tilikirjat. Lisäksi käytiin läpi 2008 toimintaa ja tarkastettiin toimintakertomus.

Tulevia tapahtumia:

Tervetuloa Komediateatteri Areenaan teatteriin la 4.4.2009 klo 15.00 Hämeentie 2.

Kevään ensi-ilta on kertomus kuuluisan savolaismiehen Spede Pasasen, Vesa-Matti Loirin, Jukka Virtasen, Ville-Veikko Salmisen ja Ere Kokkosen yhteistyöstä ja toveruudesta 60-luvulta viime vuosisadan lopulle. Hauskaa on, vaikka kritiikki murjoo, mutta kansa rakastaa ja sitten syntyykin Uuno Turhapuro ja mullistaa kaiken. Käsikirjoitus on edesmenneen Ere Kokkosen. Tarinan musiikki koostuu Jaakko Salon sävellyksistä Jukka Virtasen sanoittamana. Ohjaus Santeri Kinnunen. Näyttämöllä Spedeä esittää Antti Laukkarinen ja Veskun roolissa on Mikkomarkus Ahtiainen. Ere Kokkosen hahmon luo näyttämölle Janne Kataja. Ville-Veikko Salmista esittää Christian Sandström ja Jukka Virtasta Lauri Ketonen. Muissa rooleissa esiintyvät Titta Jokinen, Johanna Kokko, Kiti Kokkonen, Niina Lahtinen ja Jonna Laukkanen.

Seura on varannut 30 lippua. Ryhmälipun hinta on 31 e (norm. 34 e). Ilmoittautumiset Marja Röpeliselle viimeistään 4.3. mennessä puh. 040 511 9629 tai koti 566 1231 marja.ropelinen@elisanet.fi Liput maksetaan seuran tilille 578007-4406 (hätätilassa paikalla). Tule paikalle viimeistään klo 14.30, jolloin liput jaetaan. Ilmoittautuminen on sitova ja lippuja ei lunasteta takaisin. Nähhään Speden pariss!

Kevätretki tehdään la 16.5. Kohde ja matkasuunnitelma kevään Pihlajanlehdessä. Lokakuussa teatteriretki. Sääntömääräinen syyskokous Ristola la 14.11. Vuoden 2010 kevätkokous la 13.11 Helsingin kristillinen opisto ja syyskokous Ristola 13.11.

Kaijan vuoden ensimmäinen tietovisa.
Vastaukset sivulla 7.
1. Mikä oli maamme ensimmäinen maakuntalaulu?
2. Kuka on sanoittanut Savolaisten laulun?
3. Entäs kuka on sen säveltänyt?
4. Missä laulua esitettiin ensi kerran ja milloin?
5. Montako säkeistöä ko. laulussa on virallisesti?
6. Milloin Savon asutus on tutkimuksen mukaan alkanut?
7. Milloin Pähkinäsaaren rauha solmittiin?
8. Miten rauha vaikutti savolaisiin?
9. Minä vuonna Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin?
10. Mistä Olavinlinnan on tällä hetkellä ehkä kuuluisin?

Puheenjohtajan palsta:

Oletko huolissasi protektionismista?

Niin mikä se on? Hyvä kysymys. Ulkoministeri Alexander Stubb mietti tätä Suomen Kuvalehden tilaisuudessa. Ulkoministeri oli huolissaan protektionismin eli kansallisen tuotannon suojelupolitiikan noususta vallitsevan talouskriisin varjolla. huh, huh, ja hallelujaa. Jokainen voi tulkita tämän asian ihan omalla tavallaan.

Tosiasia on, että vuoden 2008 lopulla aloimme mennä jonkinlaiseen lamaan kuten 1990-luvun alussa. TV-uutiset ja lehdet ryöppäävät joka päivä irtisanomisia ja Yt-neuvotteluja isoissakin ja varmoissa yrityksissä. Toinen asia on sitten se, kuinka oikeutettuja nämä irtisanomiset todella ovat. Onko tämä työnantajien puhdistusta työmarkkinoilta pois ei-toivotut työntekijät. Lama antaa siihen oivan mahdollisuuden. Mitä sitten sanovat ne työntekijät, jotka saavat pitää työpaikkansa? Eivät tietenkään mitään, koska pelkäävät, että heidätkin sanotaan irti.

Opinto- ja asuntovelkojensa kanssa taituroivat nuoret lapsiperheet ovat taatusti hiljaa. Onhan hellä töitä ja paljon onkin, koska irtisanottujen, poislähtijöiden, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden tilalle ei palkata uutta työvoimaa, vaan työt jaetaan jääneiden kesken. Työntekijät eivät valita, vaan paahtavat entistä pitempää työpäivää ilman ylityökorvauksia tai vapaapäiviä kertyneistä ylitöistä. Ajatteleva, että onhan minulla edes työpaikka. No, kuinka kauan, se on taas toinen kysymys. Ihminen ei ole kone eikä robotti, vaan elävä olento, jonka on nukuttava tietty aika, hoidettava perheensä, kotinsa, vietävä lapsen päivähoitoon, puututtava lastensa koulunkäyntiin. Tämä robotti alkaa pikkuhiljaa oireilla ja työuupumusta tulee. Sairauspäivät lisääntyvät ja masennus, Suomen kansantauti jyllää. Kenelle sitten valitat ja kenen niskaan kaadat kaiken tämän kasan? Et tietenkään kenenkään, vaan sinnittelet niin pitkään, kun jaksat.

Ainahan on tulossa toinen mies tai nainen. Eihän sota yhtä miestä tai naista kaipaa. Näin toimi tämä meidän aika itsekeskeinen yhteiskunta. Kuin luin tuota Viljo Ronkaisen kirjoitusta tuli nämä asiat mieleen. Silloin jaksettiin auttaa toista hädässä. Muistan itsekin näitä lukemattomia, ilmaisia talkootunteja, mitä naapureille puolin ja toisin annettiin. Se oli hauskaa. Se lujitti yhteen kuuluvuuden ympyrää. Heikoillakin oli tunne, että heistä välitetään ja tunne, että olet tärkeä yhteiskunnalle. Nyt sitten koko Eurooppa kääntää katseensa länteen ja uuteen messiaseen eli tuoreeseen USA:n presidenttiin Barack Obamaan. Ensiksi onnea miehelle, joka nousi tyhjästä ja puolustaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Toiseksi käy miestä sääliksi. Hänen harteilleen laitetaan liian suuri vastuu. Vastuu teoista, joita edesmenneet presidentit saivat aikaan. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, eikä uutta toimivaa USA:ta talouskriiseineen. Ei Barack ole messias, kuten hänen viehättävä vaimonsa sanoi. Hän antaa kaunosieluisissa puheissaan toivoa, uutta ja rehellistä yhteiskuntaa. Tätä me kaikki toivomme.

Hyvveen vuotta 2009 toevoo puhheenjohtaja Kaeja

Pihlajanlehti 20 vuotta

Pihlajanlehti juhlii 20-vuotista toimivuottaan. Seuran asioista tiedotettiin aluksi jäsentiedotteella, joka vuonna 1989 muuttui Pihlajanlehdeksi. Sen tekeminen lankesi silloiselle sihteerille Maija Kauppiselle. Sen jälkeen sitä ovat toimittaneet puheenjohtajat ja sihteerit. Kaija Pulli on toimittanut lehteä vuodesta 2004. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Se toimii koollekutsujana kevät- ja syyskokoukseen sekä johtokunnan järjestämiin retkiin ja tapahtumiin. Lehteen voivat johtokuntalaiset ja jäsenet lähettää juttujaan, ilmoituksia tai vaikkapa synttärikutsujaan. Lehdessä on silloin tällöin maksullisia mainoksia. Kirjapaino Silverprint monisti, taittoi ja stiftasi viime numeron veloituksetta ja sai siitä hyvästä mainoksen lehteen.

Turun teatteriretki

Syksyinen teatteriretki Turkuun tehtiin kauniin syysään vallitessa. 43 seuralaista suuntasi bussilla Turkua kohti jo heti klo 8. Valitettavasti bussia ei saatu täyteen Marjan ja Kaijan ponnisteluista huolimatta. Olen itse aina pitänyt kovasti Turusta. Kaupunki, joka jo keskiajalla oli olemassa. Sitä on aina leimannut keskiaikainen atmosfääri, jota ei esim. Helsingissä ole. Keskiaikaa on kaivettu, mutta valitettavasti rakennukset oli purettu ja käytetty uudelleen. Mainion oppaan johdolla käytiin Tutun tuomiokirkossa ja saimme seikkaperäisen selostuksen 1300-luvulla vihittyyn kirkkoon. Sen aarteet ja pyhien haudat kiinnostivat kovasti yläsavolaisia. Harmi, kun Ruotsin kuninkaat poistivat kirkosta katollisuuden ja kaikki kauniit seinämaalaukset maalattiin umpeen. Kaupungilla käytiin mestauspaikoilla ym. keskiaikaisissa hirvityksissä. Lounas syötiin Enkeliravintolassa. Sitten olikin jo Shakespearen ikimuistettavan rakkaustarinan Romeon ja Julian vuoro. Juha Siltanen oli saanut lyyrillisiin teksteihin ja tapahtumiin todella uutta pontta. Kiitos retkeläisille mukavasta lokakuun lauantaista.

”Mualimalle ja takas”

Kotiseutupäivät vietetään Ylä-Savossa, joten kaikki yläsavolaiset liikkeelle kotseuvulle. Päiville on ajateltu yläsavolaisille omaa pöytää, jossa esittelisimme toimintaamme. Jos olet kiinnostunut Ylä-Savon pisteen päivystyksestä, niin ota yhteyttä Kaijaa. www.kotiseutupaivat2009.fi

Uusia jäseniä kaivataan

Tämän lehden välissä on jäsenkaavake, jonka voit antaa seurastamme kiinnostuneelle jäsenelle. Seuralaisia pyydetään ilmoittamaan myös osoitteenmuutokset Tellervolle. Omaisia pyydetään ilmoittamaan poisnukkuneet. Seuralaiset voisivat myös ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Tulevaisuudessa informaatio voisi tapahtua sähköpostitse. Näin säästettäisiin postimaksut. Joilla ei sähköpostiosoitetta ole, niin heille tietenkin postitetaan lehti.

Ronkaisen Viljo muistelee

Sonkajärven kunnan puutteisimmalla kolkalla nuorena asuessani ilonaiheet ja onnen tunteet jäivät hyvin vähäisiksi. Mielessä pyörivät suuret rääsyiset ja pulleavatsaiset (riisitautiset) lapsikatraat ihmisasunnoiksi kelpaamattomien mökkien pihoilla. Näin oli myös minun kotonani. Muistan uuvuttavan työtaakan, joka lankesi myös minun osakseni jo lapsena. Lisäksi sisarsarjani lapsikatras oli lähes yksinomaan minun vastuullani. Myös koulussa kiusaaminen osui minun ja minua hieman nuoremman veljeni osalle. Opettajani – Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL:n) jäsenen – osallistuessa kiusaamiseen ja syrjimiseen moninaisin tavoin.

Olen elänyt jo lähes 60 vuotta täällä rintamailla. Siitä huolimatta mieli palaa joka kesä katselemaan noita ihania maisemia, luonnon ihmeellisyyksiä. Olihan kotimäkeni Pohjoismäki kuulu korkeudestaan. Mäen laelta oli silmänkantamaton näkyvyys joka suuntaan. Mäen laelle näkyivät seitsemän kirkon tornit. Muutin mielteissäni tuon korkean mäen kutsumanimeksi ”Kurjuuden kukkula”.

Siellä suoritin lapsena kivisten peltojemme kyntämisen kaksihaaraisella auralla ja karhitsin risukarhilla. Niitin veljien kanssa aikaisin aamukasteella jäkkiheinää, jota ei kuivana saanut millään katkeamaan. Siellä myös työskentelin metsätöissä ja uitoilla Sälevän vesireitillä. Työskentelin myös rakennustöissä noin kuusi vuotta.

Muistan erityisen hyvällä oikeudenmukaista ja hyvää isääni. Saavutin sodasta palattuani kyläläisten valtaenemmistön suosion. Se vei moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin mm. kunnanvaltuustoon ja ay-liikkeeseen, tulevaan pääammattiini. Muistan ilolla ihmisten suuren aktiivisuuden uuden, paremman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentamisessa. Tekee hyvää vanhoille korvilleni kuulla sanottavan, että ”on onni syntyä Suomeen”. Tuota korusanomaa en kuullut lapsuudessani.

Mielessäni elävät kauniina muistot ihanista appivanhemmistani ja kaikista vaimoni tätien miehistä, joihin sain tutustua ja yhdessä monet vuodet heidän kanssaan työskennellä. Muistan elävänä koko köyhän kotikyläni ja sen asukkaat. Muistan kaiholla myös äitiäni, josta en voi kertoa hyvää syyllistymättä valheeseen. Sisarusparveani kaitsiessani sain havaita, että he pitivät minua isänään ja äitinään. Myös vanhin veljeni mukautui samansuuntaiseen suhtautumiseen aikuisiällään. Sinne jäi paljon rakkaita järjestötovereita ja ystäviä. Nyt heitä ei ole elossa montakaan. Hekin vanhainkodissa.

Siskoni kertoi menneen kesän reissullamme joidenkin kysyneen häneltä, että vieläkö se Viljo elää ja ajaako se vielä autolla. Ylittäessämme palatessamme Pohjoismäkeä satoi aivan mahdottomasti emmekä voineet kiikaroida näköaloja kuten oli tapamme. Sanoin vaimolleni leikilläni, että ”Pohjoismäki itkee vuolaasti suurta poikaansa hyvästellessään”. ”Aika kultaa muistot”, sanotaan. Niin kävi myös minulle. Väkisinkin tekee mieli sanoa, että entisen kotiseudun rakkaus voittaa sittenkin noita ankeita aikoja ajatellessa. (jatkuu seur. numerossa)

Vastaukset kysymyksiin: 1. Savolaisten laulu 2. sanoitus A.Oksanen 3.sävellys Karl Collan 4. ravintola Kaisaniemessä 9.12.1852 5.11 säkeistöä 6. Rautakaudesta; v 0-400 7. Pähkinäsaaren rauha solmittiin 1323 8. Ruotsi veti rauhan savolaisten ja karjalaisten väliin 9. Olavinlinnaa alettiin rakentaa v 1475 10. oopperajuhlistaan

Pihlajanlehti 2/2009

Ylä-Savon seura ry:n tiedotuslehti nro 2/2009 toimittanut Kaija Pulli Pihlajanlehti vuodesta 1989. Tämä on 20-juhlajulkaisu.

Kevätretkelle Raaseporiin la 16.5.2009

Ylä-Savon Seura ry tekee kevätretken Raaseporin ja Tammisaaren viehättäviin meri- ja linnamaisemiin. Tervetuloa kokemaan keväistä, merihenkistä yhdessäoloa.

Ohjelma:
klo 9.00 lähtö Helsingistä Mikonkadulta Fennian vastapäätä
” 10.15 Lohja
” 11.00 Saapuminen Tammisaareen
- kirkon opastus
- kävely Tammisaaren vanhassa kaupungissa tai bussiajelu
” 12.15 Lounas ravintola Knipanissa
- paistettua lohta, sokeriherneitä, vesikranssikastiketta, tillipaahdettuja perunoita tai - porsaannoisetteja, hedelmäsiiderikompotti, paahtovihannespeti, liemikastike
” 13.20 Saapuminen Raaseporin linnanraunioille
” 13.20-14.20 Linnanraunioiden opastus
” 14.30-15.00 Kahvi ja pulla Linnavoudin tuvalla
” 15.30 Saapuminen Lohjalle
” n.16.00 paluu Helsinkiin

Retki maksaa jäseniltä 50 euroa ja ei-jäseniltä 55 euroa. Retkelle mahtuu 50. Sitovat ilmoittautumiset Kaija Pullille 8.5. mennessä puh. 040 7160 264 tai (09) 563 6532 kaijapulli@yahoo.com Samalla ilmoitetaan haluaako kalaa vai lihaa. Muista erikoisruokavalioista ilmoitetaan myös varauksen yhteydessä. Ruokajuomana vesi. Muut ruokajuomat maksetaan itse. Esteestä on heti ilmoitettava. Seura laskuttaa perumatta jääneet ilmoittautumiset. Retki maksetaan seuran tilille OP 578007-4406 tai hätätilassa bussissa. Bussissa seura tarjoaa virvokkeita. Tulukee mukkaan tutustummaan muamme ainooseen alakuperräiseen Ruaseporriin ja Tammisuaren lummooviin muasemiin. Ravintola Knipan tarjoo jo menneetä nostalkijjoo muamme ravintolakulttuurista.

Kevätkokousuutisia

Kevätkokousta pidettiin kauniin aurinkoisen sään vallitessa. Paikalla oli kuutisenkymmentä seuralaista. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Puheenjohtaja kiitti seuran parissa työskennelleitä henkilöitä. Pidettiin hiljainen hetki Seppo Kolehmaisen ja Ritva Rajalan muistolle. Pj:ksi valittiin Kaija Pulli ja sihteeriksi Leena Vatanen. Pöytäkirjan tarkastajiksi tuli Urho Virkkunen ja Juhani Ruotsalainen. Jäseniä oli viime vuonna 176, joista 19 uusia.

Tulevia tapahtumia

Sääntömääräinen syyskokous la 14.11.2009 Ristolassa pikkujoulun merkeissä. Paikalle kutsutaan perustajajäseniä ja läpikäydään seuran historiaa. Vuoden 2010 kevätkokous 13.3. Helsingin kristillisessä opistossa ja syyskokous 13.11. Ristolassa. Seuralle ollaan tekemässä omia www. sivuja ja www.yla-savonseura.fi valmistuu kevään kuluessa. Toivomuksia voi esittää ja lähettää Kaijalle.

”Mualimalle ja takas” –kotiseutupäivät Nilsiässä 6.-9.8.2009

Nyt kaikki yläsavolaiset Nilsiän Tahkovuorelle kotiseutupäiville. Päivillä riittää ohjelmaa jokaisen makuun. Päivillä esitellään seuran toimintaa ja jaetaan jäsenkaavakkeita. Näitä kaavakkeita ja Pihlajanlehtiä saa Kaijalta. Jos olet kiinnostunut seuramme pisteen päivystyksestä, niin ota yhteyttä Kaijaan tai Anjaan. Ohjelma näkyy www.kotiseutupaivat2009.fi Tapahtuman tavoitteena on esitellä Savoa ja savolaista osaamista muualta Suomesta tuleville kotiseutupäivävieraille sekä vahvistaa positiivista kotiseutukuvaa etenkin järjestäjäalueen nuorten ja nuorten aikuisten mielissä.

Laulujuhlat Helsingissä 4.-6.6.2009

Helsingin Liikennelaitoksen mieslaulajat ry toimivat isäntinä pohjoismaisilla laulujuhlilla. Laulujuhlilla on monenlaista ohjelmaa mm. la 6.6. klo 15 Pohjoismaiden yhteinen kirkkokonsertti Alppilan Kirkossa. Konserteista voit kysellä simo.ronkainen@saunassa.com puh. 050 546 3085 Simo esiintyy myös itse ja on laulattanut meitä yläsavolaisia kokouksissa. Kiitos Simo!

Murreviikko 29.6. – 4.7.2009 11. kerran Kuopion torilla Ohjelmaa on torilla ma - pe klo 12 -13, la klo 12 – 14. Esiintyjät eri murrealueilta ovat myös erittäin tervetulleita! Erikoisesti la haluttaisiin kuulla esiintyjiä tavallisen toriyleisön joukosta ja siksi on varattu pidempi esiintymisaika. Tervetulloo – huastammaa savvoo - hiljoo a kovvoo! Birgitta Pajusilta, Savon kielen seura ry:n sihteeri

Varpaisjärvi/ Lapinlahti yhdessä vai erikseen?

Varpaisjärvi on päässyt TV:n uutisiin ja Helsingin Sanomiin kapinakuntana. Kuntalaiset, jotka uskaltavat kapinoida kuntaministeri Mari Kiviniemen ajamaa lakia vastaan, että alle 20 000 asukkaan kuntien tulisi liittyä yhteen naapurikuntien kanssa. Tätä lakia noudattamalla ei Varpaisjärven ja Lapinlahden kuntien yhteinen väkiluku taida riittää, vaan silloin yhteisöön pitäisi liittää vielä lisäkuntia.

Nyt Varpaisjärvi ja Lapinlahti pähkäilevät kuntaliitosselvityksen tekemisessä. Selvitys on ehkä hyvä tehdä ja tulos voisi enteillä vahvasti liittymiselle. Onhan nyt jo kunnilla hyvin paljon yhteistoimintaa mm. yhteinen kunnanjohtaja ja sosiaalitoimi on yhdistetty ym. toimintaa. Minusta on vaan hyvin ikävä, jos Varpaisjärvi joutuu luopumaan omasta identiteetistään.

Olen syntynyt Varpaisjärvellä ja minulla on siellä edelleen kotipaikkani, jossa vietän perheeni kanssa kesä- ja syyslomia. Varpaisjärven puhdas ja raikas luonto on ollut minulle ja perheelleni lämmin tuulahdus pääkaupunkiseudun saasteiden jälkeen.

Me pääkaupunkiseudun yläsavolaiset pidämme tiiviisti yhteyttä ja lujitamme kotiseuturakkauttamme. Olemme hyvin ylpeitä kotiseudustamme. Olisi sääli, jos Varpaisjärvi häviäisi kartalta ja tilalle tulisi jokin yhteenliittymä naapuri-kuntien kanssa. Minusta on aivan oikein, että varpaisjärveläiset pistävät kampoihin ministerin pöytänsä takana tekemää ratkaisua kohtaan. Ei pääkaupunkiseudun vinkkelistä pystytä arvioimaan syrjäkylien asioita ja leimaamaan kaikkien kuntien asioiden hoitoa samalla tavalla. Ihmisille pitää antaa aihetta omaan ylpeyteen omasta kunnasta ja sen hoidosta. Jokaisella kunnalla on oma historiansa ja omat taistonsa kunnan asioiden hoitamiseksi. Ymmärrän tietenkin, että jos työpaikkoja ei pystytä tarjoamaan kotikunnassa ja veroja ei saada, niin kunnan tarjoamat palvelut ovat vaakalaudalla. Kunnan on hyvin vaikea tarjota kuntalaisilleen yhteiskunnan vaatimia palveluja.

On hyvin väärin, että ihmiset pakotetaan muuttamaan pois omilta synnyinsijoiltaan työn perään. Tämän ratkaisun jouduin itsekin tekemään 37 vuotta sitten. Lapsuuteni pienviljelijätaloissa oli muutama lehmä ja perheen isä kävi muualla töissä mm. metsätöissä tai mitä nyt sattui saamaan. Nämä ajat ovat taakse jäänyttä elämää. Nyt vaaditaan suuria tiloja ja sellaiset alkavat olla harvinaisia pikkutilojen Ylä-Savossa. Toivotan kuntalaisille menestystä oman kotikuntansa taistelemisen puolesta. Pidetään Varpaisjärvi Ruuna Reippaan pitäjänä ja on Varpaisjärvi muullakin tavoin kunnostautunut mm. sieltä ovat kotoisin pari piispaa.

Viktiivinen tappoominen Mäntyniemessä

Piätin muutama vuosj sitten, että Suomen korkein johto tarviis savolaesta johatusta, jotta muan asiat entisestänniin korjaatusivat. Kirjuttoo tärräätin resitentti Ahtisuarelle kirjeen. Ilimotin siinä, että voesin tulla Mäntyniemeen ja pelekällä kahvipalakalla voesin antoo ohjeita. Tietennii siellä otettiin kiitollisina vastaan tämä reelu tarjooksenj. Sovittuna aekana vahtimestarj aakas portin ja atjutantti johattelj minut sissää. Resitentti tulj vastaa ja taesin jo siinä yhteevvessä tuumata jottae arvokasta.

Olin ahtaatunu vualeeseen pukkuunj, vaekka sillä on ollunna taepumusta kutistua vuosii mittaa. Viemisinä vein sankollisen mustikoeta. Ne olin keränny Kuopion Jännevirralta. Siellähä olja aekonaan Hyvärisen Ievan kotj. Ieva on nykysi Ahtisuarj. Sittä olj resitentin vuoro näätellä mulle Mäntyniemen tilat. Kerto yksityiskohtasesti, mittee kussae huoneessa tehtii. Makkuuhuonetta ee esitelty.

Ruvettii porukalla ryypiskelemään kahvia. Siinä yhteevvessä valittelin kiireetänj, kun en ollu aekasemmin suonu hänelle aekoonj. Nyttii jäe osa mualimanpolitiikasta käsittelemätä. Ressa olj kuitennii jottae oppinu, koskapa kohtsillää telekkarista näätettii, kun Ahtisuarj ja Jeltsin kävivät jututtamassa Milocevitsiä. Make tervehti ensin ja sitte Venäjän Jeltsin. Oekeen, nii sitä pittää käättäätyä, aattelin.

Jossae vaeheessa Ahtisuarj pyys valokuvvoojoo paekalla, olj niätsen kerrannii piässy ihteesä parempaa seoraan. Sitte sovittii, että Make tulloo joskus pelloomaa minu mökille savolaesta petaankkia. Kentän pinta on siellä kimmosa, ohutnukkane ja kuareva. Siinä täätyy olla näkemystä onnistuaksee. Niin se on politiikassae. Monj asia vaekuttaa lopputuloksee. Lähtiissä Ahtisuarj kiitti minua lämpimästi, minä siihe vuatimattomasti: ”Mittee turhoo, mää tiijjä, ossoot jottae itekkii.” Olihan hienoo, että Nopelin palkinto myönnettiin Ahtisuarelle. Teksti Arvo ”Arkki” Hyvönen (Kaejan eli puhheenkulettajan entinen opettaja)

Kaijan tietovisa. Tiedä kotiseutusi tapahtumat (vastaukset takasivulla)

Viljo Ronkaisen mietteitä

Kotiseudun arvo voimistuu kaikkien ihmisten mielissä iän myötä. Joutuipa sen jättämään syystä taikka toisesta. Erityisesti silloin, jos joutuu siirtymään ulkomaille tai menettämään kotiseutunsa sodan takia. Kuten nykyään varsin yleisesti tapahtuu. Vapaaehtoisista kotimaan sisällä tapahtuvista siirroista johtuvaa kaipuutaan voi lievittää vierailemalla siellä. On hellyttävää kuulla esimerkiksi Karjalan sotapakolaisia ja nähdä heidän kotiseudun kaipuutaan. Varsinkin vanhempi väki matkustaa sinne usein. Aikanaan Ruotsi sai kymmenin tuhansien työvoimalisäyksen Suomesta. Nyt muuttoliike kulkee Suomeenkin alikehittyneistä ja/tai sotaa käyvistä maista. Niistä saapuu pakolaisia nälkäkuolemaa pakoon. Aina Afrikkaa myöten.

Sodan päättymisen jälkeen oli minunkin kotiseudullani rakennus- ja metsätöitä runsaasti. Sielläkin raivattiin peltoja lisää, vaikka tehokkaalle maanviljelykselle ei ollut mitään edellytyksiä. Alueen pienet peltotilkut olivat kivisiä ja hallanarkoja. Minäkin haaveilin saavani kotitilani kukoistavaksi asuinpaikaksi. Se oli tietämättömän ihmisen harha. Ei kulunut kymmentäkään vuotta, kun olosuhteet muuttuivat. Rakennustyöt vähenivät. Samoin metsätyöt. Alkoi tuntua, että kotiseutu menetti arvonsa tyystin. Oli paettava rintamaille leipäänsä etsimään. Töiden koneellistuminen näkyi siellä ensin moottorisahojen ilmestymisenä metsätöihin. Sitten monitoimikoneiden aikakauteen siirtymisenä. Uittotöiden tilalle tulivat maantiekuljetukset jne.

Minun nuoruudessani kotipitäjäni itäisellä laitamalla matkat taitettiin jalkaisin ns. kinttupolkuja pitkin. Vain kahdella kotikyläni nuorella miehellä oli polkupyörä. Sitä he joutuivat taluttamaan usein kilometrejä pitkin kinttupolkuja ennen kuin olivat pyörällä ajettavalla tiellä. Puutavaran kuljetusta varten metsäyhtiöt tekivät taajat autolla ajettavat metsätieverkostot. Nyt on auto lähes joka mökissä. Asuttavia mökkejä on harvassa. Kinttupolut ovat umpeutuneet. Kylän vanhenevan asujaimiston on nyt suhteellisen helppo siirtyä autokyydillä kunnan keskustaan, vanhainkotiin odottamaan viimeistä iltahuutoa.

Sanotaan, että aika kultaa muistot. Niin on käynyt minullekin. Kohta kuusikymmentä vuotta täällä rintamailla asuneena matkani johtaa joka kesä ja joskus talvellakin katselemaan noita aikanaan hylkäämiäni kotiseutuja. Mieleeni on noussut aina kysymys, että jokohan tämä nyt on viimeinen reissu tänne. Ikäkin kun alkaa olla jo niin korkea. Menneenä kesänä matkaa suunnitellessamme sovimme, että tämä on nyt se viimeinen matkamme Savoon.

Käyskelimme useilla rakkaimmiksi muodostuneilla paikoilla ja tietysti kirkonkylän kalmistolla. Siellä ovatkin lepäämässä lähes kaikki aikalaisemme. On ihmeellistä, miten elävänä mieli kuvittelee tapaavansa kaikkein läheisimmät omaiset, työ-, järjestö- ja muut ystävät. Tuo seurustelu kannattaa kokea.

Pääkaupunkiseudulle Ylä-Savosta tulleet ovat olleet viisaita jo vuosikymmeniä sitten. He ovat perustaneet tänne Ylä-Savon Seuran vaalimaan kotiseutuaatetta ja elättämään kotiseutumuistoja. Näinhän tekevät kauaskin ulkomaille siirtyneet.

Seuran toiminta on ollut ajoittain hyvinkin vilkasta ja monipuolista. Sitä se on nytkin. Seura järjestää kesäisin yhteismatkoja entisen kotiseudun kulttuuritilaisuuksiin, joita järjestetään kaikissa alueen kunnissa. Entinen kotikuntani Sonkajärvi järjestää kesäsydämellä muun ohella eukonkannon maailmanmestaruuskisat. Hulluudessaan käsittämättömän kiinnostuksen saavuttaneena. Seura vaalii entisen kotiseudun ruokaperinteitä järjestämällä syksyin rokkakestit ja keväisin talkkuna- ja tirripaistikekkerit. Myös useita teatteriretkiä eri paikkakuntien teattereihin. Myöskin ohjelmalliset tilaisuudet kuuluvat osaston sortimenttiin.

Seuran maanmittaiseen tietouteen pääsemiseksi sen yksi tehokkaimmista keinoista on nimittää joku ansioitunut laajaa huomiota saavuttanut henkilö seuran ”piällysmieheksi”. Siellähän heitä on kaikilta yhteiskuntaelämän aloilta. On valtiomiehiä ja -naisia, teatteri- ja elokuva-alalta, taiteen, tieteen ja tekniikan aloilta. Tätä pääomaa me teemme tunnetuksi ja he puolestaan käyvät osastomme tilaisuuksissa kertomassa tietonsa aiheista. Viimeksi kokouksessamme esiintyi arkkiatri Pelkonen ja sai ansaitsemansa huomion. Niin me yläsavolaiset porskutamme täällä pääkaupunkiseudulla. Tuo Sinäkin savolainen ystäväsi ja tuttavasi seuramme jäseneksi tai ainakin sen järjestämiin tilaisuuksiin.

On lumen alla orasta

Lassi Kettunen

Speden spelit Arenassa

31 seuralaista oli katsomassa Komediateatteri Arenassa Spedestä ja kumppaneista esittävää näytelmää. Savolaisuus yhdisti meitä ja näytelmää. Käsikirjoitus oli Ere Kokkosen viimeinen ja se näkyi. Hänhän menehtyi ennen näytelmän ensi-iltaa. Ohjauksen viimeisteli Santeri Kinnunen, jolla ei hirveästi ole kokemusta ohjauksesta, mutta onnistui kuitenkin ihan tyydyttävästi. Spedeä esittävä Antti Lukkarinen ei hallinnut Speden tuttuja maneereita ja esitys jäi aika köykäiseksi. Muutkin näyttelijät eivät osanneet näytellä 1960 - 1970 lukujen meininkiä ja eivät olleet vielä silloin edes syntyneet. Titta Jokinen, vanhana tekijänä näytteli sihteerin, kodinhoitajan, toimittajan, mummon ja asianajajan roolit vanhalla kokemuksella. Kiti Kokkosen Simo oli todella Simo ja Leo Jokelakin löytyi roolisuorituksesta. Jotenkin entistä Komediateatterin ilottelua ei esityksessä näkynyt. Kokonaisuudessaan ihan katsottava esitys kaikesta huolimatta.

Lassi Ilmari Kettunen 27.9.1930 - 24.3.2009 im memoriam

Kauniina kevätpäivänä sain surullisen viestin Lassi Kettusen kuolemasta. Lassi syntyi Iisalmessa maanviljelijäperheen ainoaksi lapseksi. Hänen ukkinsa kauppias Kalle Niskanen kirjoitti mainosrunoja lehtiin ja Lassin äiti, maatalon emäntä, jatkoi tätä kirjoittajaperinnettä. Lassi kävi koulua Iisalmessa. Lassi oli monessa mukana ja hänen elämänsä täytti tiedon ja taiteen jano. Hänen monimuotoista elämäänsä kuvaamaan ei riittäisi tämä eikä seuraavakaan Pihlajanlehti.

Lassi tapasi vaimonsa Irman ja vihkiminen tapahtui Sonkajärven kirkossa. Häitä vietettiin Kotilahti-talossa. Myöhemmin perheeseen syntyi Kati ja Mika, jotka jatkavat Kettusen suvun taiteellisuutta. Aikanaan Lassi lähti pääkaupunki-seudulle opiskelemaan valtiotiedettä. Taiteellinen puoli voitti ja hän siirtyi opiskelemaan myynti- ja mainoskouluun ja valmistui copywriteriksi. Hän työskenteli mainostoimistoissa, kirjapainoissa ja hänellä oli oma yrityskin. Vapaa-ajat kuluivat runouden, maalaamisen ja opiskelun merkeissä.

Lassi ei koskaan hylännyt kotiseutuaan ja perheellä on kesämökki Lapinjärven rannalla, jossa vierailtiin uutterasti ja kesät kuluivat mökkiläisten tapaan. Savon murre pysyi aina Lassin huulilla ja hän ei koskaan hävennyt puhua sitä. Hän keksi omasta päästään satuja, joita hän kertoi omille lapsilleen ja myös muille lapsille. Tytär sanoi isän olleen aina kiltti ja sydämellinen ihminen, joka ei tahtonut pahaa kenellekään. Vaikka Lassi sairasteli loppuajasta, niin ei hän paljon sairauksistaan puhunut eikä tehnyt niistä numeroa. Käsillä tekeminen oli myös Lassille rakasta. Pojan pojat saivat ukin tekemät pajupillit.

Kettuset asuvat kauniissa omakotitalossa Espoossa. Luonto ja eläimet olivat Lassin lempiharrastus. Armi-kissa istui isännän pöydällä katsomassa, kun Lassi kirjoitti runojaan. Lassi oli mukana Espoon kirjallisessa elämässä ja kirjoitti useita runokokoelmia. Ensimmäinen runo syntyi jo 4-vuotiaana. Runoissa kuvattiin puita, vettä, rakkautta, ruohoa, niittyjä, tuulta ja eläimiä. Yhteistyö kuplettilaulaja Aapeli Rummukaisen kanssa johti laulutekstien riimittelyyn. Yhdessä he julkaisivat ”Huumorilla ja tunteella” –äänitteen, jossa on mm. Ylä-Savon valssi. Riimittelyn ja runouden lisäksi Lassi harrasti maalaamista. Kodin seiniä koristavat Lassin maalaamat taulut sekä työstä ansaitut kunniakirjat.

Ylä-Savon seura oli Lassille hyvin tärkeä ja rakas. Hän liittyi seuraan 1970-luvun alussa ja yhdessä Irma vaimon kanssa toimivat puheenjohtajina, emäntänä ym. toimissa. Lassi suunnitteli seuran vaakunan. Yhdeksän pihlajanlehteä kuvaat yhdeksää Ylä-Savon kuntaa ja jousi on Savon maakuntavaakunasta.

Lassi siunattiin Espoo keskiaikaisessa tuomiokirkossa ja tilaisuus oli lämmin ja koskettava. Laskimme Juhanin kanssa Lassin arkulle seuran kukat, joissa oli keltaisia ruusuja ja valkoisia sekä sinisiä pikkukukkia. Keltainen on Savon väri.

Vastaukset kysymyksiin: 1. Iisalmi 2. Iisalmi – Vieremä 3. Lapinlahti 4. Kiuruvesi 5. Pielavesi 6. Varpaisjärvi 7. Sonkajärvi 8. Keitele 9. Rautavaara

2009 Ylä-Savon kesätapahtumat